Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.2.12

Viña Albali Reserva 2006

Viña Albali Reserva 2006
  • Valmistaja: Félix Solís
  • Tyyppi: Punaviini, DO Valdepeñas
  • Maa: Espanja
  • Alue: Castile-La Mancha, Valdepeñas
  • Rypäleet: Tempranillo (100%)
  • Koko: 0,375 / 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 4,88e / 8,29e (Helmikuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 4,99e / 8,98e (Tammikuu 2014, Alko)

Päivällisen viinikastiketta varten tuli ostettua aikaisemman vuosikerran perusteella ihan semi-OK:ksi ja hintaisekseen kelvolliseksi todetun Viña Albali Reservan puolikkaan kokoinen pullo. Kastiketta varten tästä pullosta meni reilu puolikas, joten jäljelle jääneestä osasta jäi maistiaislasilliset, joista pystyi tarkistamaan käytetyn viinin laadun ihan käytännössä.

Tuoksu on heti avatessa oikein valloittava ja muhkea, tuoksuen runsaan mustaherukkaiselta, nahkaiselta, kevyen taateliselta ja on seassa myös perinteistä, espanjalaista tallisuuttakin. Melko runsas tammi ei tässä vuosikerrassa tuoksu niinkään ilmiselvän vaniljaiselta vaan tuo mieleen ennemminkin hyvin kypsyneen ja tammisen VSOP- tai XO-konjakin. Viini odotteli avattuna tunnin ajan ruoan valmistumista, minkä jälkeen tuoksu oli vielä entistä avoimempi ja runsaampi.

Edelliseen maistamaani vuosikertaan verrattuna viini ei ole läheskään yhtä makean tamminen ja pehmeä, vaan tuoksun kypsät hedelmät vievät harhaan ja viini onkin yllättävän kuiva. Maku on melko yksiulotteinen eikä kovinkaan voimakas; herukkaisen makunsa lisäksi ainoastaan puisen mausteinen ja vain kielen kärjessä käy nopeasti hento, makea viikuna. Suutuntuma on keskitäyteläinen, mutta runsaaseen tuoksuun nähden se on yllättävän kolkko ja melkein onton tuntuinen. Happoja ei ole runsaasti, mutta ne kannattelevat kohtuullisten tanniinien kanssa viinin ei-niin-voimakasta makua hyvin ja viini pysyy ihan hyvin kasassa.

Viini tuntuu makujensa puolesta karttavan kielen takaosaa eikä jälkimausta jää suuhun juuri muuta kuin tammen kevyesti bitterinen mausteisuus. Jälkimaku on yllättävän lyhyt ja onneton.

Viña Albali Reservan tämä vuosikerta on hienoinen pettymys; sen tuoksu tarjoaa ylivoimaisesti parhaan esityksen kokonaisuudesta – viinin ontto hedelmäisyys ja lyhyt jälkimaku eivät tee kunniaa viinin muhkealle ja vaikuttavalle, perinteisen espanjalaiselle tuoksulle. Viini on laatuunsa nähden vielä joten kuten kohtuullisesti hinnoiteltu ja sen voi ottaa perusturvalliseksi vaihtoehdoksi arkisten ruokien kumppaniksi, mutta pakko silti todeta että jo samalla hinnalla saa paljon parempia esityksiä ja pienellä lisäsatsauksella ollaan jo hypätty aivan seuraavalle tasolle viinien laadussa.

Mutta kyllä viinistä tuli ihan kelpo punaviinikastike.

Lyhyesti: Melko kolkko ja lyhyt punaviini, jonka ylivoimaisesti parasta antia on sen kypsä, muheva tuoksu.

Arvio: Tylsä – viini on teknisesti ihan peruskelpo tuote ja arkiselle viininjuojalle ns. varma valinta, mutta melko hengettömänä tusinaviininä se ei tarjoa kovinkaan kaksista esitystä kokemuksia etsivälle viininystävälle.

Hinnan (4,99e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Hinnan (8,98e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Tuli tuossa mieleen ku tätä blogia selailin, niin maisteletko oikeasti yli 30 viiniä kuukauteen? Vai keräätkö näitä juttuja jostain pöytälaatikon uumenista? Kunnioitettava määrä viinejä kyllä arvosteltu. Itsehän maistelen aina pullollisen muutaman päivän sisään, niin johan tällänen määrä vaatii rahaa, aikaa ja kuntoa hirmusan määrän =)

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa akselilla marraskuu - tammikuun alku olen kaivellut vanhoja arvosteluja arkistostani parin vuoden ajalta, mutta viimeisen reilun kuukauden ajalta arvostelut ovat tulleet reaaliajassa tänne.

    Keskimäärin avaan pullollisen viiniä kotonani tai jossain muualla noin kerran viikossa, mutta aika ajoin tulee otettua osaa myös viinitasting-tapahtumiin, joista sitten tulee useampi arvostelu yhdellä rysäyksellä. Eivät nekään hirveästi aikaa ja kuntoa vaadi, kun parin kolmen tunnin ajan maistellaan neljää-kuutta viiniä, usein n. 4-6 cl kutakin. :)

    VastaaPoista