Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.8.13

Colinot Irancy Côte du Moutier 2010

Colinot Irancy Côte du Moutier 2010
  • Valmistaja: Domaine Irancy
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Irancy
  • Maa: Ranska
  • Alue: Bourgogne, Côtes d'Auxerre, Irancy
  • Rypäleet: Pinot Noir (92%), César (8%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: ? (Toukokuu 2013, Viiniravintola Latva, Helsinki)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Työpoppoomme Gaijin-reissun jälkeen muutamat meistä vielä siirtyivät lähinurkilla sijaitsevaan viinibaari Latvaan lasilliselle. Totuttuun tapaan tiedustelin jälleen jotain mielenkiintoista tiskiltä, jolloin suositukseksi tuli punaviini Irancysta. Koska lämpimänä kevätiltana viileä ja kepeä Burgundin Pinot Noir kuulosti hyvältä idealta, pyysin kyseistä viiniä lasillisen sen kummempaa ihmettelemättä. Hintaa en sattunut kirjaamaan ylös, mutta jossain tavan kympin tienoilla liikuttiin.

Irancy on hieman erikoinen alue Bourgognen punaviinialueeksi – se kun sijaitsee lähinnä Chablis'n tunnetuksi tekemällä Côtes d'Auxerren alueella, aivan Bourgognen pohjoisosissa. Näi ollen se on yksi Ranskan – ja maailman – pohjoisimpia punaviinialueita. Irancyssa viinejä valmistetaan lähinnä Pinot Noirista, mutta viinien sekaan saatetaan sekoittaa paikallisia César- tai Tressot-rypäleitä – kuten tämänkin viinin tapauksessa, jossa seasta löytyi vajaa kymmenys Césaria.

Viinillä on burgundereille tyypillisen läpinäkyvä mutta melko tummanpunainen väri.

Tuoksu on hyvin maalainen, multainen ja rehellisen paskainen – eli ei varsinaisen lantainen, sillä kontrastiksi sellaista löytyi kollegan portugalilaisviinin tuoksusta. Seassa on kuitenkin myös burgundereiden kirpeätä puolukkaisuutta ja tuoretta sekapunamarjaisuutta.

Viinin yleisilme on hyvin kirpeä, hapokas ja freesi. Makupuolta hallitsee tuore karpalo, puolukkaisuus sekä hedelmäisyys, joka on erikoisesti vivahteiltaan ennemmin kelta- (omenaa, sitruksia, kevyttä persikkaa) kuin mitenkään punasävyinen (luumu, kirsikka, viikuna.) Seasta löytyy myös tuoksusta tuttua multaisuutta ja kevyen pippurista mausteisuutta. Lisäksi viini on kepeydestään huolimatta melko tanniinisen oloinen, tuoden mieleeni enemmän nuoren Nebbiolon kuin Pinot Noirin. Kokonaisuus on melko villi ja tuntuvassa hapokkuudessaan ja tanniinisuudessaan lähes raaka.

Jälkimaku on puhtaan mineraalinen, multaisen maamainen, hapokkaan puolukkainen ja kirpeä. Viinistä jää freesi, napakka ja tanniineista karhea jälkivaikutelma.

Yleisesti Côte du Moutier on persoonallinen, kovahko ja erittäin ei-kosiskeleva punaviini, jonka viileästä ja raa'ahkosta ilmaisusta paistaa voimakkaasti läpi viinin viileät kasvuolosuhteet. Tämä on freesi ja jopa kirpeä, keväinen punkku, joka minimalistisesta ja happamankirpeästä yleisilmeestään johtuen ei varmastikaan ole jokaisen makuun. Sen sijaan juuri äskettäin hyvinsyöneenä tämä napakka marjapommi toimi varsin mainiona jälkiruokana – kuin kourallinen karpaloita ja puolukoita. Toinen lasillinen tuskin olisi enää uponnut ilman jotain syötävää, jolla pehmitellä viinin rosoisia reunoja.

Lyhyesti: Kirpeän marjainen, tuntuvan rustiikkinen ja yleisilmeeltään varsin ronski, mutta samalla erittäin kepeä ja perinteikäs punaviini Bourgognen pohjoisimmista osista.

Arvio: Hyvä – viini tuntui kaipaavan sekä ikää että ruokaa kylkeensä; nykykunnossa viini oli varsin ihastuttava, mutta samalla sen verran särmikäs tapaus, että epäilen viinin tarjoavan paremmissa olosuhteissa paljon parempaakin. Tästä huolimatta viini oli varsin lupaavan, joskin samalla paikoin jopa vihertävän raa'an oloinen esitys. Haastava viini haasteita kaipaavalle!

Hinnan (?) ja laadun suhde: Vaikea sanoa, koska hintaa ei tullut kirjoitettua muistiin, muttei viini kuitenkaan tuntunut mitenkään ylihintaiselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti