Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


10.2.12

Ca' Montini Amarone Classico 2008

Ca' Montini Amarone della Valpolicella Classico 2008
  • Valmistaja: Ca' Montini
  • Tyyppi: Punaviini, DOCG Amarone della Valpolicella Classico
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Classico
  • Rypäleet: Corvina (75%), Rondinella (15%), Molinara (10%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 169,00 SEK (~19,60e, Elokuu 2011, Systembolaget), 35,60e (Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 179,00 SEK (~29,86e, Tammikuu 2013, Systembolaget), – (ei Alkon valikoimissa)

Ca' Montinin Amarone tarttui mukaani Systembolagetista pyörähtäessäni Ruotsin puolella viime kesänä. Pääasiassa ostopäätökseeni vaikuttivat n. 20 euron hintalappu ja termit "Amarone" ja "Classico". Olihan minun päästävä kokeilemaan saako rajan tuolta puolen järkevää Amaronea perinteiseltä Classico-alueelta Suomen hintoja edullisemmin. Lisäksi ostopäätökseen saattoi myös vaikuttaa se, että viini löytyi myös Alkon tilausvalikoimasta, mutta lähes kaksinkertaisella hinnalla: 35,60e / plo.

Viini ehti loikoilla puolisen vuotta kaapissa ennen sen päätymistä korkatuksi. Loppujen lopuksi viini tuli korkattua lämpömittarin pyöriessä jo toista viikkoa 15:n ja 20:n miinuscelciuksen puolella, jonka seurauksena pullo tuli korkattua kylmyyden karkoittimeksi. Viini makoili aluksi puolisentoista tuntia karahvissa, jonka jälkeen sitä hörpittiin toiset puolisentoista tuntia.

Viini on väriltään hyvin syvä ja tumma karmiininpunainen. Sen tuoksussa on aluksi mokkaa, luumua ja kirsikka- ja karpalohilloa, mutta illan pidetessä ja viinin päästessä avautumaan sekaan rupeaa ilmestymään aluksi vihjauksia maitosuklaasta ja alkoholista, kunnes lopuksi hyvin runsaan karamellinen ja vaniljainen tammisuus aloittaa tuoksun dominoinnin. Vasta kun viimeiset lasit ovat menossa, alkaa tammen ja paahteisten aromien keskeltä erottumaan hento rusinainen aromi. Tämä elementti on kuitenkin loppuun saakka melko vaitonainen ja hillitty moniin ronskeihin Amaroneihin verrattuna.

Maku on melko voimakas, mutta siinä on vain hyvin vähän Amarone-viinien tyypillistä makeutta, muhkeutta ja pehmeyttä. Suoraan sanoen viinin jopa yllättävänkin ryhdikkäät hapot pitävät suutuntuman eloisan ryhdikkäänä samalla kun makupalettia hallitsee hyvin nuori, reippaan aggressiivinen ja kypsä luumuisuus sekä kuiva, poltteleva mausteisuus. Seassa on myös tuoksusta tuttua tammea ja mokkaa. Vasta viinin lämmettyä huoneenlämpöiseksi mehevä hedelmäisyys rupeaa olemaan paremmin tasapainossa hapokkuuden kanssa ja viini on sellaisenaan nautittavaksi sopivan pehmeätä, mutta samalla alkoholi pääsee ikävästi turhan suureen rooliin ja rupeaa korventamaan turhan paljon kieltä ja nielua.

Tanniineita viinistä löytyy melko paljon, ja ilman syötävää suun limakalvot ovat viiniä hörppiessä melko nopeasti suht kuivia. Kuitenkaan mistään erityisen kovasta tai kireästä viinistä ei ole kyse, joten viini ei ole mitenkään erityisen mahdoton seurusteluviini.

Jälkimaku nostaa voimakkaasti veden kielelle ja se on kuiva, voimakkaan mausteinen, puisen tamminen ja tanniinien puolesta melko bitterinen. Viini vaatii hyvin pitkän dekantoinnin – vasta n. 2½-3 tunnin kohdalla viini rupeaa olemaan oikeasti edustavassa kunnossa – mutta tällöinkin Ca' Montini jää melko kauaksi viinityypin tasokkaamista edustajista. Toisaalta viinin harvinaisen huokea hintalappu antaa paljon anteeksi; Ca' Montini onkin hinnoiteltu sopivasti viinin laatuun verrattuna. Ei tästä tajuntaaräjäyttävää Amaronea saa yrittämälläkään, mutta kyllä tämä esimerkiksi oman monopolimme Verrocchion hakkaa niin hinnassa kuin laadussa. Viini myös saattoi tulla korkatuksi turhankin nuorena; kärsivällisellä odottelulla viinin hapot pääsevät tasapainottumaan ja hedelmäisyys kehittymään parempaan balanssiin kokonaisuuteen nähden.

Lyhyesti: Voimakas, maitosuklainen, tamminen ja hyvin nuorekas Amarone, joka ei yhtäältä tarjoa suuria yllätyksiä, muttei toisaalta myöskään maksa muihin vastaaviin verrattuna juuri mitään.

Arvio: Miellyttävä – yleisellä Amarone-tasolla viini oli ehkä hienoinen pettymys, mutta hinta otettaessa huomioon se oli oikein toimiva ja miellyttävä kokonaisuus. Ca' Montinissa tuntui kuitenkin olevan enemmän mielenkiintoa kuin esimerkiksi monissa vastaavan hintaluokan uuden maailman perustäyteläisissä viineissä.

Hinnan (20,86e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
Hinnan (35,60e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti