Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


13.11.15

Ruosniemen Diplomi-Insinööri

http://www.alko.fi/tuotteet/922074/
Ruosniemen Diplomi-Insinööri DIPA
  • Valmistaja: Ruosniemen Panimo
  • Tyyppi: Olut, Double India Pale Ale
  • Maa: Suomi
  • Alue: Satakunta, Pori
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 4,58e (Syyskuu 2015, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 4,58e (Marraskuu 2015, Alko, tilausvalikoima)




Tällä kertaa vuorossa on porilais-espoolaisen insinööripanimo Ruosniemen tuorein tulokas Alkon hyllyille – tilausvalikoimasta löytyvä Diplomi-Insinööri.

Oluen nimeäminen on suoritettu mitä järkähtämättömintä logiikkaa ilmentäen: jos panimon IPA oli nimeltään Insinööri, on täysin loogista että se enemmän kaikkea tarjoileva, "paranneltu" Double-IPA-versio on sitten Diplomi-Insinööri! Noudattaapa nimeäminen myös sitä logiikkaa, että molempien I:llä alkavien nimien eteen pomppasi D:llä alkava termi. Tämmöinen puujalkahuumori jaksaa kyllä lämmittää mieltä!

Olut on siis perinteisen IPA:n järeämpi tuplaversio, voltteja on nostettu peräti 8% tuntumaan asti ja IBU:ja löytyy rouheat 107!

Oluella on kirkas, vaaleahkon kellanruskea väri; siis oluen nimensä mukaisesti "pale". Kaadon myötä syntyy keskikokoinen, beigen värinen ja melko pitkäksi aikaa oluen päälle jäävä vaahto, joka jättää laskeutuessaan runsaasti pitsiä.

Tuoksusta erottuu makeahkoa karamellimallasta, hienostuneella otteella tarjoiltua melko maltillista trooppista hedelmää, hentoa pihkaisuutta ja aavistus makeaa mausteisuutta. Oluella ei ole mitenkään iso, vaan miellyttävän hienovaraiseksi virittäytynyt tuoksu.

Ei-niin-yllättäen oluen ensivaikutelma iskee kielelle varsin voimakkaan ja greippilihaisen katkeron, jonka alta paljastuu melko runsaasti hieman makeaan taittuvaa karamellimallasta, pihkaa ja kuivakkaa männynneulasta. Taustalla häilyy myös hentoa hunajaa ja aavistuksen verran puisevaa mausteisuutta. Suutuntuma on oluen intensiteettiin nähden suht kepeä ja hiilihappo on todella pientä ja pehmeää.

Jälkimausta löytyy tuntuvaa greippiä ja saippuaista katkeroa, joka vain tuntuu kasvavan ja jatkuvan. Kielen kärjessä erottuu häilyvää, hieman hunajaisen makeaa karamellimaltaisuutta ja hennon appelsiinista hedelmäisyyttä. Mitä hennoin häivähdys alkoholin tuomaa lämpöä häivähtää nielussa.

Tämä porilais-espoolainen DI ei tarjoa suuria yllätyksiä, mutta hoitaa tonttinsa hyvin ja perusvarmasti. Kokonaisuutena tämä olut on kiva, tasapainoinen, perus-DIPA, jossa on paljon kaikkea, mutta mikään ei vaikuta ylitehdyltä: katkeroita on pirun paljon, mutta tämä ei olut ei sorru silti West Coast IPA-maiseen, pelkkää humalaa alleviivaavaan katkerouutos-meininkiin; pientä karamellimaltaista pohjaa on, mutta olut ei sorru supertuhtiin, siirappisen makeaan mallastykitykseen.

Itse tykkään näissä superkatkeroisissa oluissa siitä, että maltaisuutta löytyy ja se kykenee tarjoamaan vastapainoa tiukalle bitterisyydelle; todennäköisesti paljon enemmän, kuin keskiverto-olutniilo, sillä kuulen usein DIPA-tyylin keräävän kritiikkiä juuri tuhdeista ja makean maltaisista rungoistaan. Omaan makuuni tällä oluella olisi voinut olla vielä piirun verran enemmän maltaista runkoa, mutta nyt puhutaan niin pienistä nyansseista, ettei niillä väliä. Kokonaisuus on jo nyt oikein mallikkaasti balanssissa, joten nokan koputtamista ei löydy. Olut ei kuitenkaan ole mikään maailmoja mullistava erikoisolut, vaan ainoastaan järeä versio tavanomaisesta, modernista IPA:sta.

Lyhyesti: Mainio DIPA, jossa yhdistyy kepeä runko, hillitty maltaisuus, hienostunut tuoksu ja todella jyhkeät katkerot. Ei yllätyksiä eikä sudenkuoppia, peruskivaa kamaa.

Arvio: Hyvä – tasapainonsa osalta varsinainen benchmark-DIPA. Palikat ovat kivasti kohdallaan; mitään ei ole liikaa tai liian vähän. Olutta ehkä leimaa pieni ennalta-arvattavuus, mutta jos ei kaipaa erikoisia temppuja, vaan maukasta katkerotykitystä, on Dippainssi olut paikallaan.

Hinnan (4,58e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti