Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


10.8.14

Piedra Negra Gran Malbec 2009

Piedra Negra Gran Malbec 2009
  • Valmistaja: François Lurton, Bodega Piedra Negra
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Argentiina
  • Alue: Mendoza, Valle de Uco, Alta Uco
  • Rypäleet: Malbec (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 24-30e (Toukokuu 2014, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Arkisen ja mutkattoman, mutta maukkaan Alta Colección Malbecin jälkeen Lurton-maistelussa siirryttiin Gran Malbecin johdolla astetta järeämpiin viineihin. Gran Malbec on Alta Colección Malbecin "steroideilla pumpattu" superversio, joka on valmistettu parhaista Chacayes-tarhan luonnonmukaisesti viljellyistä Malbec-rypäleistä. Viini käytetään villihiivoilla tammisammioissa, joissa viiniä aluksi maseroidaan 7 viikon ajan kuorien kanssa ja tämän jälkeen annetaan vielä asettua 3 kuukauden ajan. Tämän jälkeen viini vielä siirretään 225-litraisiin barrique-tynnyreihin (50% uutta + 50% vanhaa tammea), joissa sen annetaan kypsyä vähintään 15 kuukauden ajan.

Tumman violetinpunaisen värinen viini on melko helposti tunnistettavissa Malbeciksi sen paksusta, lähes täysin läpinäkymättömästä olemuksesta.

Tuoksultaan viini on kohtalaisen hillitty, mikä tuntuu melko hassulta kun vieressä nököttävä Alta Colección Malbec on taas tuoksultaan varsin avoin ja aromaattinen. Eikös tämän nyt kuitenkin pitänyt olla se superversio? Kypsänmakeasta kokonaisuudesta erottuu kypsää tummaa hedelmää, sulanutta maitosuklaata ja hieman tummempaakin suklaata, hentoa herukkaa ja aavistus eukalyptusta. Geneerisen eteläamerikkalaisen superviinin perussetti löytyy, mutta yllättävän ujolla intensiteetillä.

Maku ottaa kiinni sen, missä tuoksu jäi hieman vajaaksi: kokonaisuus on nimittäin turboahdetulle argentiinalais-malbecille tyypilliseen tapaan tuhdinroteva, mutta hyvin täyteläisestä yleisilmeestään johtuen samalla hyvin pehmeä – eli varsinaista särmää ei kokonaisuudesta tunnu löytyvän. Suussa pyörii kypsien luumujen johdolla tummaa, kypsää (ei kuitenkaan ylikypsää) hedelmää, kuivattua viikunaa ja monisyistä tammen mausteisuutta. Tanniineja löytyy melko uskaliaasti, mutta ei viiniä kehtaa keskihapokasta runsaammaksi kutsua, minkä takia rakenne ja ponsi ovat hieman hukassa. Alkoholia on tyylilajille sopivat 15%, mikä tekee kokonaisuudesta sekä hyvin suuta lämmittävän että jopa hieman tulisen. Vaikka viinistä löytyy sekä tanniineja että voltteja, peittää mehevä ja paksuhko hedelmä kaiken alleen niin, että kokonaisuus on yllättävänkin helpostilähestyttävä ja lempeä.

Suuhun jää viinistä pitkä, runsas ja vivahteikas jälkimaku, jonka tuhti ja monisyisestä makumaailmasta jää kielelle kypsän luumuinen, kaakaoisen tamminen, hennon nahkainen ja kuivattua taatelia makeudellaan vihjaava jälkimaku, johon alkoholi tuo kohtalaisen tuntuvaa lämpöä. Viinistä jää tyylikäs ja pitkään viipyilevä jälkivaikutelma – jonka suurimmaksi ongelmaksi jää sen juurettomuus. Tämänmakuinen fiilis voisi jäädä melkeinpä mistä vain hyvin tehdystä uuden maailman "superviinistä", rypälelajikkeesta riippumatta.

Jos argentiinalaiset superpunkut ovat lähellä sydäntä, on Lurtonin / Piedra Negran Gran Malbec varsin hyvin tehty, runsas ja hedelmävetoisuuteen orientoituneita aisteja takuuvarmasti hyväilevä aromipommi. Viinin ongelmaksi kuitenkin kohoaa sen kasvottomuus: jos sen on vaikeaa erottua edes maan massaan nojaavista mega-Malbeceista, miten ihmeessä viini pystyy profiloitumaan maailman viinimarkkinoilla? Viinimarkkinoiden pikku hiljaa alkaessa painottua takaisin enemmän rakenteen ja alkuperän korostamiseen, ovat tämmöiset liiankin geneeriset konsentraatiopommit helisemässä – ne, jotka ovat etabloineet nimensä aikaisemmin uuden maailman superviinien kaanoniin, jäävät varmasti elämään superviinejä suosivissa piireissä, mutta tämmöiset tuoreemmat ja vielä varsin vähän nimeä keränneet tulokkaat todennäköisesti jäävät unholaan, ellei jostain satu nousemaan uusi Robert Parker, joka kykenee nostamaan tällaiset viinit uuteen kukoistukseen.

Pähkinänkuoressa: uuden maailman viinejä suosiville Gran Malbec on varsin laadukas, jos kohta melko turvallinen mega-Malbec, mutta omaperäisyyttä tai viinin alkuperää liputtaville tämä viini tarjoaa loppupeleissä varsin vähän uutta ja mielenkiintoista. Viinissä on konsentraatiota sen verran, että ikää se tulee kestämään, mutta happoja sen verran vähän, että en usko viinin kykenevän kestämään ikää niin kauan hyväkuntoisena, että hedelmä kykenisi oikeasti nostamaan mielenkiintoisimpia tertiääriaromeja hyvin hallitsevan ja muhkean primäärihedelmän ja uuttuneen tammen päälle. Hieman sääli, sillä ymmärsin Lurton viinintekijä Martineaun puheista, ettei Lurtonilla olla niin innostuneita uuden tammen aromeista.

Lyhyesti: Muhkea, taidolla tehty ja erittäin konsentroitunut argentiinalais-Malbec, jonka suurimmat kompastuskivet ovat kypsän hedelmän ja uuden tammen piilottamat särmät ja matalan hapokkuuden vaillinaiseksi jättämä rakenne. Mittatilausviini uuden maailman hedelmäpommien ystäville, mutta meikäläisen kaltaisille, eurosentrisille viinifriikeille viini jättää melko laimean yleisfiiliksen.

Arvio: Hyvä – Gran Malbec on varsin hyvin tehty uuden maailman konsentraatiopommiviini, mutta jää loppupeleissä turhan yllätyksettömäksi esitykseksi, kuten melkeinpä kaikki tyylilajinsa edustajat. Siinä mielessä viini tarjoaa juuri sellaista materiaalia, jota voi odottaa saavansa. Uuden maailman turboviinien ystäville luotettava täysosuma, eurooppalaisten viinien faneille ylitehty hedelmä/tammipommi.

Hinnan (24-30e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti