- Valmistaja: Hardys
- Tyyppi: Valkoviini
- Maa: Australia
- Alue: South Eastern Australia
- Rypäleet: Chardonnay (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 7,48e (Elokuu 2012, Alko)
- Hinta nyt: 7,98e (Tammikuu 2014, Alko)
Hardys-viinitalon VR- ja Bin-sarjojen viinit lienevät tuttuja jokaiselle "hintatietoiselle" kuluttajalle. Ne edustavat Alkon kyykkyviinivalikoimaa – sieltä selvästi edullisimmasta päästä. Kun näitä harrastavat jaksavat aina hehkuttaa miten mainioita nämä viinit ovat, etenki hintaansa nähden, herää väistämättä mielenkiinto niitä kohtaan. Katsotaanpa nyt minkälaista herkkua seitsemällä ja puolella eurolla saa.
Väri on aavistuksen vihertävää sävyä lukuun ottamatta tasaisesti kirkkaan keltainen. Ensivaikutelma tuoksusta on hyvin vaisu, mutta oletan sen johtuvan viinin lähes jääkaappikylmästä lämpötilasta, joten annan sen lämmetä hieman. Viinin tuoksu ei kuitenkaan missään vaiheessa varsinaisesti "avaudu", vaan se pysyy hyvin vaisuna ja tukkoisena alusta loppuun. Tuoksussa on pääasiassa paljon erilaisia makeita trooppisia hedelmiä, sekä tunkkaista, hennosti kermatoffeeseen vihjaavaa tammea.
Maku on vaimea, hapahko ja neutraali. Tammisuutta ei ole paljon, mutta se tuntuu jotenkin epäluonnollisen esanssimaiselta ja päälleliimatulta, tehden kokonaisuudesta melko tunkkaisen oloisen. Hedelmässä on tuoreita trooppisia hedelmiä ja kevyttä sitrusta. Viini on sen verran kevyt ja hahmoton, että siitä on vaikeata saada otetta.
Lyhyt jälkimaku tarjoilee lähinnä kevyttä mausteisuutta ja ummehtunutta tammilastua. Kokonaisuus on kevyt, yllätyksetön, tylsä ja hengetön. Ilahduttavasti rakenne on kohdallaan, eli hapokkuuttaa löytyy ja suutuntumakin viinissä on ihan jees, maku vain on ikävänpuoleinen, tympeä ja vaatimaton.
Hardysin VR Chardonnay on juuri sellainen, jota odotinkin: tissutteluvalkkari niille, jotka eivät paremmasta tiedä. Ylikypsien, löysien ja hedelmäisyydeltään lähes makeiden "kuivien" valkoviinien jälkeen tämä viini voi melko ryhdikkäällä rakenteellaan vaikuttaa ihan kelvolliselta viiniltä vasta-alkajan silmissä, mutta itse en kyllä saanut aromipuolesta irti käytännössä mitään sellaista, joka saisi minut palaamaan sen ääreen uudestaan. Viinin "kevyt makukaan" ei oikein kelpaa perusteeksi sille, että viini on "hyvä ostos", sillä kyllä löytyy vastaavanlaisia kevyitä valkoviinejä, jotka maistuvat oikeasti hyvältä. Rakenteensa puolesta viini periaatteessa kelpaisi ruoalle, mutta en kyllä keksi sitä, mille ruoalle tämänmakuinen viini sopisi, tai olisiko olemassa ruokaa, joka saisi viinistä joitain hyviä puolia esille.
Lyhyesti: Ryhdikäs, mutta tympeä, hengetön ja lyhyt tusinavalkoviini.
Arvio: Huono – eipä tästä viinistä jää juuri mitään käteen. Suuhunkin vain epämiellyttävä aromi, joka onneksi katoaa melko nopeasti – kiitos lyhyen jälkimaun.
Hinnan (7,98e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti