Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.11.15

Grosjean Petite Arvine Vigne Rovettaz 2013

Grosjean Petite Arvine Vigne Rovettaz 2013
  • Valmistaja: Maison Vigneronne Grosjean Frères
  • Tyyppi: Valkoviini, DOC Valle d'Aosta
  • Maa: Italia
  • Alue: Aostan laakso
  • Rypäleet: Arvine (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 9,90e (Huhtikuu 2015, Gros Cidac, Aosta)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Jatkoa kellarintyhjennystalkooraportoinnille! Mainion Albesco Chardonnayn jälkeen oli vuorossa meikäläisen pullo – tai itse asiassa yksi monista, sillä kun kellaria ryhdytään tyhjentämään, pitää saada aikaan tuloksia! Yksi pullo ei kellaria pahemmin tyhjennä. Noh, joka tapauksessa, kattaukseni aloitti Aostan laaksosta, Aostan kaupungin supermarket Gros Cidacista kiikutettu Petite Arvine.

Arvine, joka myös Petite Arvinena tunnetaan (erotukseksi jo sukupuuttoon kuolleesta Gros Arvinesta), on sveitsiläinen lajike, jota pidetään yhtenä parhaista Sveitsin valkoisista lajikkeista. Lajiketta tavataan Valais'n alueen ulkopuolella häviävän pieniä määriä myös mm. Ranskassa Sveitsin rajan tuntumassa ja Aostan laaksossa, joista jälkimmäisessä mm. Les Crêtes ja Grosjean tuottavat siitä lajikeviinejä.

Grosjean, joka on tuottanut tämän melko summanmutikassa supermarketista napatun viinin, on saanut alkunsa vuonna 1969. Tuolloin eräs paikallinen viineistä innostunut henkilö sai Dauphine Grosjeanin viemään kotitekoisia viinejään paikallisten viinien tapahtumaan. Tuossa tapahtumassa herra Grosjean innostui pahemman kerran viinien valmistuksesta ja ryhtyi laajentamaan 3,000 neliötä (0,3 ha) kattavia viljelmiään istuttamalla lisää Gamayta, Petite Arvinea, Petit Rougea ja Pinot Noiria ja panostamaan näistä valmistettujen viinien tuotantoon. Vuodesta 1975 alkaen talo on toiminut täysin luonnonmukaisesti, eikä ole käyttänyt lainkaan torjunta-aineita tarhoillaan. Nykyisin talon omistuksessa on 10 hehtaaria viljelyksiä, joilla viljellään edellämainittujen lajikkeiden lisäksi paikallisia Cornalinia, Fuminia, Prëmettaa ja Vuillerminia. Viinit käytetään omilla hiivoillaan ja valmistuksessa käytetään lähinnä terästankkeja ja vanhoja, suuria viinisammioita.

Tämä viini on valmistettu kokonaan talon suurimman viinitarhan, Aostan kylän itäpuolella sijaitsevan Vigna Rovettazin rypäleistä. Tämä 550 metrin korkeudessa kasvavan luomutarhan rypäleistä valmistettu viini käy ja kypsyy vain terästankeissa; viini käytetään rypäleiden omilla luonnonhiivoilla ja osan kypsytyksestä viini kypsyy sakkojen päällä.

Viini on väriltään hailakan vihreä.

Tuoksu on nuorekas ja eloisa. Lasista leijailee tuoretta päärynää, kirpeää omenaista remmikarkkia, aromaattisia kuivattuja yrttejä, kevyttä greippistä sitrushedelmää, hentoa valkoista kukkaisuutta ja ujoa anetolia.

Tuoksu vihjailee kypsää makeutta, mutta suussa viini paljastuu hyvin kepeäksi ja raikkaaksi. Makupuolta hallitsee keltainen hedelmäisyys, viheromena ja suolaisena tuntuva merellinen mineraalisuus. Näiden vivahteiden seasta häilyy sävyjä tuoreesta päärynästä, hennon vihertävästä yrttisyydestä ja etäisesti Chablis-maisesta teräksisyydeksestä. Happoja on mukavasti ja viini pysyy lasissa lämmettyäänkin miellyttävän freesinä ja ryhdikkäänä.

Jälkimaku jatkaa luontevasti siitä, mihin keskimaku loppui. Kielelle jää viheromenaa ja kypsempää keltaista omenaa, greippistä sitrushedelmää ja niin teräksisyyteen kuin hentoon suolaisuuteen taittuvaa mineraalisuutta.

Kokonaisuutena tämä Aostan laakson kuriositeetti on miellyttävän kepeä ja raikas tapaus; täynnä sitä raikasta ja viileää ilmaisua, jota monesti kuvaillaan lontoon kielellä "Alpine quality". Mitään jännittävää ja yllätyksellistä viini ei onnistu tarjoamaan, mutta sen sijaan piirun vajaan kympin hintaan tämä on erittäin kiva, maukas ja freesi esitys – hinta ja laatu siis kohtaavat hyvin.

Vaikea sanoa, miten tämä viini kypsyisi kellarissa, mutta Grosjeanin pullotteet ovat keränneet hyvin mainetta pitkäikäisinä viineinä ja tuottaja itse kehaisee viinin kestävän hyvin pidempääkin kellarointia tasapainoisen happorakenteensa avulla.

Lyhyesti: Chablis'maista teräksisyyttä ja suolaista mineraalisuutta keltaiseen hedelmään ja hentoon päärynäisyyteen yhdistelevä alppiviini Aostan laaksosta.

Arvio: Miellyttävä – mukavan raikas, kepeä ja kaikin puolin tasapainoinen arkivalkoviini. Ei suuri persoona, muttei myöskään geneerinen ja anonyymi tapaus.

Hinnan (9,90e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti