Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.2.12

Avondale Jonty's Ducks 2009

Avondale Jonty's Ducks 2009
  • Valmistaja: Avondale Wines
  • Tyyppi: Punaviini, WO Paarl, luomu
  • Maa: Etelä-Afrikka
  • Alue: Western Cape, Paarl
  • Rypäleet: Syrah (60%), Cabernet Sauvignon (40%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 13,49e (Helmikuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 14,13e (Helmikuu 2014, Alko)

Kun tiedossa oli hauska lautapeli-ilta hyvässä seurassa, valikoitui Alkon hyllyltä mukaani useamman eri lähteen hyvänä pitämä Etelä-Afrikan punaviini, Jonty's Ducks.

Viinin nimen takana on hauska anekdootti: rypäleet luonnonmukaisesti tuottavan Avondalen viinitarhan ainoa onglema on viinitarhoilla asustavat ja satoa tuhoavat etanat – muuten alueella pärjätään erinomaisesti ilman myrkkyjä. Viljelijät ovat ratkaisseet ongelman antamalla tarhojensa ankkojen partioida alueella syömässä etanoita. Tämä viini on siis nimetty hatunnostoksi viljelmiä suojeleville linnuille.

Viinin väri on uuden maailman täyteläisille viineille tyypillisesti hyvin tumma, nuorekkaan sinipunainen ja läpinäkymätön. Tuoksu sen sijaan on positiivinen yllätys, sillä jaksan pelätä aina jokaisen etelä-afrikkalaisen punaviinin kohdalla järkyttävää savun ja palaneen kumin käryä. Tällä kertaa lasista ei nouse nokkaan etelä-afrikan savua käytännössä ollenkaan, vaan tuoksu muistuttaakin enemmän melko mehevää Etelä-Italian tai Australian Syrah'ta. Tuoksussa on sekä makeata että hieman palanutta tammen aromia, pieni aavistus nokea, suklaata, hieman hillomaisen makeata tummaa marjaa ja lopuksi hyvin selvästi kaiken keskellä Cabernet'n omaa herukan aromia. Tuoksu on kuitenkin melko moniulotteinen, jolloin kypsä hilloisuus ei pääse häiritsemään vaan jää mukavan tasapainoiseksi osaksi kokonaisuutta.

Viinin vierähtäessä lasista kielelle saapuu aluksi makeanpehmoinen hilloisuus, mutta toisin kuin esimerkiksi useissa maistamissani edullisemman hintaluokan australialaisissa, chileläisissä tai etelä-afrikkalaisissa punaviineissä, tämä maku ei jää ainoaksi mielikuvaksi viinin levittäytyessä koko kielelle. Maun ensivaikutelman makeankypsän hedelmäisyyden peittää nopeasti Syrah'n tuima mausteisuus ja Cabernet'n tumman mehevä herukkaisuus. Vajaan tunnin ilmauksen jälkeen tammi leijuu aromien yllä hentona, kevyen vaniljaisena aromina, mutta viinin oltua auki useamman tunnin ja lämmettyä huoneen lämpöön, tammen tiukempi, puinen mausteisuus rupeaa nousemaan esiin aromien välistä.

Jälkimaku on kuivahko, tammisuus on esillä sekä kevyen vaniljaisena että hieman voimakkaamman puisena. Jälkimaku jää melko lyhyeksi tai korkeintaan keskipitkäksi ja kielelle jää vain aavistus mausteisuutta ja tanniinista karvautta.

Viini kokonaisuutena on melko pehmeä ja miellyttävän helppo, mutta ei kuitenkaan kosiskeleva. Pehmeäntäyteläiseen makuun tuovat ryhtiä yllättävänkin hyvät hapot sekä varsin riittoisa tanniinisuus. Hapot eivät kuitenkaan ole hyökkäävät ja ilmiselvät, vaan pitävät ainoastaan huolen siitä ettei viini jää löysäksi ja muodottomaksi suutuntumaltaan; tiukan hapokkaita Pinot Noir- ja Sangiovese-viinejä karttavat viininystävät voivat siis aivan hyvillä mielin tutustua Jonty's Ducksiin.

Ainoastaan tammi tuntuu olevan hieman irrallaan muusta mausta – tämä todennäköisesti uusissa, pienissä tammitynnyreissä tapahtuneesta kypsytyksestä. Muuten Jonty's Ducks on vallan positiivinen esitys uuden maailman Shiraz-CS-blendiksi. Aromimaailma on miellyttävän monipuolinen eikä viini sorru monien Etelä-Afrikan viinien sudenkuoppiin (tyrmäävä savuisuus, hallitseva hilloisuus, liiallisesti käytetty, vaniljainen tammi.) Viini on oikein mukava seurusteluviini jos kohtuullinen tanniinisuus ei nautiskelijoita haittaa, mutta viini toiminee oikein mukavasti myös esimerkiksi mediumkypsän punaisen lihan seuralaisena.

Lyhyesti: Nuorena juotavaksi tarkoitettu, mukavan pehmeäntäyteläinen, tanniininen ja tasapainoinen uuden maailman punaviini.

Arvio: Miellyttävä – viini on helponpuoleinen ja hedelmävetoiseen, massoihin menevään makuun tehty, mutta maussa on myös sitä ryhtiä, potkua ja tasapainoa, joka vetoaa myös tyylikkäämpien viinien ystäviin. Jonty's Ducks on yllättävän mukava uuden maailman punaviini vielä ihan kohtuullisella hintalapulla.

Hinnan (14,13e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti