Colli di Serrapetrona Robbione 2007
Tämä viini on sen sijaan hyvin tuntematon tapaus: Serrapetronassa nimittäin valmistetaan perinteisesti myös punaviinejä samasta lajikkeesta kuin näitä punaisia kuohuviinejä, mutta nämä ovat melko harvinaisia punaisten kuohuviinien ja erilaisten raikkaiden valkoviinien dominoimassa Marchessa. Alueella valmistetut punaviinit valmistetaan perinteisesti appassimento-menetelmällä, eli rypäleitä kuivataan rusinoiksi, jotta kepeistä Vernaccia-rypäleistä saataisiin runsaampia ja rotevampia viinejä; nämä viinit ovat harvinaisia ja päätyvät lähinnä paikalliseen käyttöön.
Colli di Serrapetrona on nuori, kahdeksan kaveruksen pystyyn pistämä viinitila Marchessa. Robbione on toinen viinitalon kahdesta "huippuluokan" viinistä ja se on valmistettu kuivaamalla rypäleitä rusinoiksi kahden kuukauden ajan, minkä jälkeen viini on puristettu kahden viikon maseraatioajalla terästankeissa. Lopuksi viiniä on kypsytetty 18 kuukautta 25 hl vetoisissa botte-tynnyreissä ja 9 kuukautta pullossa. 2007 on viinin kolmas vuosikerta koskaan ja se päätyi testattavaksi käydessämme syömässä äitini luona – hän oli nimittäin ollut juuri reissussa Marchessa ja tuonut muassaan mm. muutaman pullon Colli di Serrapetronan tilalta.
Väri on melko syvän viininpunainen, reunoilta hieman helakampi. Melko synkkää ja paksun oloista tavaraa. Tuoksu on muheva, sorainen, kevyen nahkainen, hieman mustaherukkainen, villin marjainen ja tumman hedelmäinen. Avautuessaan tammi tuo viiniin kevyttä suklaisuutta, mutta tammisuus silti pysyy varsin hillittynä alusta loppuun.
Maultaan viini on aluksi yllättävän kuiva ja pippurisen mausteinen, melko leveä ja tuoreen viinimarjainen, mutta sitten kielelle saapuu selvästi makeampaa, täyteläisempää ja kypsempää hedelmää – makean kypsää kirsikkaa etunenässä – sekä makeita lähi-idän mausteita. Yleisvaikutelmaltaan viini on kuitenkin kuiva, ronski ja tanniineiltaan ei erityisen runsas mutta silti karheahko. Hapokkuus on runkoon nähden varsin hyvin kunnossa ja viini tarjoaa sopivasti pureskeltavaa suutuntumaa hillityn robustisuuden vastapainoksi.
Jälkimaussa tulee esiin kevyttä mutta selvää, piikivistä mineraalisuutta, paahteisuutta, maamaisuutta ja tummaa hedelmäisyyttä kuten luumuisuutta. Runsaasta alkoholistaan huolimatta viinissä ei ole juurikaan lämpöä ja kokonaisuus tuntuu yllättävänkin "viileältä."
Pakko myöntää, ensikosketukseni punaiseen Vernacciaan jätti vallan positiivisen mielikuvan. Viini on hyvin erilainen kuin ne italialaiset punaviinit joihin olen tottunut, mutta silti viini on aromimaailmaltaan selvästi tyypillisen italialainen (todennäköisesti suurimmat kiitokset tästä menevät viinin siellä täällä häivähtelevälle kirsikkaisuudelle!) Se on hyvärunkoinen ja kaikin puolin hyvin tasapainoinen; näin viiden vuoden iässä Robbione oli varsin nautittavissa, mutta runko lupailee kestävyyttä vielä toisellekin vuosikymmenen puolikkaalle – mikä on melko harvinaista Vernaccia-viineille! Robustista ilmaisustaan huolimatta viini ei ole mitenkään huomattavan valtava ja voimakas, vaan enemmänkin hillityn tuhti – kokonaisuus sopikin vallan erinomaisesti erilaisille maustetuille ja juustokuorrutetuille uuni- ja grillikasviksille.
Lyhyesti: Ronskiudessaankin elegantti, hyvärunkoinen, maukas ja tasapainoinen punaviini pääasiassa valkoviineistään tunnetulta Marchen alueelta.
Arvio: Erittäin hyvä – todella tutustumisen arvoinen tuttavuus. Italialaisessa viitekehyksessä hieman persoonallisempi viini, vaikkei suuremmassa mittakaavassa mitenkään erikoinen tapaus olekaan. On silti tuoreelta tekijältä ihastuttavaa vanhan maailman tyyliä.
Hinnan (15-18e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
- Valmistaja: Tenuta Colli di Serrapetrona
- Tyyppi: Punaviini, DOC Serrapetrona
- Maa: Italia
- Alue: Marche, Macerata, Serrapetrona
- Rypäleet: Grenache (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 15-18e (Elokuu 2012)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Tämä viini on sen sijaan hyvin tuntematon tapaus: Serrapetronassa nimittäin valmistetaan perinteisesti myös punaviinejä samasta lajikkeesta kuin näitä punaisia kuohuviinejä, mutta nämä ovat melko harvinaisia punaisten kuohuviinien ja erilaisten raikkaiden valkoviinien dominoimassa Marchessa. Alueella valmistetut punaviinit valmistetaan perinteisesti appassimento-menetelmällä, eli rypäleitä kuivataan rusinoiksi, jotta kepeistä Vernaccia-rypäleistä saataisiin runsaampia ja rotevampia viinejä; nämä viinit ovat harvinaisia ja päätyvät lähinnä paikalliseen käyttöön.
Colli di Serrapetrona on nuori, kahdeksan kaveruksen pystyyn pistämä viinitila Marchessa. Robbione on toinen viinitalon kahdesta "huippuluokan" viinistä ja se on valmistettu kuivaamalla rypäleitä rusinoiksi kahden kuukauden ajan, minkä jälkeen viini on puristettu kahden viikon maseraatioajalla terästankeissa. Lopuksi viiniä on kypsytetty 18 kuukautta 25 hl vetoisissa botte-tynnyreissä ja 9 kuukautta pullossa. 2007 on viinin kolmas vuosikerta koskaan ja se päätyi testattavaksi käydessämme syömässä äitini luona – hän oli nimittäin ollut juuri reissussa Marchessa ja tuonut muassaan mm. muutaman pullon Colli di Serrapetronan tilalta.
Väri on melko syvän viininpunainen, reunoilta hieman helakampi. Melko synkkää ja paksun oloista tavaraa. Tuoksu on muheva, sorainen, kevyen nahkainen, hieman mustaherukkainen, villin marjainen ja tumman hedelmäinen. Avautuessaan tammi tuo viiniin kevyttä suklaisuutta, mutta tammisuus silti pysyy varsin hillittynä alusta loppuun.
Maultaan viini on aluksi yllättävän kuiva ja pippurisen mausteinen, melko leveä ja tuoreen viinimarjainen, mutta sitten kielelle saapuu selvästi makeampaa, täyteläisempää ja kypsempää hedelmää – makean kypsää kirsikkaa etunenässä – sekä makeita lähi-idän mausteita. Yleisvaikutelmaltaan viini on kuitenkin kuiva, ronski ja tanniineiltaan ei erityisen runsas mutta silti karheahko. Hapokkuus on runkoon nähden varsin hyvin kunnossa ja viini tarjoaa sopivasti pureskeltavaa suutuntumaa hillityn robustisuuden vastapainoksi.
Jälkimaussa tulee esiin kevyttä mutta selvää, piikivistä mineraalisuutta, paahteisuutta, maamaisuutta ja tummaa hedelmäisyyttä kuten luumuisuutta. Runsaasta alkoholistaan huolimatta viinissä ei ole juurikaan lämpöä ja kokonaisuus tuntuu yllättävänkin "viileältä."
Pakko myöntää, ensikosketukseni punaiseen Vernacciaan jätti vallan positiivisen mielikuvan. Viini on hyvin erilainen kuin ne italialaiset punaviinit joihin olen tottunut, mutta silti viini on aromimaailmaltaan selvästi tyypillisen italialainen (todennäköisesti suurimmat kiitokset tästä menevät viinin siellä täällä häivähtelevälle kirsikkaisuudelle!) Se on hyvärunkoinen ja kaikin puolin hyvin tasapainoinen; näin viiden vuoden iässä Robbione oli varsin nautittavissa, mutta runko lupailee kestävyyttä vielä toisellekin vuosikymmenen puolikkaalle – mikä on melko harvinaista Vernaccia-viineille! Robustista ilmaisustaan huolimatta viini ei ole mitenkään huomattavan valtava ja voimakas, vaan enemmänkin hillityn tuhti – kokonaisuus sopikin vallan erinomaisesti erilaisille maustetuille ja juustokuorrutetuille uuni- ja grillikasviksille.
Lyhyesti: Ronskiudessaankin elegantti, hyvärunkoinen, maukas ja tasapainoinen punaviini pääasiassa valkoviineistään tunnetulta Marchen alueelta.
Arvio: Erittäin hyvä – todella tutustumisen arvoinen tuttavuus. Italialaisessa viitekehyksessä hieman persoonallisempi viini, vaikkei suuremmassa mittakaavassa mitenkään erikoinen tapaus olekaan. On silti tuoreelta tekijältä ihastuttavaa vanhan maailman tyyliä.
Hinnan (15-18e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti