Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


15.10.15

Vylyan Villányi Pinot Noir 2009

http://www.alko.fi/tuotteet/434847/
Vylyan Villányi Pinot Noir 2009
  • Valmistaja: Vylyan
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Unkari
  • Alue: Pannon, Villány
  • Rypäleet: Pinot Noir (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 19,49e (Lokakuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt: 19,49e (Lokakuu 2015, Alko)

Unkari on vasta hiljattain ryhtynyt keräämään Suomessa uskottavana kuivien viinien tuottajana, sillä tähän asti maan mainetta ovat täkäläisesti leimanneet lähinnä hurmaavat Tokajin jälkiruokaviinit, sekä Altian pullottamat, vähemmän mairittelevat, monesti makempaan taittuvat ja laadullisesti usein kyseenalaiset kyykkyviinit. Tasokkaita viinejä Unkarissa on tuotettu kuitenkin aina, mutta kommunistisen vallan alla viinien keskimääräinen taso romahti pahemman kerran määrän korvatessa laadun. 1990-luvulta eteenpäin unkarilaisten viinien taso on kuitenkin noussut kohisten ja vaikka monet suomalaiset edelleen vierastavat unkarilaisia viinejä, on muualla maailmassa unkarilaisten viinien arvostus huippulukemissaan. Onneksi Alko on edes jollain tavalla asiasta kartalla ja silloin tällöin saamme monopolimme hyllyille esimerkkejä laadukkaista unkarilaisviineistä.

Eteläisessä Unkarissa, aivan Kroatian rajalla sijaitsevassa Villányn viinikylässä toimiva Vylyan sai alkunsa kun talon perustaja, Pál Debreczeni, osti vuonna 1988 Villányn alueelta maata. Vuonna 1992 köynnöksiä istutettiin ensimmäisen kerran n. 30 hehtaarin alueelle ja vuonna 1994 pullotettiin ensimmäiset näiden tarhojen viinit. Talon ensimmäiset viinit, jotka saapuivat markkinoille vuonna 1997 olivat vuoden 1994 ja 1995 pullotteita. Nykyisin taloa luotsaa Mónika Debreczeni, joka astui ruoriin hänen aviomiehensä ja talon perustaja Pálin kuoltua auto-onnettomuudessa. Tätä nykyä talo viljelee peräti 125 köynnöshehtaaria, joiden annetaan kasvaa melko luonnonmukaisesti; lisäksi Vylyanilla suunnitellaan tällä hetkellä biodynaamisen viljelyn kokeilua muutamilla tarhoilla. Talolla pyritään korkeaan laatuun pitämällä satomäärät varsin alhaisina: keskimääräinen satomäärä heillä on n. 30 hl/ha, kun alueella maksimisatomäärä on 90 hl/ha ja laatuviinien suositussatomäärä 60 hl/ha. Talo teettää käyttämänsä tammitynnyrit ja -astiat itse hankkimistaan unkarilaisista tammipuista.

Vylyanin Pinot Noir -rypäleet kerätään lähinnä muita korkeammalla sijaitsevalta, viileämmältä Gombás-tarhalta, joskin osa rypäleistä tulee Varerdo-tarhalta. Viinin käydessä kuorten annetaan maseroita 16-24 päivän ajan viinissä. Käymistä seuraa 12 kk kestävä kypsytys kevyesti ja keskiasteisesti paahdetuissa unkarilaisissa barrique-tynnyreissä, joista ⅓ on uusia, ⅓ kerran käytettyjä ja ⅓ kahdesti käytettyjä.

Viinin väri on Pinot Noirille tyypillisen läpinäkyvä, hieman tummahko kirsikka.

Tuoksu on aluksi todella hurmaavalla tavalla kuivakan punamarjainen, hennon orvokkinen, raikas ja eloisa. Avautuessaan se saa piirteisiinsä enemmän kypsänmakeaa kirsikkaa, kevyttä makean tammista mausteisuutta ja hentoa lakritsisuutta, mutta raikkaus ja metsäinen marjaisuus eivät katoa mihinkään. Yleisesti tuoksumaailma pysyy melko hillittynä, hienostuneena ja monisyisenä.

Suussa viini on varsin kuiva ja kepeä, mutta ei millään tavoin ohut tai vaatimaton – maussa riittää intensiivisyyttä ja voimaa, joita viinin varsin napakka ja ryhdikäs hapokkuus tukee hienosti. Makumaailmaa hallitsee hapankirsikkaisuus ja sellainen kuivakan hapokas punamarjaisuus, jota englannin murteella voitaisiin osuvasti kuvailla termillä crunchy. Seassa on myös pidättelevällä otteella erottuvaa kypsempää vadelmaa ja sellaista hennosti karheaa maamaisuutta ja ujoa bitterisyyttä, jonka sekaan varsin maltillinen ja vain ujosti makeaan taittuva tammisuus asettuu luontevasti, peittämättä viinin hurmaavaa marjaisuutta. Tanniineja on kohtalaisesti Pinot Noiriksi, mutta ne ovat varsin pehmeitä ja maltillisia – niiden purevuus rupeaa tuntumaan ikenissä vain viiniä pitkään suussa huljutellessa.

Kestoltaan melko pitkässä jälkimaussa tuntuu hapankirsikkaa, mehukasta karpaloa, kevyesti pölyistä maamaisuutta, hennon bitteristä kivisyyttä, hennosti kuivakkaa, vanhaa tammisuutta ja kevyttä tanniinien tuomaa karvautta. Suuhun jää kuivakka, tuoreen metsämarjainen vettä kielelle nostattava ja hennon karhea jälkivaikutelma, joka suorastaan kutsuu jotain kepeää mutta riittävän rasvaista ruokaa seuraansa.

Vylyan Pinot Noir yllättää varmasti jokaisen unkarilaisten viinien epäilijän urakalla: tässä viinissä on sellaista puhdaspiirteisyyttä, eleganssia ja luonnetta, joista voi vain haaveilla vastaavan hintaluokan Burgundin Pinot Noireissa! Viinillä on oppikirjaesimerkillisen reipas, eloisa ja mukavan tuntuva hapokkuus, eikä se kärsi liioitellusta, päälleliimatusta tammisuudesta – piirre, joka harmillisesti leimaa usein monia moderneja unkarilaisviinejä. Täysin tammeton tämäkään viini ei ole, mutta kokonaisuudesta löytyy lähinnä kuivakkaa, vanhaa puisevuutta, joka tukee mainiosti Pinot Noirin omaa, hapokasta ja metsäistä aromimaailmaa.

Vylanin kotisivut mainostavat heidän Pinot Noirinsa olevan varsin pitkäikäinen, mitä en kyllä lähde missään nimessä epäilemään, jos talo tosiaan julkaisee viininsä vasta 6 vuoden ikäisenä – ainakaan nettisivuilta ei löytynyt merkintää uudemmista vuosikerroista! Tämä "Unkarin Burgunderi" onnistui vakuuttamaan meikäläisen kertaheitolla sen verran perinpohjaisesti, että pitänee hamstrata vielä vähintään yksi pullo kellarin perälle ja palata sen pariin kun viini on vähintään tuplasti vanhempi.

Lyhyesti: Harvinaisen tyylikäs, tasapainoinen ja vakavahenkinen Unkarin Pinot Noir, jota leimaa ryhdikäs hapokkuus, kuivakka hedelmä ja hyvin maltillinen tammen käyttö.

Arvio: Tyylikäs – helposti yksi tyylikkäimpiä ja tyylipuhtaimpia Pinot Noireja Alkossa alta kahden kympin. Meikäläisen makunystyröiltä vahvaa suositusta!

Hinnan (19,49e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Huom. Tämä viiniarvio oli osa suurempaa viinibloggaajien arvioprojektia, jossa eri viinibloggaajat arvioivat kaikki saman viinin ja julkaisevat arvionsa yhtä aikaa. Tällä tavoin havainnollistamme sen, miten eri tavoin aistimme saman viinin ja millaista kieltä käytämme kuvatessamme sen piirteitä. Muut tempauksessa mukana olleet blogit olivat:
Blanc de Blancs
Copatinto
Loppasuut
Pullon henki
Rypäleistä viis!
Viinikartta
Wineserver

1 kommentti:

  1. Hieno arvioprojekti teillä - ja pitääpä tuo viinikin testata :)

    VastaaPoista