Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


2.2.12

Cave de Tain Crozes-Hermitage 2008

Cave de Tain Crozes-Hermitage 2008
  • Valmistaja: Cave de Tain l'Hermitage
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Crozes-Hermitage
  • Maa: Ranska
  • Alue: Rhône, Pohjois-Rhône, Crozes-Hermitage
  • Rypäleet: Syrah (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 13,97e (Tammikuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Tämä Cave de Tainin viini tulee viileähköstä Pohjois-Rhônesta, myös Shiraz'na tunnetun Syrah-rypälelajikkeen kotiseuduilta, tarkemmin Crozes-Hermitagen alueelta, joka on korkealle arvostettua Hermitagen viinialuetta ympäröivä suurehko AOC-tasoinen alue. Arvosteltavana on nyt siis viini, jonka avulla voi koettaa päästä jyvälle siitä, minkälaisia Syrah-viinit olivat ennenkuin australialaiset tekivät rypäleestä tunnetun mausteisena ja mehevän makeanhilloisena lajikkeena.

Väriltään kevyesti rusehtavaan taittuva punainen viini tuoksuu hyvin tuoreilta punaisilta marjoilta, seassa on myös kevyesti hiivaisuutta sekä aavistus Beaujolais Nouveau -viineille tyypllistä esterisyyttä, joka haihtuu tuoksusta sitä mukaa kun viini avautuu.

Maku on hyvin kuivankitkerä ja tiukka. Suutuntuma on selvän hapokkuuden ja hillityn intensiivisyyden vuoksi eloisan raikas ja kepeä, keskitäyteläinen. Maun elementtejä ovat mm. selvä karpaloisuus ja hapankirsikkaisuus; yleisesti viinin marjaisuus tuntuu jopa hieman punavihertävältä, raa'alta. Tämä ei varmasti ole kaikkien makuun, mutta toisaalta sopii viinin viileään ilmaisuun. Viini ei tiukkuudesta ja käytetystä rypälelajikkeesta huolimatta ole kuitenkaan kovinkaan tanniininen, mikä kannattaa ottaa huomioon yhdistettäessä viiniä ruokaan.

Jälkimaku on hieman erikoinen; kevyen marjaisuuden ohella hennon savuinen, tasapainoinen ja melko pitkä.

Tiukan rakenteensa takia viini tuntuu selvästi olevan vahvimmillaan ruokaviininä. Vähäisten tanniinien johdosta viini kannattaa yhdistää hyvin kypsiin liharuokiin tai esimerkiksi ei erityisen tuhteihin kasvisruokiin, jotka vaativat raikkaan hapokasta viiniä. Hyvin runsaat, paksut ja voimakkaat ruokalajit saattavat jättää viinin alleen. Yleisesti Cave de Tain tuntuu olevan vaihtoehto ennemmin Pinot Noir -viineille kuin uuden maailman Syrah/Shiraz -viineille.

Muhketa seurustelu-Shiraz'ta odottaville viinin hinta saattaa olla hieman yläkanttiin, mutta jos tietää, kyseessä olevan elegantti ja tasapainoinen ruokaviini, joka tarvitsee syötävää kumppaniksi päästäkseen esittämään parhaat puolensa, on viinin hinta ihan siedettävällä tasolla. Tyylikkäät ranskalaiset ruokaviinit kun tuppaavat olemaan kotomaassamme olemaan melko rankasti hinnoiteltuja.

Lyhyesti: Hillitty, kevyehkö, tiukan kuiva ja hapokas viileän ilmaston Syrah. Verrattuna uuden maailman paksunmakeisiin Shiraz-viineihin on todettava viinien olevan tyyleiltään erilaisia kuin yö ja päivä.

Arvio: Hyvä – Cave de Tain on kevyellä marjaisuudellaan ja ryhdikkäällä hapokkuudellaan hyvä vaihtoehto laadukkaalle Pinot Noir'lle. Hyviin sellaisiin verrattuna viini on myös varsin kohtuullisesti hinnoiteltu.

Hinnan (14,89e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Join tätä viiniä (ei Alkosta, vaan Eckerö Linesin Tallinnan-laivalta hankittuna) tänä iltana pippuripihvin, vihreiden papujen ja sienikastikkeen kanssa. Oikein hyvin toimi. Olen viinin luonteesta kanssasi hyvin pitkälle samaa mieltä. Viini on mielestäni keskitäyteläinen, ja siksi vaihtoehto nimenomaan Pinot Noir -viineille, ei niinkään australialaisille Shiraz-viineille.

    Yksi mielestäni oleellinen asia jäi tekstissäsi kuitenkin mainitsematta: viinissä on erittäin voimakas pippurinen tuoksu ja maku, ja juuri tämä ominaisuus tekee siitä hyvinkin tyypillisen alueensa (pohjoinen Rhône) edustajan. Ehkä voisi myös todeta, että 2008 ei ollut tuolla alueella kovin hyvä vuosi; parempina vuosina (esimerkiksi 2007) viinin maussa voi olla selvästi enemmän maukasta ja tuhtia hedelmäisyyttä pippurisuuden tukena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä on nyt sen verran kauan, etten muista tuoksusta tai mausta sen enempää kuin mitä arvostelussa lukee. Pippurisuus on kuidenkin hyvin todennäköinen elementti, joka on vain syysta tahi toisesta jäänyt arvostelussa huomiotta - onhan kyseessä kuitenkin pippurisuudestaan Syrah/Shiraz.

      En kyllä sanoisi silti että tämä pippurisuus tekee viinistä tyypillisen Pohjois-Rhônelaisen, sen verran pippurisia Aussi-Shirazejakin on tullut vastaan. Sen sijaan erityisesti jälkimaussa korostuva kevyt savuisuus on sellainen elementti, jota ei juurikaan Pohjois-Rhônen ulkopuolisissa Syraheissa löydy - enkä siis nyt tarkoita monista Aussiviineistä löytyvää poltettujen tammitynnyrien tuomia palaneita, savuisia tai tervaisia aromeita, vaan juuri tietynlaista hieman mineraaliseen taittuvaa maamaista savun aromia.

      Totta kyllä tuo heikko 2008. Pitäisi vertailla viinistä hyvä 2007 tai vielä parempi 2009 että saisi hieman perspektiiviä tähänkin tapaukseen.

      Poista