Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

25.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1416 viiniä, 275 olutta, 12 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


17.12.15

Château Mukhrani Shavkapito 2010

Château Mukhrani Shavkapito 2010
  • Valmistaja: Château Mukhrani
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Georgia
  • Alue: Mtskheta-Mtianeti, Mtskheta
  • Rypäleet: Shavkapito (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 10,65e (Kesäkuu 2014, Calle WineStore, Tallinna)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Uusista rypälelajikkeista sulkia hattuunsa etsivän viininörtin silmissä Château Mukhrani Shavkapito oli todennäköisesti mielenkiintoisin tuttavuus viimesyksyisessä Georgia-maistelussani – tätä Kartlin alueelta kotoisin olevaa, yleensä luonnostaan savuisia viinejä tuottavaa ja lähes sukupuuttoon kuollutta rypälelajiketta nimittäin viljellään kaupallisesti maailmassa yhteensä n. 10 hehtaarin alalla ja siitä tuottaa viiniä vain kaksi viinitaloa: naturaali-kvevriviineihin erikoistunut Pheasant's Tears ja tästä meikäläisen käpäliin päätyneestä viinistä vastannut Château Mukhrani.

Château Mukhranin historia alkaa vuodesta 1873, jolloin Mukhranin prinssi (Mukhranbatoni) Ivane alkoi rakennuttamaan Georgian pääkaupungin Tbilisin pohjoispuolelle, Mtskhetan kaupungin laidoille tätä linnaa, jonka valmistumisessa kesti peräti 12 vuotta. Ivane Mukhranbatoni ihastui myös matkoillaan Ranskassa viineihin ja innostui viininvalmistuksesta, minkä myötä hän rakennutti samalla linnan tuntumaan viinitalon, joka valmistui jo vuonna 1876. 1800-luvun lopulle tultaessa Mukhranbatonin viinit olivat keränneet runsaasti mainetta korkealaatuisina viineinä ja viinitalosta oli tullut yksi Venäjän hovin luottoviinintuottajista.

Viinitalon nyyhistoria alkaa vuodesta 2002, kun joukko georgialaisia yrittäjiä hankki tämän hylätyn linnan omistukseensa ja ryhtyivät palauttamaan sitä entiseen loistoonsa. Vuonna 2003 mukaan liittyi kansainvälinen Marussia Beverages -yhtiö ja linnan viinitaloon ryhdyttiin kehittämään viininvalmistustiloja, joissa yhdistyisi moderni viininvalmistuslaitteisto ja talon historialliset ympäristöt, mm. valtavat kellarikompleksit, jotka yhdistivät varsinaisen linnan ja viinitalon toisiinsa. Viininvalmistustilat valmistuivat vuonna 2007 ja samana vuonna Château Mukhrani tuotti ensimmäisen nykyaikaisen viininsä talon ympärillä levittäytyvien köynnöstarhojen rypäleistä. Talon viinit valmistetaan ainoastaan Château Mukhranin omistamilta viinitarhoilta, jotka sijaitsevat kauimmillaankin vain n. 15 minuutin ajomatkan päässä viinitalosta – näin talolla saadaan rypäleet sadonkorjuun aikaan mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti jatkokäsittelyyn.

Château Mukhrani Shavkapito on valmistettu aivan linnan ympäristössä kasvavista Shavkapito-rypäleistä; nämä käsinpoimitut rypäleet pystytään korjaamisen jälkeen toimittamaan alle kymmenessä minuutissa viinitalolle. Rypäleet aluksi rangataan, minkä jälkeen ne käytetään viiniksi joko luonnonhiivoilla tai olosuhteiden vaatiessa viljellyillä hiivoilla. Kun viini on käynyt läpi alkoholi- ja malolaktisen käymisen, siirretään se kypsymään georgialaisiin, kaukasialaisesta tammesta valmistettuihin tynnyreihin.

Kohtalaisesti läpinäkyvältä väriltään viini on tumman rubiininpunainen.

Persoonallisessa tuoksussa tuntuu ensisijaisesti savuisuutta, mikä on ymmärtääkseni Shavkapiton lajikettypillinen piirre. Muuten tuoksussa tuntuu punaista marjaisuutta ja pippuria, jotka antavat tuoksuun mukavasti hieman hämmentävän, muka-Pinositeettisen aromin. Tammitynnyrikypsytys tuntuu hillitysti mutta melko selväpiirteisesti kevyenä makean aromaattisena puumaisuutena ja hentona kaakaoisuutena, mikä antaa viinille melko sliipatun, modernin yleisilmeen.

Maultaan viini on kuiva ja mehukas, minkä lisäksi siinä on mukavaa, rustiikkista särmää. Tumman marjaisuuden hallitsemasta makumaailmasta erottuu kevyesti mustaherukkaa, mitä tukevat kevyen karpaloiset, hennon hapankirsikkaiset ja ujon savuiset sävyt. Kokonaisuutta kuitenkin pehmittää ja siloittelee kaiken ylle levittäytyvä hillitty aavistus makeaa tammea ja suklaisuutta. Viinillä on melko lempeä, mutta tasapainoinen hapokkuus; sen sijaan tanniinisuus on hieman runsaampaa ja antaa yleisilmeeseen mukavaa, hieman robustia särmää.

Jälkimaku on kuivakka, karhunvatukkavetoisesti tumman marjainen, mausteinen ja kevyen musteinen. Viinistä jää kohtalaisesti tanniinisen karhea, hennosti tammisen makea ja kestoltaan melko pitkä, tummanpuhuva jälkivaikutelma.

Château Mukhranin Shavkapito on varsin mukava ja miellyttävä ensikosketus tähän äärimmäisen harvinaiseen lajikkeeseen; näin viinin testattuaan on helppo yhtyä siihen havaintoon, että kyseinen rypäle yleensä tuottaa piirteiltään savuisia punaviinejä. Viinillä on kuitenkin melko siistiksi sliipattu ja moderniksi puleerattu yleisilme, mikä juontanee viinitalon erittäin moderneihin viininvalmistusmenetelmiin sekä selkeästi uutta tammea hyödyntävään tammitynnyrikypsytykseen. Itse olisin odottanut hieman ronskimpaa, rustiikkisempaa ja tietyllä lailla rehellisempää ilmaisua. Ei siinä mitään, kyllä varmasti tällainen selkeästi siistin ja nykyaikaisen oloinen, näköinen ja makuinen viini on viinimarkkinoilla kysytympää tavaraa kuin ylirustiikkiset maalaisviinit. Pitänee siis metsästää jostain käsiin se Pheasant's Tearsin vastaavasta rypäleestä valmistettu viini, joka ei talon tyylille ominaisesti näe tammea lainkaan!

Château Mukhranin Shavkapito on varma, tasapainoinen ja maukas ensikosketus Shavkapito-lajikkeeseen uusia viinielämyksiä metsästäville viininörteille, joskin erityisen perinteistä georgialaista viiniperinnettä se ei juurikaan ilmennä. Viinissä on mukavan runsaasti sekä runkoa että hedelmää, joten järkevimmät paikat sijoittaa pullo tätä on jonkun riittävän tuhdin ruoan kumppanina tai kellari muutamiksi vuosiksi.

Lyhyesti: Erittäin harvinaisesta lajikkeesta valmistettu savuinen, tanniininen, tumman marjainen ja kevyen tamminen moderni georgialaisviini.

Arvio: Hyvä – tästä viinistä saa käsityksen rypäleen potentiaalista, vaikka osa viinin luonteikkuudesta jää hieman modernin viininvalmistuksen peittoon. Täytyy toivoa, että muutkin tuottajat tarttuisivat tähän lajikkeeseen ja ryhtyisivät osoittamaan mihin kaikkeen Shavkapito taittuu!

Hinnan (10,65e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti