Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


25.2.12

Henri Bourgeois La Demoiselle de Bourgeois 2009

Henri Bourgeois La Demoiselle de Bourgeois 2009
  • Valmistaja: Henri Bourgeois
  • Tyyppi: Valkoviini, AOC Pouilly-Fumé
  • Maa: Ranska
  • Alue: Loire, Pouilly-Fumé
  • Rypäleet: Sauvignon Blanc (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 21,90e (Marraskuu 2011, Silja Lines)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Loiren laaksossa sijaitsevia Sancerren ja Pouilly-Fumén viinialueita pidetään alueina, jotka tuottavat maailman parhaita Sauvignon Blanc -viinejä. Tällä kertaa vuohenjuustopastan sekä erinäisten juustojen (chévre, brie, kypsä gouda yms.) seuralaiseksi valikoitui kaapista arvostetun, sekä Sancerren että Pouilly-Fumén alueilla vaikuttavan Henri Bourgeois'n viinitalon La Demoiselle de Bourgeois. Itse olin ostanut mukaan Siljan tax free -myymälän viinihyllystä reilulla parilla kympillä; Alkosta tätä viiniä ei löydy, vaan ainoastaan valmistajan "peruslinjaston" tuote, En Travertin. Takaetiketti kertoo tämän vuosikerran voittaneen kultapalkinnon Vinalies Internationales 2011 -kilpailussa sekä vihjaa viinin kestävän viidestä seitsemään vuotta. Katsotaanpa mitä mieltä itse bloginpitäjä on viinistä!

Jääkaappikylmän pullon korkin takaa paljastuu selkeästi rehevän aromikas, kellanvihreä valkoviini. Tuoksussa on hyvin paljon Sauvignon Blanc'lle tyypillisiä vihreitä, kuten vastaleikattua nurmea, murskattua nokkosta ja herukanlehteä. Tuoksu ei kuitenkaan ole identtinen maailmanmaineeseen nousseiden Uuden-Seelannin Sauvignonien kanssa: tässä viinissä on niistä minulle tuttua trooppista hedelmää, kuten sitrushedelmiä ja tuoretta aprikoosia, mutta ei läheskään samalla tavalla räjähtävän voimakkaana, vaan hyvin hillittynä ja tuoksua raikastavana elementtinä. Niiden lisäksi viinin mineraalisuus tuntuu tuoksussa Alsacen ja Itävallan Rieslingien tapaan hyvin voimakkaana, tuoden mieleen piikiven, mineraaliveden tai kostean soran tuoksun.

Sen sijaan viinin suutuntuma yllättää: hyvin raikkaisiin, suoraviivaisiin ja kepeän hapokkaisiin Sauvignon Blanc -viineihin tottuneena tämä viini on yllättävänkin täyteläisen oloinen ja leveä. Kovinkaan täyteläinen viini ei kuitenkaan ole; valkoviiniasteikolla voidaan puhua korkeintaan keskitäyteläisestä. Hapokkaisissa Sauvignon Blanceissa se kuitenkin on jo melkoisesti.

Niin, ne hapot. Rypäleelle tyypillisesti niitä on paljon, mutta ei millään lailla hyökkäävän paljon. Ne pitävät viinin hyvin ryhdikkäänä ja pirteän raikkaana, mutta ne eivät tee viinistä liian kireätä eivätkä ne viillä leukaperiin. Ne kantavat viiniä tyylikkäästi ja leikkaavat vaivattomasti paksun, kermaisen pastakastikkeen läpi. Moniin Sauvignon Blanceihin verrattuna ne ovat hieman vähäisemmät, mutta siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, ne sointuvat erinomaisesti viinin suutuntumaan, tuoden sille loistavan tasapainon.

Viinin makujen aromimaailma on rypäleelle lajityypillisesti melko mutkaton, tarjoillen runsaasti greippistä sitrusta ja herukkaa, menemättä kuitenkaan överiksi niiden kanssa. Makujen seassa on myös alueelle tyypillisesti maanläheistä, kuivaa mineraalisuutta.

Jälkimaussa kohdataan vielä kerran tuoksun tarjoamia trooppisia hedelmiä keskimaun sitrusten seassa, mutta kovin pitkäksi aikaa ne eivät jää kielelle. Hyvin pian suussa maistuu enää vain raikas mineraalisuus samalla kun kohtalaisen runsas (14%) alkoholi jää lämmittämään nielunseutua.

La Demoiselle edustaa tyylikkäästi arvostettua Pouilly-Fumén aluetta. Se ei ole Uuden-Seelannin Sauvignon Blancien tapaan räjähtävän voimakas, trooppisella hedelmäisyydellään valloittava valkoviini, vaan hieman hillitympi ja elegantimpi, tasapainoisempi esitys, jossa silti on myös voimaa ja särmää. Tämä viini ei niin makunsa kuin hintansa puolesta ole raikas, kesäinen piknikviini, vaan aivan ehdoton ruokaviini. Toiminee loistavasti lähes minkä tahansa merenelävän seuralaisena, mutta klassikkoyhdistelmähän on ranskalainen vuohenjuusto ja Loiren laakson Sauvignon. Ja testattu on: toimii!

Lyhyesti: Erittäin elegantti, tasapainoinen ja melko täyteläinen, mutta myös hapokkaan ryhdikäs ja särmikäs Sauvignon Blanc sopusuhtaiseen hintaan.

Arvio: Tyylikäs – lajiketyypillinen ja puhdas Sauvingon Blanc, joka yksioikoisesta, rehevästä ja raikkaan kesäisestä aromimaailmastaan huolimatta on omalla tavallaan erittäin hillitty ja tyylikäs.

Hinnan (21,90e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti