Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

4.8.2020 mennessä blogissa on arvosteltu 1439 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


4.8.13

Astoria Cuvée Tenuta Val de Brun 2011

Astoria Cuvée Tenuta Val de Brun 2011
  • Valmistaja: Astoria
  • Tyyppi: Kuohuviini, DOCG Valdobbiadene Prosecco Superiore
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Treviso, Valdobbiadene
  • Rypäleet: Glera (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 18,05e (Toukokuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 18,51e (Tammikuu 2014, Alko)

Prosecco on Suomessa hieman ristiriitainen tuote – kyseessä on pääasiassa monia muita tyylikkäämpiä kuohuvia simppelimpi ja massatuotantoon soveltuvalla charmat-menetelmällä valmistettu, edullisempi viinityyli, jonka funktio on kotimaassaan Italiassa olla jokapaikan simppeli arkikupliva. Sen sijaan käytännössä kaikki Suomessa myytävät Proseccot ovat hinnaltaan kympin tai enemmän, mikä hieman rajaa näiden viinien käyttöä cocktaileissa ja muissa vastaavissa edukasta tusinakuohuvaa kaipaavissa tilanteissa.

Italiasta kuitenkin löytyy myös erikseen hinnakkaampia laatu-Proseccoja, joista yksi – tämä Valdobbiadenen alueelta tuleva vuosikerta-Prosecco, Astoria Val de Brun – on päätynyt myös Alkon hyllyille. DOCG-tasoisella Valdobbiadenen alueella olisi kyllä myös mahdollista valmistaa (usein, muttei aina) laadukkaampia ja rakenteikkaampia viinejä perinteisellä shamppanjamenetelmällä, mutta tämä nyt arvosteltava viini on valmistettu samalla paineistettuja terästankkeja käyttävällä charmat-menetelmällä kuin perustason Proseccotkin.

Nopeasti kuohahtavalla mutta muuten lasissa melko vähän kuplivaksi jäävällä viinillä on vaalea kellervänvihreä väri.

Tuoksu on Proseccojen tapaan kypsän päärynäinen, muttei mitenkään liiallisen päärynälimonadinen, mikä on tyypillistä monille perus-Proseccoille. Seasta löytyy myös kevyttä kukkeutta ja makeaa sitruksisuutta.

Maku on hillityn hapokas ja siksi kuohuviiniksi melko täyteläinen. Runsaan ensikuohahduksen jälkeen mousse on melko kuohkea, mutta melko pehmoinen sekä hieman vaatimaton ja nopeasti latistuva. Yleisilme on kuivahko tai jopa lähes puolikuiva, lähes ylikypsän omenainen ja makean sitrusmarmeladinen. Kokonaisuuteen tuo syvyyttä hunajainen ja kukkea taustavire sekä hieman kirpakampi, kuiva sitruksisuus.

Jälkimaku on pehmeä, lyhyehkö, kevyen päärynäinen ja makean sitruksinen. Viinistä jää miellyttävä, mutta melko yksiulotteinen jälkivaikutelma.

Yleisesti tämä Astorian pullote on kohtalaisen laadukas ja Proseccoksi miellyttävän vivahteikas, muttei siltikään hintansa arvoinen – tässä hintaluokassa jo Alkon kuohuviinit painivat jo aivan eri luokassa, puhumattakaan ulkomaiden skumppatarjonnasta.

Suomessa Proseccojen hinnoittelua pitäisi muuttaa kovalla kädellä: näitä olisi kiva siemailla kesäkuumalla, mutta 11e täysin arkisesta tankkiskumpasta on naurettavaa pelleilyä ja vajaa kaksi kymppiä tämänlaisesta viinistä takaa että se varmasti jää ainakin omalta osalta hyllyyn. Vajaa puolikas hinnasta pois ja sitten ääni voisi olla toinen kellossa.

Mutta suomalaiset tuntuvat seuraavan maailman viinitrendejä ja ovat vihdoinkin löytäneet tänä kesänä Proseccot – ainakin niiden tämänvuotisen suosion perusteella – joten ko. viinityylin ylihinnoittelusta puhuessani taidan olla vähemmistössä. Noh, tyhmä ei ole se, joka pyytää...

Lyhyesti: Perus-Proseccoa hieman ryhdikkäämpi ja vivahteikkaampi esitys, joka on kuitenkin loppupeleissä melko simppeli, suoraviivainen ja harmiton arkikupliva. Helppo ja miellyttävä tapaus, joskaan ei kovan hintansa väärti.

Arvio: Hyvä – varsin tasapainoinen ja kohtuullisen vivahteikaskin esitys arkikuohuvaksi, mutta silti suoraviivaisena ja helppona skumppana jättää loppupeleissä hieman kylmäksi. Mainio peruskupliva, joka solahtaa helposti kurkusta alas sen suurempia ajatuksia herättämättä.

Hinnan (18,51e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti