Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


31.8.14

Ackerman Vouvray Paillon 2012

Ackerman Vouvray Paillon 2012
  • Valmistaja: Ackerman
  • Tyyppi: Valkoviini, AOC Vouvray
  • Maa: Ranska
  • Alue: Loire, Touraine, Vouvray
  • Rypäleet: Chenin Blanc (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 8,99e (Kesäkuu 2014, SuperAlko Tallinna)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Hyvillä makeammilla valkoviineilläkin on paikkansa, vaikka nykyisin monen mielestä makea valkoviini tarkoittaa automaattisesti halpaa ja tasoltaan enemmän tai vähemmän ala-arvoista viiniä, joka on tarkoitettu lähinnä päihtymiseen, ei niinkään ruoan kumppaniksi. En kyllä voi lähteä syyttämään kansan syviä rivejä tästä mielikuvasta, sillä ehdottomasti leijonanosa Alkon puolikuivista ja sitä makeammista ei-jälkiruokaviineistä kuuluu juurikin tällaiseen kategoriaan. Silloin tällöin voi tulla vastaan jokunen hyvä Saksan makeampi Riesling, mutta silläkin kentällä joutuu varomaan mihin astuu.

Kesän alussa Virossa käydessäni bongasin paljon otsikoissa näkyneen Viinarannasta-SuperAlkon hyllyiltä makean ranskalaisen valkoviinin suoraan makeiden (ja kuplivien) Chenin Blancien sydämestä, Loiren laakson Vouvraysta! Koska ranskalainen Chenin Blanc on Alkon valikoimissa täysin hyljeksitty viinityyli, ei tarvinnut miettiä kahdesti viinin ostamista.

Väriltään Paillon on hyvin neutraali, hädin tuskin hennosti vihertävä.

Tuoksu on raikkaan mineraalinen, jopa hennon merellinen ja kevyesti vihertävän omenainen. Hennon hunajainen taustaväre tuo miellyttävästi ujoa makeutta kokonaisuuteen. Kokonaisuudessaan tämä mineraalis-omenais-hunajainen tuoksu tuo melko vahvoja Riesling-viboja ollen silti kuitenkin samalla selvästi erilainen.

Suussa viini on makeahko, mutta sillä on mukavan intensiivinen ja kevyesti kirpeän hapokas yleisilme. Maku on melko neutraali; se tarjoilee hillittyä kukkaisuutta, kevyttä omenamehuisuutta, hentoa sitruksisuutta, aavistuksen verran hunajaisuutta ja runsaasti mineraalia.

Jälkimaussa suuhun jää raa'ahkoa omenaisuutta muistuttavaa hapokasta kirpeyttä, tuntuvaa kivistä mineraalisuutta ja häivähdyksen inkivääriä. Jälkivaikutelma on viinin makeudesta huolimatta todella kuiva, suutasupistava ja raikas.

Pähkinänkuoressa tämä Ackermanin perus-Vouvray on erittäin tasapainoinen esitys, joskin vielä varsin nuori ja maultaan neutraalin oloinen – esimerkiksi iän tuomaa syvyyttä näin nuoresta viiniestä ei löydy vielä ollenkaan. Makeampien Vouvrayn viinien sanotaan ikääntyvän mainiosti; ne voivat olla varsin neutraaleja nuorina, mutta iän myötä hyvät alueen viinit kehittyvät moniulotteisiksi niiden hapokkuuden laantuessa astetta lempeämmäksi. Vaikea sanoa miten tämmöinen perustason valkoviini voisi ikääntyä, mutta en epäilisi yhtään, jos joku sanoisi tämänkin kehittyvän hienosti kärsivällisellä kellaroinnilla. Ainakin näin reilulla jäännössokerilla ja hapokkuudella viinillä on hyvät aseet millä taistella pidempääkin kypsyttelyä vastaan.

Testasimme viiniä sekä siiderillä maustettujen vohveleiden että simppelin salaatin kanssa. Vohveleiden kanssa viini pariutui kohtalaisen luontevasti, mutta mitään kummempaa ei päässyt syntymään – riiteleviltä mauilta vältyttiin, mutta vaikka viinin ja vohveleiden makeudet kohtasivat hyvin, maut eivät varsinaisesti keskustelleet keskenään. Sen sijaan salaatin hapokkuus sai viinin hienosti eloon, pehmittäen viinin kirpeimpiä nurkkia ja nostaen melko neutraalista makumaailmasta hedelmäisyyden eri vivahteita hienosti esiin! Oli mukavaa havaita useimpien vierastaman makeiden valkoviinien tyylin soveltuvan varsin luontevasti tavallisen arkiruoan kumppaniksi – tietenkin sillä premissillä, että viinillä on riittävästi rakennetta ja särmää.

Lyhyesti: Hieman neutraalihko, mutta ihastuttavan mineraalinen, raikas ja rakenteikas Loiren makeahko Chenin Blanc.

Arvio: Hyvä – ei viini suuria tunteita onnistunut herättämään, mutta se toimi kokonaisuutena varsin mainiosti ja jätti varsin mukavan yleisvaikutelman.

Hinnan (8,99e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti