Mufloni Talviporter

Mufloni Talviporter

• Valmistaja: Panimoravintola Beer Hunter's
• Tyyppi: Olut, Porter
• Maa: Suomi
• Alue: Satakunta, Pori
• Maltaat: Karamelli-, paahdettu ohra-, pilsner-, tumma ale-, vienna-,
• Humala: Cascade, Centennial, Nugget
• Koko: 0,33
• Hinta ostohetkellä: 3,32e (Marraskuu 2014, Alko)
• Hinta ostohetkellä: 3,79e (Marraskuu 2015, Alko)
• Hinta nyt: 3,79e (Joulukuu 2015, Alko)

Tässäpä tuli harvinainen keissi vastaan! Olin aikeissa kirjoittaa Alkon tuoreesta jouluolutuutuus Mufloni Talviporterista arvion blogiin, mutta tietoja kaivellessani huomasin, että samaisesta oluesta löytyi arkistoistani arvio melko päivälleen vuoden takaa, viime joulun talviolutkattauksesta! Ajattelin siis pistää tässä molemmat oluet rinnakkain ihmeteltäviksi ja katsoa, onko oluen tyylissä tapahtunut minkäänlaista eroa vuodessa – ainakin reseptiikka näyttää Alkon tietojen mukaan pysyneen täysin samana.

Ja nyt siis huomio niille, jotka eivät lukeneet ylläolevaa tekstinpätkää tarkkaan: kyseessä ei ole rinnakkainmaistelu, vaan kaksi vuoden välein kirjoitettua arviota suurin piirtein yhtä tuoreista oluista!

Talviporter 2014

Oluella on tiivis, lähes täysin läpinäkymättömän mustanruskea väri. Melko maltilliseksi jäävä, hiekanruskea vaahto nousee hetkeksi oluen pinnalle ja katoaa kohtalaisen nopeasti pois.

Lasista kohoaa kutsuvasti miellyttävän paahtunut, ruisleipäinen, miellyttävän kärtsäinen, kevyttä lakritsista makeutta ja hillittyä sitruksista humalaa vihjaileva tuoksu.

Maku on pehmeänpuoleinen, mutta suorastaan yllättävän kuiva: tuhkaista kärtsää ja palaneita aromeja, karrellepalanutta karvautta, tummaa pannukahvia, lakritsia ja kevyttä katkerohumalaa. Suutuntuma on aluksi ensisiemauksen myötä varsin täyteläinen, mutta se jää pidemmässä nautiskelussa korkeintaan keskitäyteläiseksi ja loppujen lopuksi hieman ohuen oloiseksi. Hiilihappo on hädin tuskin erottuvaa.

Jälkimaku on kevyesti kärtsäisen karvas ja hennosti humaloidun bitterinen. Suuhun jää lähinnä turhan tummaksi paahtunutta jälkiuunileipää ja aavistus hyvin tummaa suklaata. Jälkivaikutelma on kohtalaisen pitkä ja erittäin paahteinen.

Talviporter 2015

Väriltään olut on punertavan tummanruskea ja lähes läpinäkymätön. Runsas, höttöinen, beige, keskikestävä vaahtolakki nousee lasiin oluen kaadon myötä.

Kuivakan paahteinen ja mokkainen tuoksu on suorastaan kaunis ja ihastuttavan elegantti. Kokonaisuuden seasta erottuu myös viikunaisuutta, hentoa rusinaa ja ujoa kaakaoisuutta.

Oluella on suussa keskitäyteläinen ja pehmeä olemus. Melko runsaasta makumaailmasta erottuu tummaa ja jännääkin hedelmää, hieman makeaa kaakaota, kohtalaisesti tuntuvaa katkeroisuutta (52 EBU) ja aavistus bitteristä tummaa suklaata. Makumaailma on melko voimakas ja tuntuvan kärtsäinen, mutta koska suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen, jää yleisilmeestä hieman ohkainen fiilis. 6% alkoholia jää hyvin piiloon, hiilihappoisuus on hyvin hentoa ja kermaista.

Oluen jälkimaku on hyvin katkera, selkeästi keskimakua voimakkaampi ja jopa piirun verran IPA-henkinen. Suuhun jää tuhkaisia, greippisen ja ujon saippuaisen karvaita, tuntuvan kärtsäisiä, hennon kahvipapuisia ja aavistuksen piimälimppuisia piirteitä. Suuhun jää melko pitkä ja suht tuntuvan bitterinen jälkivaikutelma.

Talviportterilla on selkeästi kivempi tuoksu kuin maku, minkä olin noteerannut molemmissa oluissa täysistään toisistaan riippumatta. Hurmaava, vivahteikas ja tyylipuhdas tuoksu nostaa odotukset varsin korkeille, joihin makupuoli ei onnistu ihan täysin vastaamaan: vaikka makua riittääkin hyvin ja siinä on purevuutta, jää kokonaisuus maltillisen runkonsa ja paikoin melko korostuneiden katkeroittensa osalta hieman turhan kepeäksi. Olen tämän aiemminkin todennut, mutta itse diggailen enemmän runsaista porttereista (eikä välttämättä imperial stouteista ja -porttereista, sillä riittävän runsaalla rungolla hyvän portterin voi saada jo 5,5-6% pintaan!) ja tämä ei ihan sille sektorille eksy; nyt ollaan siis hieman black IPA -tyylin kanssa treffailevalla American Porterin alueella.

Oli kuitenkin ilo huomata, että a) olut on tyylillisesti hyvin samanlainen, eikä eräkohtaista vaihtelua näytä tapahtuneen; b) onnistun itse olemaan varsin systemaattinen huomioissani, sillä arviot olivat erittäin samankaltaiset. Aluksi en edes tajunnut lukevani vuoden vanhaa arviota, sillä luulin lukevani tuoretta, vastikään raapustamaani tekstiä.

Tälläkään kertaa Mufloni Talviporter ei onnistunut vetämään pisteitä kotiin, mutta enemmän tämä johtuu omista makumieltymyksistäni kuin oluen yleisestä laadusta; tykkään vain täyteläisemmistä ja maltillisemmin katkeroiduista porttereista. Yleisesti Talviporter on perushyvä ja maukas arkiportteri, mitä oluen kohtalaisen kohtalainen hinnoittelu heijastelee.

Lyhyesti: Hurmaavan tuoksuinen mutta suutuntumaltaan piirun verran turhan ohkaiseksi jäävä, melko reippaasti humaloitu porilaisportteri.

Arvio: Hyvä – portteri enemmän black IPA -faneille kuin imperial stouttien ystäville.

Hinnan (3,79e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.