Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


30.10.15

Nuić Blatina 2013

Nuić Blatina 2013
  • Valmistaja: Vinogradi Nuić
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Bosnia-Hertsegovina
  • Alue: Hertsegovina-Neretva, Mostar
  • Rypäleet: Blatina (85%), Trnjak (10%), Alicante Bouschet (5%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 13,00e (Heinäkuu 2015, Dubrovnik Airport Duty Free)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Bosnia-Hertsegovinaa ei heti tule mieltäneeksi viinimaaksi, mutta kyllähän niitä rypäleitä viljellään kaikkialla missä ne sattuvat kasvamaan. Ja siellä missä ne kasvavat, tehdään noin 100% todennäköisyydellä niistä viiniä. Balkanin maathan ovat mitä parhainta aluetta kasvattaa viiniköynnöksiä, joten liekö ihme, että myös Bosnia-Hertsegovinasta tulee viinejä?

Näitä viinejä tulikin Kroatian-reissullamme testattua eräässä Dubrovnikin bosnialaisravintolassa (todennäköisesti ainoassa, näin tarkemmin ajatellen), ja viinit onnistuivat vakuuttamaan ihan positiivisesti sikäläisen ruoan kumppaneina. Kun Dubrovnikin lentokentältä löytyi pullo bosnialaista viiniä, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä pitääkö mukaan napata yksi sellainen tuliaisiksi!

Bosnia-Hertsegovinassa viiniköynnösten viljely on keskittynyt lähinnä maan eteläosissa, Kroatian rajan tuntumassa sijaitsevan Mostarin kaupungin ympäristöön. Tällä seudulla murskaantuneesta kalkkikivestä, karstista muodostunut, helposti vettäläpäisevä maaperä antaa mitä mainioimmat olosuhteet viininviljelyyn. Myös vuonna 2004 perustettu Vinogradi Nuić sijaitsee tällä alueella. Talo aloitti istuttamalla 7 hehtaarin alueelle paikallisia Blatina-, Žilavka-, Bena- ja Krkošija-lajikkeita, kroatialaisia Trnjak- ja Plavac Mali -lajikkeita sekä kansainvälisempiä Cabernet Sauvignonia ja Alicante Bouschetia. Nykyisin talon tilukset kattavat 35 hehtaaria ja vanhojen lajikkeiden seuraksi on istutettu Cabernet Francia, Merlot'ta, Syrah'ta, Touriga Nacionalia ja Korčulan saaren omaa valkoista Pošipia. Tarhoja viljellään mahdollisimman luonnonmukaisesti, mutta viinit valmistetaan hyvin nykyaikaisessa, uusinta tekniikkaa hyödyntävässä ja osittain maan alle rakennetussa viinikellarissa. Kaikki talon viinit käytetään luonnonhiivoilla terästankeissa ja vain parhaat viinit siirretään kypsymään ranskalaisesta tammesta valmistettuihin tynnyreihin.

Tämä meikäläisen Kroatiasta kiikuttama viini on valmistettu Blatinasta, joka on Bosnia-Hertsegovinan merkittävin punainen lajike*. Tämä lajike on siitä mielenkiintoinen tapaus, että sen köynnös tuottaa vain emikukkia, eli köynnös ei voi monien muiden rypälelajikkeiden tapaan lisääntyä itsenäisesti, vaan tarhoille on istutettava muita lajikkeita, joiden avulla hyönteiset hedelmöittävät köynnökset. Tästä syystä Blatina-viinit ovat hyvin harvoin 100% lajikeviinejä; esimerkiksi tämän viinin tapauksessa tarhoille on todennäköisesti istutettu pieniä määriä Trnjakia ja Alicante Bouschetia. Viini on käytetty villihiivoilla ja se on kypsynyt terästankeissa. Viini on pullotettu suodattamattomana ja se on saanut kehittyä pulloissa 3 kk ennen myyntiinlaskua.

*Jos se on olevinaan niin merkittävä, miksi minä en ollut koskaan aikaisemmin kuullut siitä? Kysynpähän vaan!

Viinillä on nuorekas, kevyesti purppuraan taittuva syvä ja hennosti läpinäkyvä mustanpunainen väri.

Tuoksu on melko ilmaisuvoimainen ja ihastuttavan puhdaspiirteinen. Siitä voi erottaa kypsää mustaherukkaa, karhunvatukkaa, tuoretta makeaa luumua ja aroniamarjaa sekä rehellistä tummaa, kypsää viinirypälettä. Taustalla tuntuu kevyttä musteisuutta ja hentoa lihaisuutta tai lihalientä. Tuoksun yleisilme pääpiirteittäin hyvin tumman marjainen ja nuorekas.

Makupuolelta löytyy runsaasti kypsää, tummaa metsämarjaa, rehellistä rypälemehua, kevyttä musteisuutta, hillitysti ylikypsää kriikunaa ja hentoa raakaa lihaisuutta. Taustalta löytyy kevyt vadelmainen juonne ja ujoa mausteisuutta. Viinin mehukas ilmaisu vihjaisi viinissä olevan enemmän makeutta mitä siinä todellisuudessa on (todennäköisesti jäännössokeria on korkeintaan muutama gramma, mutta viinin kypsä marjaisuus ja rypäleisyys antaa välillä jopa lähes puolikuivan vaikutelman). Suutuntuma on pehmeähkö ja keskitäyteläisen-täyteläisen välimaastossa; happoja on mukavasti mutta lempeitä tanniineja varsin maltillisesti. Lämmetessään viinistä tulee korostuneemman pehmeä ja hitusen turhan simppeli – tarjoilulämpötila on siis syytä pitää riittävän viileänä.

Suuhun jää viinistä makeaa, tummaa marjaisuutta ja mustia, kypsänmakeita viinirypäleitä, kevyttä musteisuutta, hentoa lihaisuutta ja jopa aavistus hunajaista aromikkuutta. Hyvin puhdaspiirteinen, kypsän metsämarjainen, herkullinen ja supermehukas jälkivaikutelma kantaa erittäin pitkään samalla kun kevyet, jauhoiset tanniinit hipovat hentoa karheutta suun limakalvoille.

Bosnialaisviinit eivät tälläkään kertaa pettäneet; näköjään Blatinasta saa tuotettua melko suurella varmuudella varsin maukasta kamaa. Tämä vasta reilu 10-vuotiaan viinitalon terästankki-Blatina on runsasmakuinen, puhdaspiirteisen marjaisa, eloisa ja ja kaikin puolin hauska tuttavuus. Mikään elämää suurempi tai poikkeuksellisen kompleksinen viini tämä ei ole, mutta yhtä rehellistä, aitoa ja maukasta marjaisuutta tulee vastaan harvoin – yleensä hyvien tuottajien Beaujolais-viineissä jos joissain. Tietyllä tapaa tässä viinissä on samaa meininkiä kuin laadukkaassa naturaali-Bojossa, paitsi että tässä viinissä hedelmäisyys on selkeästi Gamayta tummempaa ja lihaisampaa.

Viini testattiin vegaanisen linssi-shepherd's pien kanssa, koska tämä ruoka kaipasi valmistusvaiheessa desiä punaviiniä ja tämä viini sattui olemaan edullisin käden ulottuvilla oleva vinkku. Korkki siis auki, lorautus sekaan, tilkka kokille ruoanvalmistuksen lomaan ja loput ruoan kylkeen! Kuten odottaa saattaa, ei viini antanut juuri mitään ruoalle (koska tuskin mikään viini kykenee toimimaan parina perunamuusi-linssi-mössölle), mutta eipähän syntynyt mitään riitasointujakaan. Viini meni kivasti palan painikkeena ruoan lomassa ja jäipä pullosta vielä tilkka ihmeteltäväksi illallisen jälkeen. Viini vaikuttaa olevan ensisijaisesti nuorena juotavaksi tarkoitettu simppeli, mehukas ja maukas arkipunaviini, joten kellariin tätä on turha unohtaa. Reilun kympin hinta Dubrovnikin lentokentällä näin maukkaasta esityksestä oli varsin kohtuullinen.

Lyhyesti: "Balkanin Bojo": supermehukas, ihastuttavan puhdaspiirteinen ja maukas arkiviini Bosnia-Hertsegovinan merkittävimmästä punaisesta lajikkeesta, Blatinasta.

Arvio: Hyvä – erikoisesta lajikkeestaan huolimatta ei tästä viinistä mitään jännää erikoisuutta saa yrittämälläkään. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä viini on niin äärimmäisen mehukas, maukas ja kulauteltava tapaus, että oksat pois. Lupailee hyvää Bosnia-Hertsegovinan viiniskenen kehittymiselle!

Hinnan (13,00e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti