Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.8.13

LePlan-Vermeersch GT-G 2010

LePlan-Vermeersch GT-G 2010
  • Valmistaja: LePlan-Vermeersch
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Côtes du Rhône Villages
  • Maa: Ranska
  • Alue: Rhône
  • Rypäleet: Grenache (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 12e / 12cl (Toukokuu 2013, Ravintola Gaijin, Helsinki)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Etelä-Ranska taitaa olla melko turvallinen paikka ulkomaalaisille kokeilla kykyjään viinintekijänä; hyvinä esimerkkeinä ovat mm. brittiläisen mainosmoguli Sir John Hegartyn viinitalo Hegarty Chamans (jonka jälkiruokaviini White Knight tuli arvioitua viime kuussa) sekä entisen kilpa-autoilija Dirk Vermeerschin viinitalo LePlan-Vermeersch, jonka kilpa-autohenkeä huokuvan GT-sarjan viini "G" on nyt arvioitavana.

Viini tuli vastaani ravintola Gaijinissa, mutta kyseinen viini on bongattu myös viinibaari Latvan listoilta. Alkuperäisessä suosituslistassa maistelumenulle suositeltiin australialaista Shirazia, mutta päädyin makumieltymysteni puolesta kuitenkin vanhalle mantereelle; mikä paljastui loppujen lopuksi suorastaan erinomaiseksi ratkaisuksi, maistettuani tuota kyseistä Shirazia suoritettuamme pientä viininvaihtoa pöytäseurueemme kesken.

Viinin nimi urheiluautollisen GT-G-nimen takaa ei kuitenkaan löydy Gran Turismoa, vaikka ruutulippuhenkisestä etiketistä voisi niin veikata, vaan lupaavasti termi "Grand Terroir" – herra Vermeersch kun vannoo viinifilosofiassaan niin terroirin kuin mahdollisimman vähäiseen ihmiskosketukseen perustuvaan, erittäin luonnonmukaiseen viininvalmistukseen. Viinin nimen perässä oleva kirjain antaa vihjeen rypäleestä, josta viini on tehty; tämän viinin G siis viittaa siihen, että viini on 100% Grenache (tämä on omalta osaltaan erikoista, sillä ymmärtääkseni CdR-punaviinin tulisi sisältää Grenachen lisäksi ainakin hieman Syrah'ta ja Mourvèdreä.) Viini tulee CdR Villages -tasoisen Suze-la-Rousse kylän Le Grand Bois -tarhoilta ja se on kypsynyt 12 kuukautta ranskalaisessa tammessa ennen pullotusta.

GT-G:llä on varsin tummanpuhuva mutta varsin läpinäkyvän kirsikanpunainen väri – Grenachen kevyehkö värjäyskyky siis vauhdissa.

Tuoksultaan viini on hurmaavalla tavalla upean maalainen ja paahteisen maamainen. Grenache tuo pinnalle kypsää mansikkaa, tuoretta herukaisuutta ja hieman kevyempää, makeata mustikkaa; kokonaisuuden seasta löytyy myös yllättävän tyylikästä ja kokonaisuuteen miellyttävästi sointuvaa tammen kaakaota. Lämmetessään tuoksusta tulee kuitenkin eetterisen ja kohtalaisen tuntuvankin alkoholinen, mitä selittää viinin varsin korkeanpuoleinen (15%) alkoholi.

Maku on makeahkon marjaiseen makuun verraten miellyttävän kuivahko, paahteisen maamainen, pippurisen mausteinen ja hedelmältään runsaan mansikkainen; vain kielen kärjessä viinin hyvin kypsänmakean aromit nousevat esiin. Viinillä on tuntuvan keskihapokas – eli ei raikas, muttei rakenteetonkaan – rakenne, joka on samalla varsin tiivis ja suhteellisen tanniininen. Tammi tuntuu aika ajoin kevyenä vaniljaisuutena ja hentona tummana suklaana, mutta onnistuu pysymään hyvin taustalla koko ruokailun ajan. Kokonaisuus on miellyttävän moniulotteinen, pölyinen, vaivattoman ja luonnollisen oloinen ja todella maukas.

Jälkimaku on hyvin pitkä, pölyisen maamainen, kevyen tupakkainen, kevyen pippurinen, kypsän punamarjainen ja – keskimaun tavoin – varsin herkullinen. Ainoastaan kohtalaisen tuntuva alkoholi jää kummittelemaan melko pitkäksi aikaa suun ja nielun takaosiin.

Yleisesti GT-G vakuutti hyvin perusteellisesti jo ensikosketuksellaan; vain reilut 10 vuotta viinejä tehneeltä, belgialaiselta ex-autourheilijalta ei osaa odottaa yhtä luonnollista, vaivattomasti kielellä soljuvaa ja harmonista esitystä, mitä GT-G on. Ainoastaan viinin tanakka alkoholisuus tuntuu hieman liioitellulta muuten niin harmonisessa ja sopusuhtaisessa yleisilmeessä.

Tuhdista alkoholistaan huolimatta viini kuitenkin pelasi mainiosti yhteen Gaijinin maistelumenun loppupään annosten kera. Yleisesti viinistä jäi todella positiivinen kuva, vaikkakin viinin varsin moderni nimi aiheuttikin epäilyksiä. Onneksi en tiennyt viinin historiasta tai pullon ulkonäöstä tilatessani sitä – sen verran ristiriidassa viinin upea maku- ja tuoksupuoli on sen muihin ominaisuuksiin nähden; GT-G on ehdottomasti tutustumisen arvoinen esitys, joka pieksee helposti monet muut perus-CdR-punaviinit. Viinillä rupeaa olemaan Gaijinissa melko suolaisesti hintaa, mutta maaliviivalla voi todeta sen olleen ihan hintansa väärti.

Lyhyesti: Nuorehko, luonteikas ja rehellisen maalaissävytteinen luomuviini Etelä-Rhônesta. Persoonallista Kottaraista parhaimmillaan.

Arvio: Erinomainen – miellyttävintä ja luonteikkaita Grenachea vähään aikaan. Todella positiivinen yllätys, joka onnistui palkitsemaan maistelumenun suositusviineistä poikkeamisen.

Hinnan (12,00e) ja laadun suhde: Ravintola Gaijinissa 12cl lasillinen on oikein kelvollisen hintainen, suositteluni!

2 kommenttia:

  1. Mieleni tekisi maistaa. Eli 75€/plo ei tuunu ilmeisesti paljolta? Täytyy koittaa yhyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu mitä mieltä on suomalaisten ravintoloiden viinihinnoittelusta noin yleensä. Koska pullohinnat ovat niin korkeat, tyydyn mielummin maksamaan ja nauttimaan kuudesosan, se kun ei rasita vaatimattoman mittaista lompakkoani niin paljon. :)

      Vaikka yleisellä tasolla 75e / pullo CdR-viinistä on melko kovaa hinnoittelua, on se silti varsin kohtuullisen hintainen kun ihmettelee kuinka tylsiä perusviinejä samalla hinnalla irtoaa monista lähialueen ravinteleista.

      Poista