Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


16.1.15

Pyramid Valley Angel Flower Pinot Noir 2009

Pyramid Valley Angel Flower Pinot Noir 2009
  • Valmistaja: Pyramid Valley Vineyards
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Uusi-Seelanti
  • Alue: South Island, Canterbury, Waikari
  • Rypäleet: Pinot Noir (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~55,00e (Marraskuu 2014, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Vaikka suuria, liukuhihnameiningillä toimivia bulkkiviinituottajia löytyy kaikista maailman viinimaista, on helppo jakaa viinimaailma kahtia: on vanha maailma, josta löytyy käsityöhön ja manipuloimattomuuteen luottavia pientuottajia, ja uusi maailma, jossa jokainen tuottaja – koosta riippumatta – pyrkii tuottamaan kypsää, kosiskelevaa ja hallitsevan hedelmäistä viiniä modernein valmistusmenetelmin.

Todellisuudessa myös sieltä uudesta maailmasta löytyy runsaasti myös niitä käsityöhön, manipuloimattomuuteen ja terroiriin luottavia pientuottajia, mutta niiden saatavuus (ja siksi myöskin kaupallinen potentiaali) on varsin olematon täällä Euroopan peräisimmässä pohjolassa. Alkoon saattaa silloin tällöin tulla jokunen enemmän autenttisuutta kuin kosiskelevaa hedelmää painottava tuote Euroopasta, mutta uudesta maailmasta ei juuri koskaan; naturaalimpiin viineihin keskittyneet nettikaupat ovat taas niin eurosentrisiä, että uuden maailman natuviinien löytyminen on varsinaista tuuripeliä. Siksi en ihmettele, jos näin suomalaisena pääsee unohtumaan, että myös uudessa maailmassa osataan tehdä viiniä, jolla on olemassa se kuuluisa sense of place.

Uuden-Seelannin eteläsaarelta, Canterburyn viinialueelta löytyvä Pyramid Valley Vineyards on yksi maan (täkäläisittäin) tunnetuimpia terroir-vetoisia pientuottajia. Talon perustivat vuonna 2000 Claudia ja Mike Elze Weersing ja heti alusta alkaen he alkoivat viljellä talon tiluksia biodynaamisin periaattein. Pyramid Valleyn omistuksessa on 4 tarhaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2,2 hehtaaria; näillä tarhoilla viljellään köynnöksiä 10-12,000 köynnöksen hehtaaritiheydellä (mikä on siis ennätyksellisen tiheään), mikä hillitsee voimakkaasti köynnösten kasvua ja näin rypälesatoisuus on pieni, mutta erittäin korkealaatuinen. Viinit käytetään rypäleiden omilla luonnonhiivoilla ja koko valmistusprosessi tapahtuu ilman käsittelyä, kuten suodatusta tai kirkastusta. Kypsytyksessä käytetään vain vanhoja tammitynnyreitä tai saviamforoita, koska Claudia ja Mike haluavat viinien ilmaisevan ensisijaisesti hedelmää. Vuosikerrasta riippuen sulfiittilisäykset ovat pieniä tai niitä ei ole ollenkaan.

Viini on rusehtavan vaalean granaatinpunaisen ja silminnähden kevyesti samean, mutta kuitenkin läpinäkyvän värinsä puolesta selvästi suodattamaton ja muutenkin käsittelemätön.

Kehittynyt tuoksu on nahkainen ja suorastaan läpitunkevan ilmiselvästi Pinot Noir (tätä aromikokonaisuutta on vaikea kuvailla muulla termillä kuin englannin sanalla pinosity). Kokonaisuus on todella kypsän hedelmäisen puhdaspiirteinen, mutta todella vivahteikas, kompleksinen ja hurmaava; viinistä löytyy myös todella orvokkisen kukkaisia piirteitä, kevyttä funkkia, hillittyä tryffelisyyttä, hentoa appelsiininkuorta ja murskattua karpaloa.

Suussa viini aluksi hieman pettää: tuoksun perusteella ideaali Pinot Noir onkin melko täyteläinen ja verrattain matalahappoisen oloinen. Myös vajaa 14% alkoholia tuo hentoa tulisuutta kokonaisuuteen. Sitten kieli tuntuu heräävän viinin tarjoamaan aromitykitykseen ja jestas, mitä suussa alkaakin tapahtumaan! Runsas aromimaailma avautuu hiljaa ja tasaisesti, tarjoten aluksi karpaloa ja kuivattua kirsikkaa, sitten rupeaa löytymään orvokkista kukkaisuutta, nahkaa, maamaista mausteisuutta ja hennosti tiiviimpää tuntua tuovia tanniineja – sekä hennosti asetonimaista volatiilisuutta. Kokonaisuus on hyvin suunmyötäinen ja notkea, eli Pinot Noirille ominainen raikkaus ja purevuus puuttuvat, mutta hurmaava, kiehtova ja omaperäinen, selkästi pinotnoirmainen aromimaailma antavat julmetusti anteeksi – kokonaisuus on ehdottomasti hyvin herkullinen.

Kompleksinen jälkimaku jatkaa keskimaun linjoilla jättäen suuhun nahkaa, orvokkista kukkaisuutta, kypsää kirsikkaa, hapokasta karpaloa, mausteisuutta ja maamaisuutta, hennosti kypsänmakeaa marjakonvehtia ja hentoa mineraalia. Vivahteikas jälkimaku ei ole vähäisistä hapoista johtuen erityisen voimakas, mutta kuitenkin hyvin pitkä ja viipyilevä.

Vaikka Pyramid Valley Angel Flower Pinot ei ole niin freesi ja raikas kuin toivoisin hyvän Pinot Noirin olevan, on kokonaisuus silti erittäin hurmaava ja herkullinen. Kokonaisuus on toki melko villi ja funkahtava, joten puhtaan marjaista Pinositeettia kaipaavan / villejä viinejä karttavan kannattaa pysyä etäällä tästä tapauksesta. Sen sijaan ihastuttavien elämysten etsijälle Pyramid Valley on varsinainen Graalin malja.

Näin mehevää ja kehittynyttä Pinot Noiria en itse lähtisi enää kellaroimaan, vaan korkkaisin omani menemään kuluvan vuoden aikana – selkeästikään tällaista viiniä ei ole tarkoitettu jaksamaan hirveän pitkään ja 5 vuotta tuntuukin olevan melko lailla yläraja tämänhenkiselle pullotteelle. Mutta 50 euroa pullolta? Mjaa-a, rupeaa olemaan kyllä hyvin vahvasti kipurajalla ja sen ylikin. Voisin maksaa 50 euroa pullosta päästäkseni maistamaan näin mielenkiintoista viiniä yhden kerran, mutta tämän kerran jälkeen voin todeta, että aivan sinne ei päästä. Kyllä tästä useammankin kympin mielelläni maksaisin, aina jonnekin 30 euron tietämille asti, mutta 50 euroa rupeaa olemaan turhan kireä hinta pullosta. Talon tuotanto kuitenkin on hyvin pientä ja nimeä harrastajapiireissä sen verran, että kyllä viinit jopa tuohonkin hintaan tuntuvat liikkuvan, joten ei siinä mitään.

Lyhyesti: Hurmaavan aromaattinen, kiehtova ja kompleksinen naturaali Pinot Noir Uuden-Seelannin Canterburysta, jonka suurin ongelmakohta on turhan matala hapokkuus ja siitä johtuva särmättömyys.

Arvio: Erittäin hyvä – tämä viini on kyllä aromaattisesti pirun hienoa tavaraa, mutta viinin hyvin pehmeästä ja lempeästä rakenteesta johtuen se on enemmän tasting- kuin ruokaviini; ilman reipasta hapokkuutta on vaikea kuvitella viinin sointuvan hyvin ruokapöydän tarjottavien kanssa.

Hinnan (~55,00e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti