Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


Näytetään tekstit, joissa on tunniste viinityyli: spätlese. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viinityyli: spätlese. Näytä kaikki tekstit

13.11.13

Dönnhoff Hermannshöhle Riesling Spätlese 2011

Dönnhoff Niederhäuser Hermannshöhle Riesling Spätlese 2011
  • Valmistaja: Weingut Dönnhoff
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Nahe, Niederhausen
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 29,95e (Syyskuu 2013, Pinard de Picard)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Nahen Spätleseillä jatketaan. Akateemisen Viiniseuran Riesling -illassa palasimme jälleen tuottaja Dönnhoffin pariin, jolta olimmekin jo aiemmin illalla maistaneet maukkaan Oberhäuser Leistenberg Kabinettin.

Jyrkkärinteinen Niederhäuser Hermannshöhle, yksi alueen arvostetuimmista tarhoista, on Nahe-joen keskijuoksulla sijaitseva Großes Gewächs -tasoinen viinitarha, joka asettuu kätevästi joenmutkassa etelään viettävän niemen kärkeen – näin tarha saa maksimaalisen määrän aurinkoa sekä suorana paisteena, että epäsuorasti heijastuksena joen pinnasta koko päivän ajan. Jyrkkien rinteittensä vuoksi tarhan rypäleet joudutaan keräämään käsin.Tältä tarhalta kerätyistä rypäleistä Dönnhoff tuottaa tämän Spätlesen lisäksi makeaa Auslesea ja kuivaa Großes Gewächsiä. Dönnhoff tyypillisesti käyttää viininsä normaalia korkeammassa lämpötilassa; lisäksi hän käyttää yleensä villihiivoja käyttämiseen ja villihiivoja ainoastaan makeammille viineille. Tästä viinistä en kuitenkaan muuta valmistusteknistä dataa kuin että se on käytetty ja kypsytetty terästankeissa.

Väriltään viini on kevyesti kullankeltaiseen taittuvan neonvihreä.

Kepeähkö tuoksu on hieman sulkeutuneen oloinen – nokassa tuntuu lähinnä raakaa omenaa, hentoa sitruksisuutta ja aavistus makeampaa hedelmää. Kokonaisuus kuitenkin jää melko vaatimattomaksi ja raikkauden puutteessa hieman tunkkaisen oloiseksi.

Hermansshöle Spätlesen makupuoli sen sijaan on varsin hyvässä iskussa: raikas ja intensiivinen makumaailma tarjoilee kypsää, hieman makeaan taittuvaa omenaa, suolaisen merellistä ja kevyen kiniinistäkin mineraalia, raakaa sitruksisuutta, hillittyä yrttisyyttä ja taustalla lymyilevää aprikoosia. Yleisilme on äärettömän freesi, hyvin tiukka ja hapokkuudessaan varsin kirpakka, jopa poskipäitä viiltävä. Aivan kevyimmästä päästä viini ei kaikesta jäntevyydestään huolimatta ole, vaan tällä keskitäyteläisellä viinillä on kuitenkin kohtalainen suupreesens. Alkoholi (9%) kuitenkin pysyy tyylikkäästi täysin piilossa.

Viini jättää jälkeensä pirtsakan, makean omenaisen ja mineraalisuudessaan märkää kiveä muistuttavan, viileän jälkivaikutelman, joka jatkuu melko pitkään.

Todella mainion Diel Pittermänchen Spätlesen rinnalla tämä Dönnhoffin pullote ei häpeä piirun vertaa. Tosin siinä missä Diel vaikutti hieman ujohkolta, sulkeutuneen oloiselta ja lisää ikää kaipaavalta, tuntuu tämä viini kaipaavan ikää selvästi enemmän – yleisilme on kireä kuin viulun kieli ja äärettömän primäärinen, minkä lisäksi hieman tukkoisen oloinen. Viini kuitenkin vaikuttaa siltä, että siitä voidaan vielä odottaa suuria asioita.

Jos viini löytyy kaapistasi, ei sen kanssa ole mitään kiirettä. Antamalla sen makoilla vähintään kolme neljä vuotta voi odottaa selkeästi ilmaisuvoimaisempaa ja tasapainoisempaa esitystä. Jos viinin veitsenterävä hapokkuus arveluttaa, kannattaa silloinkin pelata varman päälle ja naittaa viini riittävän rasvaisen ruoan kumppaniksi happojen taltuttamiseksi. Muussa tapauksessa tarjoile viini hyvin viilennettynä sellaisenaan auringon lämmittäessä – sydäntalvella näin viileä ja raikas Spätlese ei varmastikaan pääse oikeuksiinsa. Jos nyt korkkaat, anna viinin hengitellä rauhassa melko pitkään – tupladekantointi ei missään nimessä vaikuta liioittelulta tämän viinin tapauksessa.

Lyhyesti: Makeuden kanssa flirttaileva, viiltävän hapokas, tiukkarakenteinen ja hyvin nuorekas Spätlese, joka tuntuu kerjäävän lisää ikää – nykykunnossa viini on hieman tukkoisen ja mykän oloinen. Kokonaisuus on kuitenkin rakenteeltaan erittäin tasapainoinen ja kypsytystä ajatellen erittäin lupaava.

Arvio: Erittäin hyvä – ja tämä arvosana kuvastaa viiniä vasta tässä vaiheessa. Voin kuvitella viinin yltävän helposti korkeampiinkin arvioihin vaivattomasti viinin "auetessa".

Hinnan (29,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

11.11.13

Diel Pittermännchen Riesling Spätlese 2011

Diel Dorsheimer Pittermännchen Riesling Spätlese 2011
  • Valmistaja: Schlossgut Diel
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Nahe, Dorsheim
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 19,90e (Syyskuu 2013, Pinard de Picard)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Neljän kuivan / kuivahkon Rieslingin jälkeen siirryttiin Akateemisen Viiniseuran järjestämässä, Pinard de Picardin Rieslingeihin keskittyneessä maistelussa makeampiin pullotteisiin. Koska edellinen setti päättyi kuivaan Pittermännchen Großes Gewächs Rieslingiin, oli luontevaa jatkaa seuraavaa settiä samasta pisteestä: makeammat Rieslingit siis aloitti saman Pittermännchen -tarhan rypäleistä valmistettu, makeahko Spätlese.

Viinin väri on kepeä, mutta intensiivisen kellanvihreä.

Viini tuoksuu siltä, miltä se näyttääkin: kepeältä, raikkaalta, mineraaliselta ja hillityn sitruksiselta; seassa tuntuu myös Rieslingin valkoisia kukkia. Hillitynpuoleinen kokonaisuus on hennon makeahko, mutta varsin nuoren ja freesin oloinen.

Pittermännchen Spätlese jatkaa vaivattomasti tuoksusta suoraan intensiiviseen ja nuorekkaaseen makuun, jossa tuntuu ylikypsää omenaisuutta, mineraalia, hentoa greippisyyttä, aavistus hunajaa ja hieman makeaa ananasmehua. Viinin runsaat hapot tuntuvat jopa kevyesti kieltänipistävinä ja kokonaisuudessa on reippaasti sekä kirpeyttä että rakennetta. Varsin maltillinen (8,5%) alkoholi ja tuntuvat, jäännössokerin pois häivyttävät hapot tekevät viinistä ylettömän kevyen, tasapainoisen ja verrattoman freesin esityksen.

Suht hedelmäinen jälkimaku on makeudestaan huolimatta varsin raikas ja ihastuttavan puhdaspiirteinen. Viinistä jää melko pitkään jatkuva, mehukkaan omenainen ja kevyen mineraalinen jälkivaikutelma.

Tämä Dielin huipputarhan rypäleistä valmistettu myöhäisemmän sadonkorjuun viini on kaiken kaikkiaan todella tyylikäs ja moniulotteinen esitys, mutta kuitenkin turhan nuoren oloinen ja hieman ujohko – intensiteettiä löytyy etenkin happopuolelta, mutta viini vaikuttaa paikoin sulkeutuneenkin oloiselta. Tämä ei varsinaisesti ole mikään yllätys ottaen huomioon viinin nuoren iän – Dielin viinien yhteydessä usein mainitaan sekä niiden kypsytyskestävyys, että se, kuinka monet talon viinit todella tarvitsevat jonkin verran ikää päästäkseen kunnolla loistamaan.

Pittermännchen Spätlese on todella lupaava ja jo nyt, nuoresta iästään huolimatta, varsin hurmaava tapaus, jonka voi helposti kuvitella merenelävien, kermaisten juustojen tai jopa kevyesti tulisten salaattien kylkeen, mutta ensisijaisesti suosittelisin antamaan viinille selvästi enemmän ikää. Viinissä on sen verran hapokkuutta, että iän myötä tapahtuva pieni happojen haihtuminen tuskin tekee sille mitään pahaa ja voisivatpa viinin omat aromit päästä samalla paremmin pintaan. Jos kuitenkaan kärsivällisyys ei riitä, kokkeile kylkeen jotain sopivan oloista, tarjoile riittävän-muttei-liian kylmänä ja valmistaudu upeaan happojen ja jäännössokerin yhteistyöhön.

Lyhyesti: Upean tasapainoinen, makeahko Riesling, jossa tiukan hapokkuuden vuoksi jäännössokeria ei kuitenkaan juurikaan aisti. Todella herkullinen, mutta niin nuori Spätlese, että sen paikka on vielä muutaman vuoden ajan kellarissa.

Arvio: Tyylikäs – todella mainio ja vakuuttava myöhäisen sadonkorjuun Riesling, mutta omalla laillaan myös ujohko ja sulkeutunut tapaus tällä hetkellä. Kourallinen vuosia ja viini varmasti aukeaa toden teolla kukkaansa.

Hinnan (19,90e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

25.9.13

Selbach-Oster Graacher Domprobst Riesling Spätlese 2007

Selbach-Oster Graacher Domprobst Riesling Spätlese 2007
  • Valmistaja: Selbach-Oster
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Mosel-Saar-Ruwer, Mittelmosel
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 16,09e (Kesäku 2013, Alko)
  • Hinta poistumishetkellä: 14,09e (Heinäkuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Vuosi pari sitten tuli ostettua saksalainen makeahko Spätlese kellariin kypsymään – ja siellähän se edelleen kypsyy. Sen sijaan kun sama viini siirtyi poistuviin tuotteisiin kesän alussa ja hinnasta (alunperin n. 20e) putosi 20% pois, oli halu tarkistaa viinin tämänhetkinen kunto vastaansanomaton. Pullo siis Alkon hyllyltä jääkaappiin, lautaselle valikoima erilaisia pehmeitä ja puolikovia juustoja ja henkisesti valmistautumaan herkutteluun!

Selbach-Oster on tuottanut viinejä Moselin sydämessä jo kiitettävän 350 vuoden ajan. Viinitalo on aina luottanut ja luottaa edelleen käsityöhön viininvalmistuksessa: johtuen Moselin jyrkistä rinteistä, talon tarhoja hoidetaan manuaalisesti, satomäärät pidetään varsin alhaisina ja vanhojen, varttamattomien (!) köynnösten rypäleet on pakko kerätä käsin. Viinit valmistetaan perinteisesti pääasiassa erittäin vanhoissa ja erittäin suurissa tammiastioissa eikä niitä esimerkiksi juurikaan suodateta. Lopputuloksena on laadukas, Moselin perinteita ja korkeaa laatua henkivä, viinikäsityön taidonnäyte.

Väriltään viini on jossain voimakkaankeltaisen ja neonvihreän välimaastossa.

Aluksi tuoksussa lähinnä hyvin kypsää persikkaa, aprikoosihilloa ja melko selvää Tropic-omenamehua, mutta avautuessaan mukaan astuu aluksi melko hienovaraiseen petrolisuuteen taittuva mineraalisuus, sitten kaikin puolin hurmaava hunajaisuus. Seasta löytyy myös kevyesti taustalla häilyvää savuisuutta ja raastettua limen kuorta. Yleisilme on varsin runsas ja melko intensiivinen.

Maku on varsin makea, mutta yhtäältä melko tuntuvan, jopa aavistuksen verran pistelevän hapokas – varsin mainio saavutus kuuman vuoden Moselilaiselta. Maku on omalla laillaan hillitympi kuin viinin suht mehevä ja jopa päällekäyvä tuoksupuoli, mutta intensiivisyyttä tai syvyyttä ei viinin mausta kuitenkaan puutu. Aluksi kuvioihin saapuu kypsempiä aprikoosin ja ananaksen vivahteita, joiden takaa ilmestyy hienovaraista petrolisuutta, makeata omenamehua, tuoretta inkivääriä ja happojen tukemana raikkaampaa, jopa kirpeätä viheromenaisuutta ja sitruunaa. Sieltä täältä pilkahtelee häivähdyksiä hennosta savuisuudesta, mausteisuudesta ja hennon bitterisistä yrteistä sekä varsin tuntuvasta, kivipölyisestä mineraalisuudesta.

Jälkimaussa viinin makeus taittuu jälkiruokamaiseen hunajaisuuteen samalla kun viinin mineraalisuus ja bitteriset yrtit astuvat vihdoin parrasvaloihin. Viinistä jää todella pitkä ja vivahteikas jälkimaku, jossa trooppisen hedelmäiset ja makean hunajaiset aromit kilvoittelevat suutaraikastavan mineraalisuuden ja katkeroisuuden kanssa. Muiden aromien kadottua kielelle silloin tällöin nousee vielä häivähdyksiä hennon kerosiinisesta mineraalisuudesta.

Jääkaappikylmänä viini oli ihastuttavan raikas ja makeudestaan huolimatta (sekä vähäisen (8%) alkoholisuutensa vuoksi) hurmaavan kepeä. Kuitenkin avautuessaan ja lämmetessään viini rupesi keräämään enemmän painoa ja hapot rupesivat loppumaan hieman kesken jääden rungon jalkoihin. Vaikkei viinin ryhti varsinaisesti kärsinyt tästä – viini oli loppuun asti varsin rakenteikas ja hapokkuudessaan varsin intensiivinen esitys – kadotti viini kuitenkin jonkin verran raikkauttaan ja parasta teräänsä; aluksi upeasti muiden osa-alueiden kanssa balanssissa ollut makeus rupesi saamaan selvästi enemmän painoarvoa kohti loppua.

Tästä huolimatta tämä kyseinen Spätlese oli alusta loppuun todella hurmaava, maukas ja tasapainoinen makea Riesling, joka pelasi mainiolla tavalla muutamasta eri juustosta kootun napostelulautasen kumppanina. Ikäkin rupee pikku hiljaa tuntumaan, vaikkakin yleisesti viini on edelleen varsin nuorekas ja varsin lupaava pidempiaikaistakin kypsytystä ajatellen.

Näin tyylikäs, puhdaspiirteinen ja herkullinen makeahko Riesling oli vallan mainio ostos jo alkuperäisellä hinnallaan ja nyt alennettuna viinin hinta-laatusuhde on onnistunut kohoamaan vain entistä korkeammalle! Todella mainio, herkullinen ja ihastuttavan hunajainen herkku, joka toimii upeasti suolaisille juustoille makeana mutta samalla hyvin freesinä vastapainona, mutta voin kuvitella viinin toimivan myös mainiosti erilaisille mausteisille ja tulisillekin aasialaisille ruoille tai yksinkertaisille merenelävistä valmistetuille ruoille.

Lyhyesti: Laadukas, runsas ja esimerkillisen tasapainoinen makeahko Moselin Riesling, joka on varsin mainiossa tikissä jo nyt, mutta tulee varmasti kehittymään hienosti ajan kanssa. Lämpimästä vuosikerrasta huolimatta viinissä on – erityisesti riittävän viileänä tarjoiltuna – varsin kiitettävän hapokas selkäranka.

Arvio: Erinomainen – siinä missä nyt valikoimista löytyvä Reichsgraf con Kesselstattin Spätlese on varsin herkullinen esitys, tämä viini tuntuu menevän samasta vuosikerrasta huolimatta kepeydessä, tasapainossa ja raikkaudessa vielä piirun verran pidemmälle. Poistuessaan ollut loistolöytö niille, joita makeanhammasta sattuu kolottamaan!

Hinnan (16,09e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Hinnan (14,09e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

13.4.13

St. Urbans-Hof Saarfeilser Spätlese Trocken 2011

St. Urbans-Hof Saarfeilser Riesling Spätlese Trocken 2011
  • Valmistaja: Weingut Sankt Urbans-Hof
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese Trocken
  • Maa: Saksa
  • Alue: Mosel-Saar-Ruwer, Saar, Schoden
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 29,00e (Maaliskuu 2013, Winestate)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Winestaten saksalaisten viinien illassa tarjottiin Dr. Loosenin kahden kuivan moselilaisen Rieslingin rinnalle vertailukohteeksi myöskin korkeata arvostusta nauttivan St. Urbans-Hofin kuiva Riesling Moselin alueelta, Saarin joen varrelta.

St. Urbans-Hofin viinitalo on allekirjoittaneelle tuttu viime vuonna pidetyistä Saksan viinimessuista, jossa erityisesti talon Großes Gewächs Laurentiuslay Riesling jäi mieleen todella vaikuttavana esityksenä.

Väriltään tämä viini on keskirunsaan kellanvihreä.

Hennon sitruksinen tuoksu on varsin hillityn kepeä sekä persoonallinen: elegantin hedelmäisyyden ohelta löytyy kevyen humalaista yrttisyyttä, kevyttä juureksellisuutta ja hieman Viogniermaista, kukkeata mausteisuutta.

Maultaan viini on vihertävän yrttinen, kevyen juureksellinen, kuivan limettinen ja hieman kireän oloinen. Seasta kuitenkin löytää myös Moselin Rieslingille tyypillisiä hunajan ja voimakkaan mineraalisuuden vivahteita, mutta monen tyypillisemmän Rieslingin keskellä Saarfeilserin persoonallisemmat aromit nousevat selvästi etualalle. Rungoltaan viini on varsin hapokkaan rapsakka ja ryhdikäs.

Kuivaa jälkimakua hallitsevat hapokkaan sitruksiset, kiniinisen ja kevyen yrttisen karvaat sekä voimakkaan kivisen mineraaliset aromit. Alun tuoksusta jälkimaun viimeisiin häivähdyksiin asti Saarfeilser on varsin mielenkiintoinen, persoonallinen esitys.

Moselilaisittan Saarfeilser ei ole erityisen iso tapaus kuivaksi Rieslingiksi, vaan melko raikas ja hyvinkin kepeä. Kokonaisuutena viini on varsin omaperäinen ja miellyttävän tasapainoinen – jos kohta hieman turhankin viheraromisen yrttinen – tapaus; mutta vaikka persoonallisuudellaan viini jää mieleen, ei se onnistu jäämään mitenkään erikoisen upeana tapauksena – mihin nähden viini on hinnaltaan melko kovanpuoleinen. Yhtenä syynä voi tietenkin olla viinin verrattain hyvin nuori ikä; 5-10 vuotta lisää ja viinissä saattaa aromimaailman palaset loksahtaa paljon paremmin kohdalleen kuin nyt, vajaan kahden vuoden iässä. Tällä kertaa ja tämänikäisenä viini kuitenkin putosi sinnä kuivien Moselin Rieslingien joukkoon, jotka jättävät melko kylmäksi.

Lyhyesti: Arvostetun moselilaistuottajan kuiva Riesling, jota hallitsevat persoonalliset, mutta samalla jopa raa'an vihertävät ja aromaattisen yrttiset vivahteet. Voi olla, että on vielä liian raaka nautittavaksi, mutta voi olla, että kyseessä on vain tämän viinin tyyli.

Arvio: OK – viini on mukavan persoonallinen, mutta kuitenkin tyylillisesti melko perustavaraa; kun ottaa huomioon, että internetin viinimyymälöistä saattaa parhaassa tapauksessa löytää saman talon upean GG Rieslingin reilusti edullisemmalla hinnalla, tuntuu, ettei Saarsfeiler ole hintansa arvoinen esitys.

Hinnan (29,00e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

11.4.13

J.L. Wolf Forster Pechstein Riesling 2010

J.L. Wolf Forster Pechstein Riesling Spätlese Trocken 2010
  • Valmistaja: Weingut J.L. Wolf, Dr. Loosen
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese Pfalz
  • Maa: Saksa
  • Alue: Pfalz, Mittelhaardt, Forst an der Weinstraße
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 23,70e (Maaliskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 24,00e (Tammikuu 2014, Alko)

Johann Ludwig Wolfin viinitalon historia alkaa jo 1750-luvulta, ja talo olikin melko arvostettu ja menestynyt 1700-luvulla. Viime vuosina talo on saanut uutta nostetta moselilaisen tuottaja Ernst Loosenin ostettua Wolfin viinitalon vuonna 1996, hänen halutessaan laajentaa toimintaansa kepeiden, eleganttien ja useasti makeiden Moselin Rieslingien ulkopuolelle.

Melko runsaan kellanvihreän viinin mehevä tuoksu on hyvin aromikas, kypsän hunajainen, runsaan hedelmäinen, mausteinen ja hennon kukkea.

Makupuoli on hillityn runsas, eli kokonaisuus ei ole mitenkään erityisen suuri, mutta aromeja löytyy runsaasti erilaisia ja tuntuva hapokkuus tuo viinille voimaa ja intensiivisyyttä. Yleisilmettä hallitsee tuore sitruksisuus, kukkeus, kuiva ja hennon mausteinen hunajaisuus ja hennosti karvas yrttisyys. Kielen kärjessä hedelmä saa jäännössokerista (8 g/l) makeamman hunajaisia ja kevyen persikkaisia vivahteita. Maussa tuntuva mineraalisuus on hillittyä ja flirttailee aavistuksen verran petrolisuuden kanssa sitä varsinaisesti kuitenkaan olematta. Kokonaisuus on voimakkuudestaan huolimatta varsin kevyt ja todella tasapainoinen.

Pitkähkönä kielellä jatkuva, hillitynpuoleinen jälkimaku on hyvin kuiva, leukaperiin asti pureutuvan rapsakan hapokas, sitruksinen ja kiniinisen mineraalinen. Jälkivaikutelma on todella miellyttävä, harmoninen ja tyylipuhdas, joskin aavistuksen verran nuorekkaan ja "hermostuneen" oloinen.

J.L. Wolfin kuiva Spätlese on todella tyylikäs ja miellyttävä esitys; tosin samalla melko kepeä ja hillitty Pfalzin Rieslingiksi. Viinin tuntuva hapokkuus ja hyvin kuiva hedelmä tekevät kokonaisuudesta aavistuksen verran liian nuoren oloisen, mutta viini on silti varsin tasapainoinen ja miellyttävä – pari lisävuotta voisi silti rauhoittaa viiniä, eli tehdä hyvää nuorekkaan kirpakalle ilmaisulle ja aromien syvyydelle.

Lyhyesti: Tyylikäs, tasapainoinen, kevyehkö ja vielä varsin nuori laatu-Riesling Pfalzista.

Arvio: Tyylikäs – todella klassinen ja tyylitietoinen valinta silloin, jos Rieslingiltä odotetaan enemmän terävää hapokkuutta ja eleganttia ilmaisua kuin harteikasta voimakkuutta ja täyteläisyyttä.

Hinnan (24,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

17.3.13

Reichsgraf von Kesselstatt Juffer-Sonnenuhr Riesling Spätlese 2007

Reichsgraf von Kesselstatt Brauneberger Juffer-Sonnenuhr Riesling Spätlese 2007
  • Valmistaja: Reichsgraf von Kesselstatt
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Mosel-Saar-Ruwer
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 20,10e (Helmikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 20,60e (Tammikuu 2014, Alko)

Vuorossa on taas perinteinen nimihirviö – mistäs muualta kuin – Saksasta. Kyseessä on siis Moselin alueen makea Spätlese Riesling, jonka nappasin ystäväni kanssa pidetyille Ranska-illallisille. Myönnetään, Mosel ei ole Ranskassa, mutta ei ole varma oliko jälkiruoaksi tarjoiltu kolmen eri hyydykkeen jälkiruoka-annos myöskään.

Viinin valmistaneella Reichsgraf von Kesselstatt -talolla on varsin kiitettävä historia – ensimmäiset merkinnät siitä ja sen viineistä löytyvät jo 1300-luvun puolessavälistä. Talo viimeksi vaihtoi omistajaa vuonna 1978, kun saksalainen Günther Reh osti tämän perinteikkään tilan ja remontoi sen kuntoon. Nykyinen tilanjohtaja, Rehin tytär Annegret Reh-Gartner, on luotsannut taloa vuodesta 1983, minkä lisäksi hänet on nimetty jopa vuoden viinintekijäksi vuonna 1989. Lisäksi viinitalo on osa arvostettua, n. 200 viinitaloa käsittävää VDP-laatuviiniyhteisöä. Tämä kyseinen viini tulee Moselin rannalta, Braunebergin kylän tuntumassa sijaitsevalta 10 hehtaarin Juffer-Sonnenuhr-tarhalta, josta viinitalo omistaa neljänneksen.

Väriltään viini on kevyestin kellertävään taittuvan raa'an sitruunan vihertävä.

Tuoksu on hedelmältään varsin nuorekas, vaikkakin reilu viiden vuoden odottelu onkin tuonut kokonaisuuteen varsin tasapainoisen petrolisen hunnun kaiken ylle. Erittäin kypsä, nuorekas hedelmäpuoli tarjoilee runsaasti hunajaa, mehevää aprikoosia, hedelmäsalaattia ja sitruksenkuoria.

Ensivaikutelmaltaan viini on hyvin makea, petrolisen täyteläinen ja mineraalinen. Kuitenkin pian paksun rungon alta rupeaa löytymään hapokkuutta, joka tuo yleisilmeeseen mukavaa kepeyttä ja jopa pirteätä pistelevyyttä kielelle. Aromipuolelta löytyy lähinnä makeata hunajaisuutta, mehukasta sitruksisuutta ja sitruunamarmeladia, aprikoosia ja hentoa mausteisuutta. Kokonaisuutena viini on melko runsaan (85 g/l) jäännössokerinsa vuoksi melko täyteläinen, mutta samalla pirteä ja mukavan eloisa; erityisesti alhainen 8,5% alkoholi tuo viiniin kaivattua ilmavuutta.

Vaikka jälkimaussa aluksi kielelle jää hallitsevaksi aromiksi makeaa hunajaisuutta, on yleisvaikutelma raikkaan mineraalinen, napakan sitruksinen ja yllättävänkin kuiva – jälkivaikutelman perusteella olisi melko mahdotonta sanoa, oliko nyt kyseessä kuiva vai makea Riesling. Raikas, pirteä ja kuiva jälkimaku puhdistaa paletin mainiosti ja jättää himoitsemaan uutta siemausta.

Vaikka Reichsgraf von Kesselstattin makea Riesling oli varsin mainio sellaisenaan, oli vasta yhdistelmä hyydykejälkiruoan kanssa todella taivaallinen! Viinin ja hyydykkeen makeus tuntui olevan lähes samalla tasolla, minkä seurauksena viini ja hyydykkeet tuntuivat kuin sulautuvan suussa yhteen ja luovan yhdessä täysin uusia makujen harmonioita – mitä varmasti edisti entisestään viinin hyydykkeen sekaan sointuva, kepeä ja raikas rakenne.

Yleisesti Juffer-Sonnenuhr Riesling Spätlese on varsin erinomainen makea valkoviini Alkon hyllyiltä. Odotin lämpimältä vuosikerralta 2007 paljon raskaampaa ja täyteläisempää ilmaisua, minkä vuoksi viinin varsin kepeä ilmaisu ja freesiys onnistui yllättämään positiivisesti! Onhan viini jopa Spätleseksi melko kypsä ja täyteläinen, mutta happoja riittää varsin hyvin ihan nyt korkattavaksi, mutta myös kypsytystä ajatellen. Jos hedelmään kaipaa syvyyttä ja vivahteikkuutta nykyisen nuorekkaan hedelmäisyyden ja melko hillityn petrolisuuden tilalle, suosittelen palaamaan viiniin vasta 10-15 vuoden päästä vuosikerrasta – nämä makean saksalaiset kyllä kestävät sen helposti.

Lyhyesti: Runsas, makea, varsin kypsä ja erittäin tasapainoinen, mutta myös vielä varsin nuori Riesling Spätlese. Todella mainio kumppani kevyille ja kuohkeille jälkiruoille tai esimerkiksi mausteisille aasialaisille ruoille.

Arvio: Erinomainen – tämä on sitä parasta, mitä Moselilla on tarjota. Viini on nyt todella hurmaava esitys, mutta iän myötä se tulee vain paranemaan. Makeiden viinien ystäville ehdottomasti tutustumisen arvoinen esitys.

Hinnan (20,60e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

13.5.12

St. Urbans-Hof Bockstein Riesling Spätlese 2011

St. Urbans-hof Ockfener Bockstein Riesling Spätlese 2011
  • Valmistaja: Weingut Sankt Urbans-Hof
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Mosel-Saar-Ruwer, Saar, Ockfen
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: n. 15e (wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Maistettuamme kollegani kanssa miellyttävän mutta kuitenkin hieman keskinkertaisen Wiltingen Kabinettin, siirryimme St. Urbans-Hofin pöydän tarjonnassa makeusasteikossa ylöspäin. Seuraavana vuorossa oli tämän viinitalon erittäin kypsistä rypäleistä puristettu makea Spätlese.

Väriltään viini on melko hailakka, vaatimattoman vihertävä. Tuoksu on sen sijaan runsas, ollen tasapainoinen sekoitus pirteätä raikkautta, makeata aprikoosisuutta, petrolia ja savuista mineraalisuutta.

Maku on makeudestaan huolimatta hyvin vehreä ja raikas, sekä jopa pisteleväksi asti yltyvän rapsakan hapokas. Hedelmäisyys on erityisesti hyvin ananaksinen ja kevyesti hunajaan taittuva; mukana on myös tuoksusta löytynyttä savuista tai piikivistä mineraalia. Kokonaisuutena viini tuntuu kuitenkin vielä liian nuorelta ja jopa hieman raa'an oloiselta, niin hedelmänsä kuin riipivän hapokkuutensa puolesta.

Jälkimaku on makean aprikoosinen ja mineraalinen, mutta voimakkuudeltaan melko vaatimaton ja kestoltaan ikävän lyhyt. Hapokkuus tuntuu myös kasvavana kiristyksenä kielellä viinin kadotessa suusta.

Yleisesti viinistä on todettava että rakennetta siitä ainakin löytyy. Hedelmäisyys on hyvin kunnossa, mutta se silti on kovassa seurassa hyvin särmikkään ja ryhdikkään hapokkuuden rinnalla. Viini tuntuukin olevan nyt aivan liian nuori niin ruokaviiniksi kuin seurusteluun ja suosittelen sille pitkää kypsytystä. Hapot todennäköisesti kevenevät järkevämmälle tasolle 5-10 vuoden päästä vuosikerrasta, mutta tässä on myös oikein kelpo viini jos haluaa valkoviiniä oikein pitkään kypsytykseen: runko on tehty kestämään ja viinin runsas makeus auttaa pitämään viinin erinomaisessa tikissä vaikka kypsytysvuodet venyisivätkin vuosikymmeniksi.

Bockstein Spätleseä on hieman vaikeata arvioida nykykunnossa; hintaansa nähden se on oikein hyvä, ellei parempikin, mutta rakenne ja viinin potentiaali huomioon otettuna niin arvosana kuin hinta-laatu-suhde kohoavat entisestään. Sanoisin viinin olevan loisto-ostos makeista valkoisista pitävälle, jos löytyy kärsivällisyyttä odottaa viinin korkkaamista. Tuoretta kuivaa viiniä kaipaavien kannattaa sen sijaan kääntää katseensa muualle.

Lyhyesti: Terävän hapokas, runsas, vehreä ja vielä armottoman nuori makea saksalainen. Oikein hyvä ostos kaappiin tai kellariin.

Arvio: Erittäin hyvä – arvio perustuu enemmän viinin lupaamaan potentiaaliin kuin tähän hetkeen. Viini on nyt jo oikein maistuva, mutta selvästi vielä kehittyvässä vaiheessa. Suosittelen odottamaan viinin kanssa vielä muutamia vuosia jotta siitä saa parhaat palat irti.

Hinnan (n. 15e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

8.5.12

Dr. Heger Ihringer Winklerberg Muskateller Spätlese Trocken 2010

Dr. Heger Ihringer Winklerberg Muskateller Spätlese Trocken 2010
  • Valmistaja: Weingut Dr. Heger
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese Trocken
  • Maa: Saksa
  • Alue: Baden, Ihringen
  • Rypäleet: Muscat Blanc à Petit Grains (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 16-19e (Huhtikuu 2012, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Kun Saksan Viinitiedotuksen viinimessuilla ajattelimme siirtyä maistelemaan makeita viinejä Dr. Hegerin pöydän ääressä, paljastuikin, että brosyyriin printattu Muskateller Spätlese olikin todellisuudessa Muskateller Spätlese Trocken; kuiva valkoviini. Noh, emme ajatelleet kuitenkaan ryhtyä kranttuilemaan: lasi ojoon ja maistamaan!

Viinin valmistuksessa käytetty Muskateller on paremmin tunnettu sen kansainvälisesti käytetyllä ranskankielisellä nimellä, Muscat Blanc à Petit Grains, joka on yksi Muscat-lajikkeen merkittävimpiä muotoja – toinen on erityisesti väkeviin viineihin käytetty Muscat of Alexandria. Varsinaista "aitoa" Muscat-lajiketta ei siis ole olemassa, vaan se on kattotermi monille samaan sukuun kuuluville, keskenään melko samanlaisille rypälelajikkeille.

Lasissa Muskateller Spätlese on hailakka, kevyesti vihertävän vetinen ja vaatimaton. Tuoksultaan se kuitenkin on selvästi voimakkaampi ja selväpiirteisempi: viini tuoksuu lajikkeelle tyypillisesti runsaasti kukilta ja rusinoilta, minkä lisäksi siinä on aprikoosin kiveä ja monia, kypsiä trooppisia hedelmiä.

Maku on viileän mineraalinen ja pehmeän rusinainen. Kypsä ja nuorekas hedelmäisyys on hyvin pinnassa, mutta taittuu hieman vaatimattomaksi loppua kohden. Hapokkuus on eloisaa ja pitää viinin hyvin raikkaana ja ryhdikkäänä.

Jälkimaku on lyhyehkä ja vaatimaton, yleisilmeeltään melko mineraalinen, taittuen lopuksi aromikkaaseen mausteisuuteen. Puutteistaan huolimatta viini jättää oikein positiivisen yleisvaikutelman aromikkaana, persoonallisena ja tasapainoisena valkoviininä, joka on varma valinta aromikkaille, pehmeille juustoille ja aasialaisille ruoille, joissa mausteita ei ole säästelty. Muutenkin viini tuntuu olevan hyvin luotettava yhdisteltävä mausteisemmanpuoleisille ruoille. Viinin ainoa varsinainen puute on sen kovemman puoleinen hinta – viini on perusmiellyttävä, mutta kuitenkin yleisvaikutelmaltaan melko arkinen. Päälle 15 euron hinnalla mielestäni voi odottaa jo tasokkaampia ja rodukkaampia esityksiä.

Lyhyesti: Lajikepuhdas, kuiva Muscat-viini, jossa hapokkuus ja yleinen rakenne ovat hyvin tasapainossa rehevän aromikkuuden kanssa.

Arvio: Miellyttävä – viini on ihastuttavan tasapainoinen ja miellyttävän vivahteikas, mutta kuitenkin loppujen lopuksi melko arkinen ja tavanomainen, kuiva Muscat.

Hinnan (16-19e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

3.5.12

Van Volxem Goldberg Riesling Spätlese 2011

Van Volxem Goldberg Riesling Spätlese 2011
  • Valmistaja: Weingut Van Volxem
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Mosel-Saar-Ruwer, Saar, Wawern
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: n. 20e (Huhtikuu 2012, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Saksan Viinitiedotuksen viinimessuilla parkkeerasimme itsemme kollegani kanssa Van Volxemin pöydän läheisyyteen hieman pidemmäksi aikaa; monista pöydistä maistoimme yleensä yhden mielenkiintoisimman viinin, mutta Van Volxemilta kahlasimme läpi yli puolet pöydän tarjonnasta. Viimeinen maistantaan päätynyt viini oli Erste Lage -tasoiselta ("First Site") Goldbergin tarhalta peräisin oleva makeahko Spätlese.

Väriltään viini on vihertävän vetinen.

Tuoksu on melko hillitty, viileän teräksinen ja mineraalinen, seassa kevyenpuoleisesti trooppisia hedelmiä. Melku vaisun oloisia mielikuvia.

Maku saapuukin sitten täysin toisenlaisena kielelle: se on täyteläinen ja mehevä, hieman paksuhkokin. Aromeiltaan maku on melko makeahko, hunajainen, mutta selvästi valkoviininen – ei jälkiruokaviiniä muistuttavan hunajainen. Mineraalinen ja monisyinen aromikkuus tuo runsaasti erilaisia vivahteita koko ajan pyöriessään kielellä. Hapokkuus on hyvin tasapainossa täyteläisyyteen nähden ja kevyestä paksukaisuudestaan huolimatta viini pysyy ryhdikkäänä ja eloisana alkusta loppuun.

Ikävä kyllä jälkimaussa viinin jäännössokeri kääntyy aromeita vastaan: makea hedelmäisyys on todella maistuva ja vivahteikas, mutta se tuntuu nopeasti kääriytyvän sokerihuntuun ja valahtavan kurkusta alas, jättäen kielelle vain hennon mineraalisuuden. Jälkimaku on siis vivahteikas, mutta kestoltaan todella vaatimaton.

Viini on todella miellyttävä, tasapainoinen ja tyylikäs keskitason Spätlese, jonka teho piilee juurikin itse maussa; tuoksu ja jälkimaku ovat kovin vaatimattoman oloisia verrattuna mehevän hedelmäiseen ja syvään keskimakuun. Kokonaisuutena viini on toisaalta hyvin vaikuttava, runsas ja tyylikäs, mutta toisaalta hieman epäsopusuhtainen verrattaessa makua viinin muihin osa-alueisiin. Jos tarvitaan viiniä, jonka vahvuutena on erityisesti tasapainoinen ja tyylikäs maku, on Goldberg Riesling Spätlese vallan erinomainen vaihtoehto. Muussa tapauksessa se on hyvin tyypillinen, tasokas parin kympin Spätlese.

Lyhyesti: Mehevä, makeahko ja runsas Spätlese, jonka vaatimattomat tuoksu ja jälkimaku jäävät runsaan ja vivahteikkaan keskimaun varjoon.

Arvio: Tyylikäs – viini edustaa tyylikästä, tasapainoista ja perinteistä Moselin alueen Spätlese-viiniosaamista. Viinin maku on vaikuttavan moniulotteinen ja harmoninen, pienet miinustpisteet tippuvat vaisummanpuoleisesta tuoksusta ja jälkimausta.

Hinnan (n. 20e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

21.4.12

Britzinger Rosenberg Gewürztraminer Spätlese Trocken 2008

Britzinger Rosenberg Gewürztraminer Spätlese Trocken "Sonne" 2008
  • Valmistaja: Winzergenossenschaft Britzingen
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese Trocken
  • Maa: Saksa
  • Alue: Baden, Markgräflerland
  • Rypäleet: Gewürztraminer (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 7,00-8,00e (Huhtikuu 2012, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


No niin, tulipa sitten todellinen Frankenstein vastaan Saksan viinit -messuilla. Aloitetaanpa ensiksi viinin nimestä. Viininvalmistaja mukaanluettuna siinä on kahdeksan sanaa, joista yli puolessa on vähintään kymmenen kirjainta. Saksalaista tehokkuutta? Tämän lisäksi viini on myöhään korjatuista rypäleistä ("Late Harvest") valmistettu Spätlese-viini, mitkä yleensä ovat siis makeita. Mutta ei tämä, ehei! Tämä on käytetty kuivaksi. Minkä lisäksi viini on puristettu aromikkaista ja makeista Gewürztraminer-rypäleistä. Tässä on nyt sen verran kummallinen tapaus, ettei sen ohi yksinkertaisesti voi vain kävellä. Nyt siis muistellaan parhaimmat ääntämissäännöt niiltä saksantunneilta, millä en ole siis elämässäni kertaakaan ollut ja sanotaan tiskin takana seisovalle herrasmiehelle mitä uskottavimmalla saksanlausumisellani "Gevyrztramiiner shpetleese bitte!" ja osoitellaan sitä houkuttelevan näköistä pulloa.

Lasiin kaatuu muutaman senttilitran maistiainen vaaleata, kullankeltaista viiniä. Sen tuoksussa on, aivan kuten rypäleeltä voikin odottaa, hunajaa, kukkakaupan aromeita, lähi-idän mausteita ja pieni pöllähdys myskiä. Aikamoinen aromipommi!

Suutuntumaltaan viini on jopa yllättävän hapokas, ottaen huomioon viinin Late harvest -alkuperän ja usein hieman kevythappoisempia viinejä tuottavan rypälelajikkeen, Gewürztin. Maku on mausteinen ja aromaattinen; tunnen kukkien tuoksua kielelläni, jos tämä yhtään kuvaa viinin makua. Maku on voimakas, supistava ja kuiva, mutta silti jotenkin hyvin jälkiruokaviinimäinen. Suussa viini tuntuu olevan paksuhko ja kömpelö, muttei silti raskas vaan melko eloisa. Kuin pieni ja energinen lihava poika.

Jälkimaku on melko pitkä, ruusuinen ja mausteinen, hapot jäävät nostamaan vettä kielelle pitkään. Viini on todella erikoinen ja persoonallinen tapaus. En oikein tiedä mitä ajatella siitä. Erittäin omintakeinen aromimaailma saattaa olla vaikea yhdistää moniin ruokiin, mutta viinin rakenne on aivan loistava ajatellen ruokiin yhdistämistä. Saattaa olla, että viini onkin todellinen yllättäjä ruokien kanssa yhdistettäessä – erikoiset aromit yhdistyvät ruokien makujen kanssa aivan ennalta-arvaamattomin tavoin? Asia todennäköisesti joudutaan joskus myöhemmin vielä tarkistamaan. Aivan varmasti viini kuitenkin sopinee voimakkaan aromikkaiden juustojen tai aasialaisten ruokien mausteisiin vivahteisiin, sekä toimii erikoisia ja uniikkeja viinejä metsästävien harrastajien mielenkiinnon tyydyttämiseen aivan hyvin sellaisenaan.

Internet ei juurikaan antanut tietoa viinistä sen annetulla nimellä, mutta mm. wine-searcher.com sekä erinäiset viinikaupat kyllä tarjosivat vaihtoehdoiksi viiniä nimeltä "Britzinger Rosenberg Gewürztraminer Spätlese Trocken" n. 8 euron hintaan, joten oletin, ja toivoin kyseessä olevan sama viini. Ei ole nimittäin hinnalla pilattu tämmöinen outolintu, nääs.

Lyhyesti: Todella persoonallinen ja erikoinen aromipommi. Kuiva valkoviini, joka ei ole semmoinen kuitenkaan.

Arvio: Erittäin hyvä – en vieläkään osaa sanoa mitä mieltä olen viinistä, mutta plussaa täytyy antaa ainakin siitä, että harva viini onnistuu hämmentämään yhtä paljon. Huonosta viinistä ei kuitenkaan ole kyse, sillä nautin jokaisesta senttilitrasta, jota lasiini kaadettiin.

Hinnan (8,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

12.3.12

Schloss Saarsteiner Riesling Spätlese 2003

Schloss Saarsteiner Riesling Spätlese 2003
  • Valmistaja: Serriger Schloss Saarstein
  • Tyyppi: Valkoviini, Prädikatswein (QmP) Spätlese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Mosel-Saar-Ruwer, Saar, Serrig
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 18,98e (Maaliskuu 2012, Alko)
  • Hinta poistuessaan: 13,xxe (Tammikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Makeat saksalaiset valkoviinit ovat herättäneet allekirjoittaneessa pitkään tervettä epäilystä – johtuen lähinnä huonoista kokemuksista edullisten makeiden viinien parissa. Mutta kun pääsin tutustumaan Schloss Saartseinin Spätleseen, paljastuivat ennakko-odotukseni makeista saksalaisista ei-jälkiruokaviineistä melkoisen vääriksi.

Tämä viini on väriltään aavistuksen vihreään taittunut kuulaan kellervä ja sen tuoksussa on runsaasti kypsästä iästä kielivää petrolisuutta, joka saa viinin tuoksumaan melko paljon vanhalta myrskylyhdyltä. Petrolisuus ei kuitenkaan onnistu peittämään kaikkia viinin omia vivahteita, vaan seassa on myös kypsää greippiä, pomeloa, hunajaa ja mineraalia.

Melko runsas petrolisuus ei jatku samanlaisella voimalla makuun, vaan tuntuu kevyen aromikkaana vivahteena makean hedelmäisyyden seassa, joka tarjoaa petrolin kumppaniksi kypsää omenaa, ananaksisuutta ja kuivattua persikkaa. Runsaammanpuoleinen jäännössokeri viinissä tekee siitä täyteläisen oloisen, mutta alkoholi ja melko runsas happorakenne keventävät viinin sokerista raskautta ja lopputulos on hyvin tasapainossa.

Jälkimaku on elegantti ja siinä on erinomaisessa tasapainossa viinin hapokkuus ja mehevä aprikoosihilloisuus.

Saarsteiner Spätlese oli kaiken kaikkiaan positiivinen yllätys ja kokonaisvaikutelmaksi siitä ei jäänyt valko- ja jälkiruokaviinien väliin jäänyt väliinputoaja, vaan makea viini, joka kykenee täyttämään helposti kumman tahansa roolin. Viini on varma nappivalinta miedoille ja keskivahvoille juustoille, niin nuorille ja kermaisille kuin vanhoille ja kovillekin, minkä lisäksi se on hyvin viilennettynä oikein kelpo valinta nautiskeluun lämpöisenä kesäiltana. Uskon viinin runsaan makeuden ja hedelmäisyyden kestävän myös hyvin sekä makeita hedelmiä ja jälkiruokia että mausteisia ja tulisiakin aasialaisia ruokia, kuten curryja.

Pisteitä viinille ropisee myös sen petrolisuudesta joka kylläkin varmasti jakaa mielipiteitä – tämä aromi tekee viineistä runsaita ja täyteläisen oloisia, mikä voi aiheuttaa nikottelua raikkaisiin ja kepeisiin Rieslingeihin tottuneelle. Itselleni taas petrolisuus toimii aina, koska tämä erikoinen ja harvoin vastaan tuleva aromi kielii yleensä viinistä, joka on tehty laadukkaista rypäleistä ja joka on ehtinyt kerätä jo jonkin verran ikää – nuorista Rieslingeistä voi olla melko mahdotonta saada petrolia esiin. Tämä viini ei kuitenkaan ollut lähes yksinomaan petrolinen, toisin kuin esimerkiksi hiukan aiemmin maistamani Julicherin Riesling 2008.

Lyhyesti: Makea, mutta hyvin tasapainoinen, vivahteikas ja miellyttävästi kehittyneen petrolinen Riesling.

Arvio: Tyylikäs – viinin tasapaino ja runsaus ovat jo itsessään erinomaiset, mutta viinin suurin miellyttävyys tulee siitä, että vaikka tässä viinissä on sekä jälkiruokaviinien hunajaisuutta että täyteläisyyttä, on se kuitenkin loppujen lopuksi tyyliltään selvästi valkoviini eikä jälkiruokaviini.

Hinnan (18,98e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.