Treloar Le Maudit 2011
- Valmistaja: Domaine Treloar
- Tyyppi: Punaviini, AOC Côtes du Roussillon
- Maa: Ranska
- Alue: Languedoc-Roussillon, Roussillon
- Rypäleet: Carignan (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 17,00e (Heinäkuu 2014, Domaine Treloar)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Roussillonissa majaileva Domaine Treloar on mielenkiintoinen viinitalo. Sitä luotsaavat entisessä elämässään IT-alalla toimineet Rachel Treloar Uudesta-Seelannista ja Jonathan Hesford Isosta-Britanniasta. He työskentelivät molemmat New Yorkissa vuonna 2001, WTC-iskun tapahtuessa, mikä sai heidät näkemään elämänsä uudessa valossa ja etsimään muutosta. Ensiksi he muuttivat 4 vuodeksi Uuteen-Seelantiin, missä Hesford opiskeli viininvalmistusta ja työskenteli viinitalossa, minkä jälkeen he muuttivat Languedoc-Roussilloniin vuonna 2005. Domaine Treloar perustettiin alkuvuodesta 2006.
Treloarin viinit ovat alusta asti olleet minimaaliseen peukalointiin perustuvia käsityöläisviinejä. Tarhoja hoidetaan täysin käsipelillä luonnonmukaisin ja kestävään kehitykseen perustuvin menetelmin. Viinit valmistetaan käyttäen mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan sulfiitteja tai kirkastusaineita. Valkoviinit suodatetaan kerran ja punaviinejä ei suodateta lainkaan tai hyvin kevyesti.
Le Maudit, "Kirottu", on osuva nimi Carignanille. Tämä rypälelajike tuomittiin ala-arvoiseksi Languedoc-Roussillonin tuotettua siitä valtavia määriä keskinkertaista viiniä – tämä runsassatoinen lajike kun tuppaa tuottamaan huonoissa käsissä joko hahmotonta, tylsää perusviiniä tai rustiikkista, terävän hapokasta ja tasapainottoman tanniinista viiniä. Kuitenkin osaavissa käsissä Carignanista voi saada varsin laadukasta, tasapainoista ja mielenkiintoista viiniä – minkä myös Domaine Treloar on halunnut osoittaa. Viini on käytetty 2 viikon ajan, minkä jälkeen viinin on annettu kypsyä 12 kuukautta 3-5 vuotta vanhoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Pullotuksen yhteydessä viini on suodatettu kevyesti ja siihen on lisätty hyvin pieni määrä sulfiitteja suojaamaan hapettumiselta. Viinin vuosikerta 2011 on sen historian ensimmäinen ja sen tuotantomäärä on käytännössä olematon, eli vain noin 1,900 pulloa.
Hamstrasin oman osuuteni, kolme pulloa, yhdestä Treloar-tilauksesta, josta yksi pullo meni ystävilleni häälahjaksi, yksi jäi kellariin ja yksi tuli korkattua uutena vuonna 2014-15 seitanpataruoan kanssa. Lisähuomiona mainittakoon, että tuottaja unohti merkitä pullon etikettiin vuosikerran, mutta sekaannuksen vaaraa ei ole, koska viinistä ei ole (ainakaan kirjoitushetkellä) muita julkaistuja vuosikertoja. Lisäksi pullon korkissa kyllä lukee "2011".
Viinillä on lasissa hieman läpinäkyvä, tasainen tummanpunainen väri.
Lasista kohoaa ilmaisuvoimainen ja äärimmäisen puhdaspiirteinen tuoksu, josta erottuu murskattuja punaisia, hapahkoja marjoja, kuten puolukkaa, karpaloa ja punaviinimarjaa, mutta myös aavistus kypsänmakeampaa kirsikkaa ja vadelmaa. Taustalla häilyy kevyttä lihaisuutta tai rautaista verisyyttä, välimeren punaviineille ominaista garriguea ja auringon paahdetta, ujoa sitruksenkuorta sekä häivähdys kukkaista aromaattisuutta. Hurmaava ensivaikutelma, pakko myöntää.
Suussa viini on melko täyteläinen ja kypsän tumman hedelmäinen, mutta samalla täynnä hyvän Carignanin tasapainoisen puolukkaista, kirpakkaa hapokkuutta. Jos kirjoittaisin blogia suomen sijaan lontooksi, sopisi lausahdus bursting with acidity tähän viiniin erinomaisesti. Taustalla tuntuu hentoa rautaa, hapankirsikkaa ja yleistä, herkullista mehukkuutta. Raikkaasta rakenteesta ja suutapuhdistavasta meiningistä huolehtivat makumaailma kalkkikivisenä tuntuva mineraalisuus ja maltilliset, mutta edelleen melko napakat ja nuoret tanniinit.
Jälkimaussa tuntuu niin hapahkoa punaista hedelmää, kuten puolukkaa ja hapankirsikkaa, sekä kypsempää luumua, hennon bitteristä mineraalia ja hentoa maaperää. Ei erityisen pitkässä, mutta mehukkaassa, herkullisessa ja eloisassa jälkivaikutelmassa häilyy mukavan pölyisiä tanniineja ja ujoa alkoholin lämpöä.
Super stuff, sanoisin. Viini on upean puhdaspiirteinen, ylettömän maukas, ihastuttavan rakenteikas ja melko runsaaksi viiniksi miellyttävän raikas. Kokonaisuus on suorastaan yllättävän freesi esitys Roussillonin viiniksi, sillä onhan tuo alue tunnettu yhtenä koko Ranskan kuumimmista viinialueista – ellei peräti kuumimpana. Le Maudit kuitenkin osoittaa, miten vihattu ja väheksytty Carignan kykenee tuottavaan varsin uskottavia ja ilahduttavan tasapainoisia punaviinejä oikeissa käsissä.
Tämä on ehdottomasti huippuluokan ruokaviini, johtuen sen rasvaa leikkaavasta hapokkuudesta ja sopivan puruvoimaisesta tanniinisuudesta. Sellaisenaankin viini menee hyvin ainakin lasillisen ajan, mutta pidemmän päälle viini rupeaa suorastaan kutsumaan kylkeensä jotain syötävää. Kellarointipotentiaalista on paha mennä sanomaan mitään, sillä viinistä ei ole olemassa vanhempia vuosikertoja, mutta yhden pullon ajattelin jättää kellariin keräämään ikää ja palaamaan sen pariin vasta useampien vuosien päästä. Katsellaan sitten uudestaan!
Lyhyesti: Aromikas, puhdaspiirteinen, rakenteikas ja erittäin tasapainoinen Roussillonin punaviini yleensä niin halveksitusta Carignanista.
Arvio: Tyylikäs – monet Carignanin vastustajat uskovat vakaasti, ettei ko. rypäleestä saa aikaan muita kuin joko ohuita ja rakenteettomia massaviinejä, tai simppeleitä ja rustiikkisen rotevia punaviinejä aikaan. Heille suosittelen tutustumaan mitä Domaine Treloar tekee rypäleestä.
Hinnan (17,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti