Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

15.7.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1420 viiniä, 279 olutta, 12 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


1.1.15

Mouressipe Galapia 2012

Mouressipe Galapia 2012
  • Valmistaja: Alain Allier
  • Tyyppi: Punaviini, Vin de France
  • Maa: Ranska
  • Alue: Rhône
  • Rypäleet: Mourvèdre (85%), Grenache (15%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 12,90e (Syyskuu 2014, Vins Chez Nous)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimassa)


Viime syksynä tuli siis tehtyä tilaus pienellä porukalla ranskalaiseen Vins Chez Nous -nettikauppaan, josta ostimme läjän erilaisia enemmän tai vähemmän "naturaaleja" viinejä. Näistä sai tilauksen jälkeen sai kuulla useilta muilta monien tilauksen viinien olleen täysin epäkelpoja, pilalle menneitä ja juomakelvottomia. Itse taas olen korkkaillut noita viinejä syksyn aikana reilun puolisenkymmentä, kaikki viinit toinen toistaan hurmaavampia. En tiedä, onko muilla sattunut suorastaan käsittämättömän huono tuuri viiniensä kanssa, itselleni poikkeuksellisen hyvä mäihä vai omaanko vain normaalia korkeamman sietämiskyvyn naturaalien viinien piirteille, joita monet ovat innokkaasti leimaamassa heti virheiksi. Itse kyllä odottelin yli kuukauden päivät ennen ensimmäisenkään pullon korkkaamista, sillä usein viinit saattavat kärsiä pahastakin matkustelushokista ja olla täysin hajallaan jonkin aikaa perilletulon jälkeen. Tiedä häntä mihin tämän ilmiön tieteellisyys perustuu, mutta se on kyllä harvinaisen usein todettu, joten ihan todelliselta ilmiötä tämä ns. bottle shock vaikuttaa.

Joka tapauksessa, meikäläisen Vins Chez Nous -kattaus alkoi luomutuottaja Alain Allierin Galapia-viinillä. Alainin luotsaama viinitalo Domaine Mouressipe on todellisuudessa kaikkea muuta kuin romantisoitu, myöhäiskeskiaikainen château siistien köynnösrivien keskellä. Alain peri suvussaan kulkeneet n. 6 ha viiniköynnöksiä ja perusti autotalliinsa viinitalo Mouressipen, jossa hän valmistaa paikallisista rypäleistä mahdollisimman vähän peukaloituja viinejä. Köynnökset kasvavat tarhoilla vapaasti muiden paikallisten kasvien kanssa sulassa sovussa, rypäleet korjataan köynnöksistä käsin ja niistä valmistettu viini pullotetaan minimaalisen sulfiittilisäyksen (10 mg/l) kanssa. Vertailun vuoksi yleensä "vähäsulfiittiset viinit" sisältävät yleensä rikkiä alle 50 mg/l, luomupunaviinit alle 100 mg/l, luomuvalkoviinit alle 150 mg/l, punaviinit 160 mg/l ja valkoviinit 210 mg/l. Noin 10 mg/l lisäys on siis mikroskooppinen määrä, joka antaa viinille sen verran puskurivaraa, ettei sitä ole pakko säilyttää kaupassa kylmätiloissa. Galapia on Mourvèdre-vetoinen sekoitepunaviini, jonka etiketissä seisoo vaatimattomuutta huokuen teksti "mis en bouteille par Alain Allier, artisan vigneron".

Viinin väri on tasaisen kirsikanpunainen ja kevyesti läpinäkyvä. Suodatuksen ja kirkastamisen puute näkyy siinä, että viini on hyvin ujosti samea.

Tuoksu on luonteikas, ilmaisuvoimainen ja puhdaspiirteinen: hyvin marjavetoinen tuoksu, josta löytyy karhunvatukkaa, joulumausteita, garriguemaista maamaisuutta ja runsastakin kukkaisuutta vie ajatukset sinertäviin ja violetteihin mielikuviin. Seasta kuitenkin löytyy myös aavistus monille Mourvèdreille tyypillistä lantaista maalaisuutta ja häivähdys volatiilien happojen tuomaa villiä kirpeyttä. Tuoksu on hyvin kompleksinen, marjavetoinen ja nuorekas, mutta sitä on hyvin vaikea saada kuvailtua kokonaisuudessaan.

Melko kuiva, keskitäyteläinen maku on pehmeähkö, mutta melko hapokas ja lempeän ja hillityn – mutta samalla sopivan puruvoimaisen – tanniinisuuden sävyttämä. Aluksi ensimmäisen lasillisen kanssa kielen kärjessä tuntuu katoavaa hiilihappojen nipistelyä, mutta seuraavassa lasillisessa ilmiötä ei tunne lainkaan. Viini on kuin freesiä, tuoretta, tummaa ja viinillisen rakenteikasta rypälemehua: herukkaa, karhunvatukkaa, luumua, parfyymistä kukkaisuutta ja aavistus nahkaa. Galapialla on hyvin nuorekas, puhdaspiirti ja melko naturaali yleisilme ilman monille natural-viineille tyypillisiä biojätteen tai Camparin aromeja. 14% alkoholia tuo kevyttä tulisuutta makumaailmaan.

Viinistä suuhun jäävä raikas jälkimaku on sinertävän marjainen, eloisa, kevyen parfyyminen, maukas ja keskipitkä.

Galapia on varsin ihastuttava pikku viini, jonka vahvin puoli on hurmaava, voimakas ja vivahteikas tuoksu, joskaan viinin makumaailma ei hirveästi häviä kiehtovalle tuoksulle. Mitään suuria yllätyksiä, elämyksiä tai revelaatioita viini ei sentään tarjoa, mutta kympin hinnalla sellaisia on turha odottaakaan. Kokonaisuus pelasi varsin mainiosti simppelin minestrone-padan kanssa.

Ei liene mikään yllätys, että Alkosta ei tätä viiniä saa, mutta mm. Vins Chez Nous ja La Cave des Papilles pitävät viiniä valikoimissaan. Tuoreen vuosikerran myötä viinin hinta on jopa tippunut eurolla VCN:lla, joten hinta-laatusuhde sen kuin kohoaa! Tuottaja lupailee viinilleen 8 vuoden kypsyttelypotentiaalia, joten kaipa sen voi uskoa – kunhan muistaa säilyttää viinin visusti riittävän viileässä, tasaisessa lämpötilassa. Nyt, kahden vuoden ikäisenä, viini oli vielä äärimmäisen nuorekas ja puhdaspiirteisen marjavetoinen, mutta voin kuvitella viinin ikääntyessään nostavan lantaisia piirteitään selvemmin esiin ja saavan enemmän luonnetta tuovia likaisia piirteitä.

Lyhyesti: Hyvin nuorekas, aromaattinen, puhdaspiirteinen ja hurmaavan marjavetoinen natural-viini rhônelaiselta pienluomutuottajalta.

Arvio: Tyylikäs – ihastuttavan sisäsiisti, luonteikas ja vivahteikas natuviiniksi; juuri tämmöisiä näiden kuuluukin olla! Toimii vaivatta niin ruoan parina kuin sellaisenaankin.

Hinnan (12,90e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti