Fuller's Vintage Ale 2015

Fuller's Vintage Ale 2015

• Valmistaja: Fuller's
• Tyyppi: Olut, strong ale
• Maa: Englanti
• Alue: Lontoo
• Maltaat: Maris Otter
• Humala: Challenger, Goldings, Northdown, Target
• Koko: 0,5
• Hinta ostohetkellä: 8,98e (Marraskuu 2015, Alko)
• Hinta nyt: 8,98e (Joulukuu 2015, Alko)

Fuller's tuntuu olevan oluiden harrastajan Suuri Pyhä, brittipanimoista se suurin ja arvostetuin, jonka arvostelu on tabu. Ja ymmärtäähän tuon: tämä edelleen Lontoossa vaatimattomasti majaansa pitävä panimo kun valmistaa mitä klassisimpia, rehellisimpiä ja maistuvimpia brittialeja, joiden huippulaatuisuutta on paha mennä kiistämään.

Panimon oluista yksi vuoden odotetuimpia kohokohtia on aina joulun alla julkaistava Vintage Ale. Tämä olut pohjautuu suurpiirteisesti panimon mainioon strong ale / barley wine Golden Prideen, mutta oluen resepti muuttuu myös joka vuosi – joskus täysin erilaisella mallaspohjalla, joskus täysin erilaisella humaloinnilla, joskus jopa jollain täysin yllättävällä momentilla. Tänä vuonna oluen inspiraationa on ollut 50-vuotispäiviään viettävä brittiläinen mallaslaatu Maris Otter, joka sitten on ottanut pääosan oluessa. Toki näin peribrittiläinen strong ale tulee valmistaa mahdollisimman brittiläiseksi alusta loppuun, joten humaloinnista on vastuussa neljä kappaletta erilaisia, brittiperäisiä humalalajikkeita.

Vintage Ale on tunnetusti yksi kypsytyskestävimpiä brittialeja, mistä olut jaksaa muistutella myös aina hienossa pahvilaatikossaan, mutta vaikka olutta päätyykin joka vuosi pullo tai pari kellarin puolelle, pitää aina yksi lesti testata ihan tuoreena. Tässä sitä sitten mennään. Oma pulloni on sarjanumeroltaan 96650 ja parasta ennen -päiväys on Vintage Alen totuttuun tyyliin merkitty vuoteen 2025, antaen hieman osviittaa oluen kellarointipotentiaalista. Tätäkin merkintää Fuller's usein kutsuu "parasta jälkeen" -päiväykseksi.

Väriltään olut on kauniin, syvään punertavaan taittuvan kuparinruskea. Runsas, melko kestävä ja kermaisen beige vaahto muodostuu kaadon yhteydessä lasiin oluen ylle.

Tuoksu henkii klassista brittiläisolutkulttuuria: ei-mitenkään-överiä, vaan ennemminkin tasapainoa huokuvaa karamellista mallasta, kuivakkaa puuta ja jopa hentoa sahajauhoa, pähkinää, viljaisuutta ja hentoa kaiken yllä leijuvaa aromaattista yrttisyyttä. Oluen aromimaailma on kaikkien viime aikoina juotujen modernien IPA:jen ja villien hapanoluiden jälkeen todellinen paluu juurille.

Kielen kohtaa melko runsas ja täyteläinen makumaailma, jossa on paljon kaikkea, muttei mitään liioitellusti: mausteisuutta, pähkinäisyyttä, puisevuutta, maltillisesti makeaa marjaisuutta, kevyen karamellista mallasta, hentoa vaahterasiirappia, hillittyä yrttisyyttä ja ujoa toffeisuutta. Hiilihappo on pientä ja hienostunutta. Oluen makumaailman pääpaino on selkeästi vivahteikkaan maltaisuuden monimuotoisuudessa, ei aromi- tai katkerohumaloinnissa. Runsas alkoholi (8,5%) antaa makeutta, öljyisyyttä ja hentoa lämpöä, muttei onneksi puske pintaan hallitsevasti. Mausta löytyy jonkin verran makeita sävyjä, mutta yleisilme taittuu melko kuivakkaan suuntaan perinteisten brittioluiden viitekehyksessä.

Jälkimaussa tuntuu siirappisuutta, karamellia, puisevuutta, hillittyä pähkinää, kevyttä rusinaa ja hennosti makeaa mansikkaisuutta. Pitkäkestoinen ja kompleksinen jälkivaikutelma taittuu suhteessa rungoon nähden maltillisten katkeroiden (31 EBU) vuoksi loppua kohti piirun verran makeaksi.

Tällä kertaa Fuller's on mennyt Vintage Alen kanssa hyvin turvallista reittiä: oluessa ei ole mitään suuria yllätyksiä tai twistejä tänä vuonna, vaan kokonaisuus on todella peribrittiläinen olut aina raaka-aineista makumaailman puisevasta meininkiin ja hyvin maltillista roolia pelaavaan humalointiin. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, sillä näin hyvin tehty brittiläinen strong ale -meininki toimii meikäläiseen tuhannen auringon voimalla!

Suurin ongelma oluessa on kuitenkin sen tietynlainen tavanomaisuus suhteessa sen hintaan – tyylillisesti olut on nimittäin hyvin pitkälti samalla tontilla kuin klassikko-olut Golden Pride, joka kuitenkin maksaa vain reilu puolet tästä. Näin nuorena olut siis tuntuu menevän hukkaan – jos ei muuten, niin korkean hintansa puolesta. Koska Vintage Ale on kuitenkin ensisijaisesti kellarissa kehittyvä tapaus, suosittelen lämpimästi hommaamaan pullon tai pari talteen tuleville vuosille ja korkeintaan tehdä kuten minä tein: testata yksi pullo nyt nuorena, jotta tietää, mitä odottaa oluelta tulevaisuudessa.

Lyhyesti: Hieno, perinteistä brittiläisyyttä henkivä suurikokoinen, muttei suurieleinen, barleywinemäinen ale kylmiin talvipäiviin tai kellariin.

Arvio: Tyylikäs – klassinen, tasapainoinen ja herkullinen brittiale, joka hieman turvallisessa ja yllätyksettömässä nykykunnossaan edustaa lähes heikohkoa hinta-laatusuhdetta. Tämä puoli kuitenkin korjaantunee, kun antaa oluelle riittävästi (vähintään vuoden; mieluusti enemmänkin) aikaa asettua kellarissa.

Hinnan (8,98e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Tässä myös kiinnostuneille arvio vuoden 2013 Vintage Alesta.