Rothschild Carmenère Reserva 2011

Rothschild Carmenère Reserva 2011

• Valmistaja: Baron Philippe de Rothschild
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel
• Rypäleet: Carménère
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Huhtikuu 2013, Alko)
• Hinta nyt: 9,90e (Helmikuu 2014, Alko)

Winestaten Chilen viinit -tilaisuudessa vasta punaviinipuolella tuli vastaan ensimmäinen Rothschildin viini – blogin alkuaikoinakin arvosteltu Carmenère Reserva. Kyseinen viini on peräisin Rapelin laaksosta ja sitä on kypsytetty 12 kuukauden ajan vuoden vanhoissa tammitynnyreissä.

Väriltään viini on erittäin tummanpunainen; reunoilta väri taittuu vaaleampaan oranssinpunaiseen.

Nenän änkeydyttyä lasiin ei jää epäselväksi viiniin käytetty lajike – tuoksusta löytyy nimittäin sen verran tuoretta paprikaa, että muita vivahteita saa jo vähän etsiskellä. Seasta kuitenkin löytyy paprikan ohelta myös melko kypsää, tummaa marjaisuutta, kevyesti yleisvaikutelmaa raikastavaa yrttisyyttä ja hentoa savuisuutta. Tammisuus on jättäytynyt mukavasti taka-alalle, eikä tuo kokonaisuuteen juuri muuta kuin aavistuksen verran tummaa suklaata ja vaniljaa.

Kosiskeleva maku on yleisilmeeltään hyvin kypsä, pehmeä ja aromikas. Viinin mukana kulkeutuu kielelle mielikuvia tummista hedelmistä, miedoista yrteistä ja aavistuksesta tuoretta vihreätä paprikaa. Kokonaisuus ei ole kuitenkaan erityisen suuntäyttävän täyteläinen, vaikkakin on paksummanpuoleinen – viinin hillitty hapokkuus saa kokonaisuuteen sentään hieman kepeyttä. Makujen keskeltä erottuu myös hillityn pippurista ja aavistuksen makeaan taittuvaa mausteista tammisuutta sekä paprikan aromeihin sekoittuvaa nuorekasta, jopa kevyesti raa'an oloista vegetaalisuutta. Tanniineja viinissä on erittäin vähän tuhtiin ja mausteiseen makuun nähden.

Jälkimakuun viini jättää ne kypsimmät ja makeimmat marjahillot, joita jää sävyttämään yrttiset, kevyen tammisen mausteiset ja savuiset sekä hillityn paprikaiset aromit. Jälkivaikutelma on hieman lyhyehkö ja aavistuksen ohuenpuoleinen paksuun keskimakuun nähden.

Viinistä jäi hivenen parempi yleisvaikutelma kuin vuosia sitten testatusta 2009-vuosikerrasta, mutta viini ei tälläkään kertaa onnistunut voittamaan sydäntäni puolelleen. Kokonaisuutena viini on ihan jees Chilen Carménère, mikä kyllä ei ole kovinkaan paljoa sanottu, sillä valtaosa ko. tyylin edustajista edustaa lähinnä makumieltymysteni negaatiota. Viini ei paprikaisuudestaan huolimatta ole monien Carménère-viinien tapaan täysin liioitellun ja juomakelvottoman paprikainen, mutta ei kaukanakaan olla. Kokonaisuutena viini kuitenkin vaikuttaa hieman tasapainottomalta – pehmeydestään ja suhteellisesta täyteläisyydestään huolimatta viini on hieman turhan ohuen ja karhean oloinen esitys.

Siedettävä tapaus, jos tykkää Carménèresta, mutta muuten en kyllä erityisesti lähtisi suosittelemaan. Pitäytyköön ranskalaiset ranskalaisissa lajikkeissa (no, olihan Carménère silloin joskus Bordeaux'n oma lajike) ja jättäkööt ne ulkomaiset lajikkeet ulkomaisille. Suutari, lesti, jne.

Lyhyesti: Keskinkertainen perus-Carménère.

Arvio: Keskinkertainen – perus-Carménère.

Hinnan (9,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Santa Helena Vernus Malbec 2008

Santa Helena Vernus Malbec 2008

• Valmistaja: Viña Santa Helena
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel, Colchagua (90%), Aconcagua (10%)
• Rypäleet: Malbec (85%), Syrah (10%), Petit Verdot (5%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 13,99e (Lokakuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
• Hinta nyt: 14,48e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)

kuva: santa helena

Viimeisimmäksi arvioitavaksi Santa Helenan viiniksi olen jättänyt talon Gran Reserva -sarjaa paremman Vernus-sarjalaisen Malbecin. (Ja jälleen kerran jaksan ihmetellä chileläistä logiikkaa; muualla maailmassa Reserva- ja Riserva-viinit ovat yleensä perussarjalaisia selvästi parempia ja mahdolliset Gran Reserva -viinit ovat sitten talon huippuviinejä – Chilessä Gran Reserva on yleensä viinitalon normaalia keskikastia...)

Väriltään viini on mustanpuhuvan punainen, paksu ja lähes läpinäkymätön. Tuoksusta löytyy tummia ja hilloisen makeita marjoja, ylikypsiä mansikoita ja mustetta, sekä valtavat määrät konjakkimaista, vaniljaista tammea. Oikeasti, tammen määrässä ei ole tämän viinin tapauksessa mitään järkeä – edellämainitut tummat marjat olivat hädin tuskin erotettavissa massiivisen tammikäsittelyn alta.

Maultaan viini on roteva ja hyvin leveä, mutta melko vaatimattoman hapokas ja siksi varsin pehmeä. Kielellä pyörii uutoksista ja mehevän hilloista tummaa hedelmää sekä tammea kaikissa yliuuttuneissa muodoissaan: vaniljaa, kaakaota, mokkaa, suklaapirtelöä, konjakkia. Alkoholisuus on hyvin epätasapainossa suutuntuman kanssa; viini on todella lämmin ja tulisesti poltteleva.

Jälkimaku on kuiva, bitterisen mausteinen, pitkähkö ja eritysesti varsin lämmin.

Yleisesti tämä Vernus on todella tylsä, geneerinen, epätasapainoinen ja ennen kaikkea täydellisen ylitammitettu Malbec. Kokonaisuus on totaalisen tukkoon tammitettu, enkä yksinkertaisesti voi uskoa että viiniä olisi "pelkästään" kypsytetty vuoden ajan kerran käytetyissä tammitynnyreissä – tässä viinissä on enemmän tammea kuin pari vuotta uusissa tammitynnyreissä kypsytetyissä Riojalaisissa! Epäilyttää, että näissä Santa Helenan tammitynnyreissä on käytetty "varmuuden vuoksi" tammisauvoja ja/tai -lastuja tuomassa riittävää makua (ja varmaan vielä viimeistelty kokonaisuus tammiaromiuutteella), sillä eihän nyt kukaan tahdo koskeakaan punaviiniin, joka maistuu enemmän hedelmältä kuin tammelta!

Nyt perkele oikeasti. Tämähän on aivan naurettavaa pelleilyä. Tämä on ehdottomasti yksi elämäni tammisimmista koskaan maistamistani viineistä, ellei jopa tammisin. Muutoin viinissä ei olekaan sitten juuri mitään mainitsemisen arvoista; eipä nuo chileläiset tunnu hallitsevan Malbecia samaan malliin kuin ranskalaiset tai argentiinalaiset. Jätäpä tämä viini omaan arvoonsa.

Lyhyesti: Täysin tammella pilattu keskinkertainen tusinaviini. Ei jatkoon, ehei, ei lähimainkaan.

Arvio: Surkea – täysin tammettomana viini olisi ollut vain todella tylsä, mitäänsanomaton perus-chileläinen, mutta näin överiksivedetyllä tammisuudella viini on pilattu täysin. Tämä maistuu enemmän tammelta kuin Innis & Gunnin tammessa kypsytetty ale, joka maistuu käytännössä pelkästään tammelta.

Hinnan (14,48e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Santa Helena Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010

Santa Helena Selección del Directorio Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010

• Valmistaja: Viña Santa Helena
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel, Colchagua
• Rypäleet: Cabernet Sauvignon (85%), Syrah (15%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Lokakuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 10,49e (Tammikuu 2014, Alko)

Mitä pidempi nimi, sitä parempi viini? Aivan varmasti.

Chilelle tyypillisesti tämä Cabernet Sauvignon on todellisuudessa 85% Cabernet Sauvignon. Jotenkin allekirjoittaneesta tuntuu siltä, että koska laki sallii min. 85% lajikkeen käytön ilman, että muista tarvitsee mainita sanallakaan, viinitalojen on sitten pakko tehdä viineistään 85% lajikeviinejä.

Väriltään viini on hyvin tumman kirsikanpunainen ja lähes läpinäkymätön. Tuoksu ei ole kovin runsas ja tarjoaa melko yksipuolisesti hilloisen kypsää mustaherukkaa, vaniljaa ja kaakaoista maitosuklaata.

Makupuoleltaan viini on tukeva, ylikypsän herukkainen ja hilloisen makea, jopa löysyyteen asti pehmeäntäyteläinen, vaniljainen, maitosuklainen ja melko hillityn tanniininen. Rakennetta ei löydy nimeksikään; aromeja hallitsevat ylikypsä hedelmä ja dominoiva, yliuuttunut uusi tammi.

Pitkähkö jälkimaku on mausteinen, herukkainen sekä hennon bitteriseen taittuvan yrttinen ja tumman suklainen.

Ainoa plussa viinille siitä, että alkoholi ei pääse lyömään missään vaiheessa läpi vaan pysyy hyvin balanssissa rakenteen kanssa. Muuten kokonaisuus on niin uskomattoman tylsä, mitäänsanomaton, geneerinen, rakenteeton ja tasapainoton, että adjektiivit loppuvat kesken. Pysy kaukana tästä, tähän hintaan saa parempia CS-viinejä jopa Chile-hyllystä.

Lyhyesti: Rakenteeton, aivan liian ylikypsä ja uskomattoman tylsä Cabernet Sauvignon.

Arvio: Huono – jos viinit joskus vapautetaan kotimaassamme maitokauppoihin, pelkään pahoin jonkun Pirkka-viinin maistuvan juuri tältä; teknisesti moitteeton esitys, mutta viinistä yhtään mitään rakennetta ja mielenkiintoa etsivälle lähes juomakelvoton.

Hinnan (10,49e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Santa Helena Gran Reserva Sauvignon Blanc 2010

Santa Helena Selección del Directorio Gran Reserva Sauvignon Blanc 2010

• Valmistaja: Viña Santa Helena
• Tyyppi: Valkoviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel, Colchagua
• Rypäleet: Sauvignon Blanc (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Lokakuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
• Hinta nyt: 10,49e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)

kuva: santa helena

Jos olen jotain oppinut chileläisistä viineistä, se on Reserva- ja Gran Reserva -viinien logiikka. Koska kyseisellä merkinnällä ei ole mitään lainvoimaa Chilessä, kyseessä on yleensä lähinnä perusviinejä hinnakkaampi linjasto – joka on yleensä myös huonompi, sillä mitä "arvokkaampi" chileläinen viini on, sitä enemmän sitä tammitetaan. Toinen logiikka, jota chileläiset tuntuvat harrastavan, on se, että peruslinjaston rypäleet korjataan tuoreina (optimikypsyydessä; siinä missä ne korjataan lähes poikkeuksetta Euroopassa), Reserve- ja Reserva-viinien rypäleet hieman ylikypsinä, jolloin osa rypäleiden hapoista on muuttunut sokeriksi ja tuloksena on löysempi, hedelmävetoisempi ja kasvottomampi viini, ja Gran Reserve- ja Gran Reserva -viinien rypäleet korjataan jo niin ylikypsinä, että muualla maailmassa niistä tehtäisiin korkeintaan jälkiruokaviiniä. Mutta Chilessäpä niistä tehdään ne "parhaat" viinit, jotka ovat sitten lähinnä löysiä, valtavan raskaita ja hedelmähilloisia, sekä korkean sokeripitoisuutensa johdosta erittäin alkoholisia ja epätasapainoisia. Koska viinit ei maistu juuri muulta kuin samalta hedelmähillolta, rypälelajikkeesta riippumatta, koetetaan viiniin saada luonnetta tammettamalla sitä valtavan paljon, jolloin jäljellä on vain makea, yliuuttunut ja -alkoholinen uuden maailman viini, joita suomalaiset rakastavat – pääasiassa siksi, että ne ovat teollisen liukuhihnatuotantonsa (ja joissain tapauksissa kyseenalaisten työolosuhteiden) johdosta verrattain edullisia. Joten katsotaanpa onko Santa Helenan "Gran Reserva" yllätilitettyjen odotusteni mukainen!

Väriltään viini on tuoreen neonvihreä. Tuoksu on kevyehkö, hillitty, miellyttävän raikas ja tyypillinen uuden maailman Sauvignon Blanc -viinille: vastaleikattua ruohoa, passionhedelmää, herukanlehtiä, hentoa parsaa ja kepeä tuulahdus vaniljaista maustetta.

Maultaan viini on leveä, raskas ja varsin täyteläinen. Aromikkaasta ja kuivahkosta mausta löytyy todella paljon kypsää herukkaa, makeata sitruunaisuutta ja passionhedelmää, mutta varsin vähän rakennetta. Viini ei ole kovinkaan hapokas, minkä vuoksi kokonaisuus on hieman väsyneen ja lihavan oloinen. Tuoksun lupaamaa pirteyttä ei tunnu löytyvän mausta ollenkaan.

Keskipitkä jälkimaku on kuiva, trooppisen hedelmäinen ja tylsähkö.

Viini ei ollut yhtä hirveä tapaus kuin maalailemani kauhukuvat olisivat antaneet myöten, mutta ei tämä kyllä tarjoa juuri mitään sellaista mitä odotan Sauvignon Blancilta, oli kyseessä niin uuden kuin vanhan maailman tuotos. Pahin kardinaalimoka on rypäleelle ominaisen, ihastuttavan pirteän hapokkuuden vesittäminen ylikypsillä rypäleillä, mutta muutenkin kokonaisuus on haukotuttavan tylsä, ponneton ja ylivedetyllä hedelmäisyydellään lähinnä luotaantyöntävä. Ei tämä tuntunut pärjäävän oikein minkään ruoan kanssa.

Lyhyesti: Raskas ja vähähappoinen Sauvignon Blanc, joka pyrkii korvaamaan rakenteensa puutetta naurettavuuksiin asti korostetulla kypsällä hedelmäisyydellään. Tylsä tusinavalkoviini, joka kelvannee lähinnä hyvin viilennettynä sellaisenaan tarjottavaksi.

Arvio: Huono – melko ala-arvoinen suoritus Sauvignon Blanciksi.

Hinnan (10,49e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Santa Helena Reserva Viognier Chardonnay 2009

Santa Helena Reserva Viognier Chardonnay 2009

• Valmistaja: Viña Santa Helena
• Tyyppi: Valkoviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel, Colchagua Valley
• Rypäleet: Viognier (60%), Chardonnay (40%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: ? (Lokakuu 2012)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: pernod-ricard

Reilu kuukausi takaperin olin tilaisuudessa, jossa viinit eivät olleet pääosassa, mutta tarjolla oli kuitenkin viinejä ruoan yhteydessä. Päätin siis ottaa tilaisuudesta kiinni ja kirjoittaa nopeita havaintoja tarjolla olleista chileläisen Santa Helenan viineistä. Ensimmäinen neljästä arvosteltavasta viinistä oli Viognier-Chardonnay-blend, joka kuuluu viinitalon Reserva-sarjaan (mitä ei tule sekoittaa esimerkiksi espanjalaiseen Reserva-laatuluokitukseen.) Hämmentävää kyllä, viiniä ei löydy niin cellartrackerista kuin viinitalon omiltakaan sivuilta; ainoastaan maahantuoja Pernod-Ricardin kotisivuilta.

Väriltään viini on kevyesti vihreään taittuvan kellervä. Tuoksusta löytyy kevyesti kypsää omenaa, valkoisia kukkia ja eksoottista maustekaappia.

Suussa viini on leveä ja runsas, muttei erityisen voimakas runsaasta ja jopa kevyen pistelevästä hapokkuudesta huolimatta. Vaikkei hapokkuus tuo viiniin varsinaista intensiivisyyttä, antaa se sille tarvittavaa ryhtiä. Makupuoli on aromikas, mutta lähinnä kevyen mausteinen, etäisesti toffeisen tamminen ja kypsän punaomenainen. Yleisvaikutelmaksi viinistä jää tympeä ja tunkkainen mielikuva.

Jälkimaku on pitkähkö ja kuiva, jättäen kielelle mausteisen ja bitterisen kitkerähkön jälkivaikutelman.

Kokonaisuudessaan tämä "Reserva" oli melko mitäänsanomaton tekele, mutta sitä kyllä joi neljästä tarjolla olleesta viinistä loppujen lopuksi mieluiten johtuen sen riittoisasta hapokkuudesta – kaikki "paremmat" viinit olivat niin löysiä ja raskaita, etteivät ne tuntuneet pärjäävän mitenkään ruoalle vaan jäivät kaikki niiden liiskaamiksi. En silti menisi tarjoamaan tätäkään viiniä kenellekään, oli viini kuinka halpa tahansa.

Lyhyesti: Sopivan hapokas ja kypsän hedelmäinen valkoviini, jota hallitsee lähinnä kuiva, tympeä mausteisuus; melko yksiulotteinen esitys.

Arvio: Kehno – mukava löytää chileläinen valkoviini, jossa hapot ovat kunnossa. Sääli vain, että muu osuus viinistä onkin niin kehnoa, ettei viinin pariin tee juuri mieli palata.

Canepa Finísimo Gran Reserva 2010

Canepa Finísimo Cabernet Sauvignon Malbec Syrah Gran Reserva 2010

• Valmistaja: Viña Canepa
• Tyyppi: Punaviini, DO Colchagua Valley
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel, Colchagua
• Rypäleet: Cabernet Sauvignon (68%), Malbec (20%), Syrah (12%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 12,90e (Lokakuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 13,28e (Tammikuu 2014, Alko)

Vaikka suuressa mittakaavassa Chilen viinituotanto on alkanut vasta 90-luvun paikkeilla, on maassa tehty pöytäviiniä astetta tasokkaampaa tavaraa tätä ennenkin, ainoastaan vain melko pienimuotoisesti. Yksi tällaisista vanhemmista viinitaloista on italialaisen Giuseppe "José" Canepa Vacarezzan vuonna 1930 perustama Viña Canepa, jonka Finísimo-sarja on niittänyt jonkin verran mainetta jo 70-luvulla. Nykyisin viinijättiläis Concha y Toron kanssa yhteistyötä tekevän Viña Canepan slogan on Italian soul, Chilean soil; katsotaanpa miten tämä pätee tähän Alkon uutuusviiniin (jota mielenkiintoisesti ei löydy cellartrackerista tai edes yhtiön kotisivuilta.)

Väriltään viini on tummahkon punainen, seassa on kevyttä sinertävyyttä kielimässä nuoresta iästä. Yleisilmeeltään viini on hyvin syvä ja melko läpinäkymätön.

Tuoksultaan viini hyvi kypsän herukkainen ja makeahko. Seassa on myös kypsää mansikkaisuutta, luumuisuutta ja juuri sopivan kevyesti aromaattista minttua.

Suussa viini yllättää mehevänmakean tuoksun luomien odotusten jälkeen: viini onkin melko kuiva, rotevahko ja särmikäs. Runsaassa makumaailmassa kohdataan tuoretta karhunvatukkaa, mausteista ja vivahteikasta tammea, hieman kypsää luumua, mustaherukkaa ja hennosti tummaa kirsikkaa. Avauduttuaan tammisuus tuo mukaan tummaa, bitteristä suklaata miellyttäväksi taustajuonteeksi. Suutuntumaltaan viini on uuttuneen paksuhko, mutta silti melko hapokas, joten kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. Oman lisänsä tuovat ei liialliset, mutta sopivan napakat, nuorekkaat tanniinit.

Jälkimaku on runsaanpuoleisen (14,5%) alkoholin johdosta todella lämmin, melkein kuumahko, sekä hieman karhea, mutta myöskin monisyinen, tumman marjainen, joulumausteinen ja ennen kaikkea pitkä.

No tuota. Tämä kyllä onnistui yllättämään varsin positiivisesti. Jos tykkäisin Chilen viineistä, rakastaisin tätä – korkeista volteista huolimatta. Nyt viini on kyllä asteen verran turhan massiivinen ja hieman "in your face" jotta olisin tästä erityisesti täpinöissäni, mutta samalla se on varsin tasapainoinen ja mukavan persoonallinen esitys eikä mitenkään ylikypsä tai kosiskeleva. Vaikken viinistä varsinaisesti mitään Italiaa onnistunut löytämään, kai ne italialaiset juuret ja lähemmäs sadan vuoden kokemus viininteosta jossain näkyvät. Varsin mallikas, sopivan rujo ja lihaksikas esitys chileläiseksi – ja ennen kaikkea varsin kohtuulliseen hintaan. En toden teolla pysty ymmärtämään Chilen 50 euron "superviinejä" jos reilulla kympillä saa tällaista, vähintään yhtä hyvää Cabernet-vetoista punaviiniä.

Vaikka Finísimo onkin helposti lähestyttävissä melkein heti korkkaamisen jälkeen, tekee sille hyvää avautua pari kolme tuntia karahvissa ennen nauttimista. Tukevien hedelmäpommien ystäville sellaisenaan, mutta varsin kelvollinen esitys niin tuhdille punaiselle lihalle kuin grillipippaloihin tai pataruoille.

Lyhyesti: Rotevanpuoleinen ja täyteläinen, mutta samalla myös järjellä ja tyylillä tehty chileläinen.

Arvio: Erittäin hyvä – hieman hillitymmällä ilmaisulla ja tasapainoisemmilla volteilla tämä olisi mitä erinomaisin reilun kympin chileläinen. Iso viini, mutta varsin hyvä sellainen.

Hinnan (13,28e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini n hintaluokkansa parhaimmistoa.

Adobe Reserva Syrah Mourvèdre Merlot 2011

Adobe Reserva Syrah Mourvèdre Merlot 2011

• Valmistaja: Emiliana
• Tyyppi: Punaviini, DO Rapel Valley
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel
• Rypäleet: Syrah (45%), Mourvèdre (30%), Merlot (25%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Lokakuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 9,98e (Helmikuu 2014, Alko)

Jostain syystä Interbrandsin joulumessuilla oli joulupöytää ajatellen pistetty tarjolle pääasiassa läjä chileläisiä peruspunaviinejä ja vain yksi valkoviini (aiemmin arvosteltu de Ladoucette) – chileläinen peruspunkku on kyllä sen verran löysä ja vähätanniininen, että se ei ainakaan riitele kinkun kanssa, mutta en kyllä muuten pistäisi missään nimessä raskasta ja makeankypsää hedelmäpommia omaan joulupöytääni, kun miettii, mitä kaikkia muita jouluruokia pöydästä yleensä löytyy. Puhumattakaan siitä, että kurja chileläinen hillomehu olisi varma keino pilata joulufiilikseni.

No joka tapauksessa, yksi näistä tarjolla olleista chileläisistä oli suomalaisten luomuviiniharrastajien lempilapsi, Adoben punainen Reserva – joka taitaa olla vasiten Suomen markkinoille tehty, sillä viinistä ei löydy halaistua sanaa talon omilta kotisivuilta, cellartrackerissa viiniä ei ole listattu ja Googlekin palauttaa vain suomalaisia hakutuloksia.

Väriltään viini on reunoille asti hyvin syvän punainen, jopa lähes musta.

Tummanpuhuva ja mehevä tuoksu on hyvin hedelmäinen, luumuisa, hilloisa ja yleisesti melko aromikas. Tammea ei vienoa vaniljaista juonnetta lukuunottamatta löydy ja kokonaisuus menee mukavasti hedelmän ehdoilla.

Maultaan viini on paljon freesimpi mitä tuoksu lupaa eikä läheskään yhtä mehevän paksu kuin monet chileläiset, mutta silti melko hilloinen ja makeankypsä. Aromeiltaan viini on karhunvatukkainen, hieman suklainen, kevyen savuinen ja taittuu mausteisuudessaan hennosti maustepippurin suuntaan. Happoja tai tanniineja ei ole erityisen paljon, mutta antavat viinille sentään auttavan rungon. Keskimausta jaa helpostilähestyttävä ja arkinen yleisvaikutelma.

Melko geneerisen yllätyksetön jälkimaku on luumuinen, pippurinen, kevyen katkeroinen, mehevä ja lämmin.

Yleisesti punainen Adobe on ihan ok chileläinen. Vaikkakin lämmin, kypsä ja melko arkinen, jää se himpun verran paremmaksi kuin tavan chileläinen. Viini ei ole tehty aivan överisuureksi ja siinä on himpun verran persoonaa. Joka tapauksessa viini ei ole mitenkään kummoinen esitys ja samaan hintaan löytyy paljon parempaakin, ellei satu etsimään juuri luomuviinejä, sillä alle kympillä on jo hieman vaikeampi löytää kelvollista tavaraa Suomesta.

Lyhyesti: Luomusti valmistettu arkinen peruspunkku. Ihan juotava ja tasapainoinen esitys, vaikkakin tyyliltään melko arkinen, yllätyksetön ja selvän chileläinen.

Arvio: OK – viini menee paremman puutteessa, mutta ei jää mieleen, vaan solahtaa kurkkuun muistijälkiä jättämättä. Perushörpittävä arkipunaviini; parempi nauttia tämä sellaisenaan ja jättää ruokapöydän kumppanit eurooppalaisille.

Hinnan (9,98e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Viña Maipo Vitral Cabernet Franc 2011

Viña Maipo Reserve Vitral Cabernet Franc 2011

• Valmistaja: Viña Maipo
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel, Colchagua, Peralillo
• Rypäleet: Cabernet Franc (90%), Cabernet Sauvignon (10%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,48e (Lokakuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 8,98e (Tammikuu 2014, Alko)

Chileläiselle, Maiposta tulevalle viinitalolle ei voi kyllä nimestään – Viña Maipo – antaa pisteitä omaperäisyydestä, mutta yhtiö ei sentään jätä nimellään funktiotansa epäselväksi.

Itselle Viña Maipo on tuottajana tuttu lähinnä satunnaismaisteluiden perusteella, jotka eivät ole jättäneet juuri mitään muuta mielikuvaa, kuin että kyseessä tuntuu olevan melko mitäänsanomattomia perus-chileläisiä viinejä tuottava talo. Mutta mutta. Kesän aikana monelle viinin arkikuluttajalle tuttu Chilen viinien punaviiniosasto Alkon hyllyillä vaihtoi hiemaan ulkonäköään – Viña Maipo nimittäin uudelleenlanseerasi vanhan Reserve-sarjansa uusilla, hyllyiltä visuaalisuudellaan helpommin silmiinosuvilla etiketeillään ja uudella Reserve Vitral -nimikkeellä. Samalla syksyn koittaessa hyllyille saapui sarjaa edustamaan uusi Cabernet Franc. Tosin viini on perinteiseen uuden maailman tyyliin jatkettu jokapaikanrypäle Cabernet Sauvignonilla – joko siellä ei uskota, että viinit voivat olla hyviä ilman CS:n tuomaa muhkeutta, tai sitten alueella on vain niin paljon ylituotantoa, että rypäleitä pitää änkeä kaikkeen mahdolliseen. No joo, sen enempää tuomitsematta paras. Maistamaan!

Väriltään viini on tumman purppuranpunainen ja melko läpinäkymätön; reunoiltaan kevyesti vaalenevan punainen.

Tuoksu on kevyehkö ja se tarjoilee punaisia ja tummia marjoja, kevyttä puisuutta, etäistä mansikkaisuutta, hentoa paprikaa ja mustaherukkaa sekä makeita mausteita.

Maultaan viini on klassiseen chileläistyyliin runsas ja pehmeähkö, mutta hieman yllättäen ei erityisen ylikypsän hilloinen ja massiivinen, vaan miellyttävän kuiva, viileähkö, keskitäyteläinen ja sopivan hapokas. Aromipuolella on tummaa kirsikkaa, punaisia marjoja, kevyttä herukkaisuutta, hennon vihertävää vegetaalisuutta ja kuivaa puisevuutta. Rakennetta korostaa vielä varsin mukava, sopivasti tuntuva tanniinisuus.

Jälkimaku on hieman lyhyehkö, vehreä, herukkainen, kohtuullisen hapokas, tuoreen punamarjainen ja kevyen mausteinen, mutta myös hieman vetinen ja arkinen.

Viinistä jää jotenkin ristiriitaiset fiilikset. Viinissä on selvästi enemmän persoonaa ja rakennetta kuin aikaisemmissa maistamissani Viña Maipon punaviineissä – tai kympin chileläisissä noin ylipäätään – ja kokonaisuus pelittää mukavan hyvin. Viini kuitenkin on myös melko arkinen perusviini, eikä sitä hirveästi Cabernet Franciksi arvaisi. Plussaa kuitenkin ei-kosiskelevasta tyylistä; viini ei ole missään nimessä lihava, hilloinen tai korostuneen massiivinen, vaan tyylillisesti selvästi hillitymmästä ja tasapainoisemmasta päästä. Viini ei todennäköisesti tarjoa mitään ihmeempiä eurooppalaisten viinien ystäville, mutta jos chileläisistä viineistä haluaa löytää jotain peruslinjasta poikkeavaa, tarjoaa Vi na Maipon Cabernet Franc jotakuinkin vastinetta valuutalle.

Lyhyesti: Keskitäyteläinen, perus-chileläistä hieman hapokkaampi ja ryhdikkäämpi yleispunkku. Viinistä on jätetty liika uutos ja tammi pois, minkä seurauksena ollaan otettu selvästi askel kohti tasapainoa. Toivottavasti muut yhtiöt rupeaisivat seuraamaan mallia.

Arvio: Miellyttävä – viini on melko perus uuden maailman viini, vaikkakin ihan hyvin tehty sellainen, minkä seurauksena se ei jätä hirveästi muistijälkiä. Tästä huolimatta viini oli poikkeuksellisen maistuva esitys maansa edustajaksi.

Hinnan (8,98e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Casa Silva Carmenère Reserva 2009

Casa Silva Carmenère Reserva 2009

• Valmistaja: Viña Casa Silva
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel
• Rypäleet: Carménère (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Maaliskuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 9,97e (Tammikuu 2014, Alko)

Itselläni on pieni asenneongelma a) Chileläisiä punaviinejä, b) Carménèrea kohtaan, minkä vuoksi Casa Silva oli pienessä altavastaajan asemassa. Tästä huolimatta koetan kuitenkin suhtautua jokaiseen viiniin tasa-arvoisesti ja olla antamatta ennakko-odotusteni vaikuttaa arvioon; toivottavasti tälläkin kertaa siinä edes joten kuten onnistuen.

Asenneongelmani edellämainittuja kohtaan johtuvat pääasiassa siitä, että Chilessä punaviinit valmistetaan lähes poikkeuksetta helpoiksi, hilloisen makeiksi, kosiskeleviksi, suoraviivaisiksi ja toinen toisensa hiilikopioksi. Chileläiset punaviinit ovat lähes järjestään tylsiä, yksiulotteisia hillopommeja, jotka monesti voivat olla melkein identtisiä vaikka olisivatkin eri rypäleestä tehtyjä. Poikkeuksen tekee Chilen "kansallisrypäle", Carménère, joka tuottaa oikein hyviä ja tasapainoisia viinejä, mutta liian raakana poimitut rypäleet tuovat viiniin todella dominoivan, usein kovin häiritsevän paprikaisen aromin, kun taas liian kypsistä rypäleistä tehdyt viinit ovat hahmottomia, ylimakeita ja lihavia hillopommeja. Kuitenkin tutustun aina mielenkiinnolla uusiin viinehin siltä varalta, että ne olisivatkin tämän massan seassa piristäviä poikkeuksia.

Kaatuessaan lasiin Casa Silva paljastuu lähes mustemaisen sinipunaiseksi, paksun läpinäkymättömäksi viiniksi. Tämä yleensä ei ole luvannut hyvää Chilen viinien kanssa, mutta en lannistu vaan nuuhkaisen lasin sisältöä. Yllätys! Tuoksussa ei ole sitä rypäleelle ominaista, surullisenkuuluisaa paprikaa ollenkaan – ei, vaikka Alkonkin kuvaus viinistä väittää niin! Sen sijaan viinin tuoksu on viileän raikas, punamarjainen ja kevyehkö, lähes vaatimaton. Olen yllättynyt, tuoksu ei täsmää mielikuviini kympin chileläisistä.

Maku sen sijaan vastaa sitä hyvinkin pitkälti. Casa Silvan maku on todella voimakas ja melko täyteläinen, viini tarjoilee makuhermoille runsasta ja jonkin verran hilloista marjaisuutta, kahvia, savuisuutta, tulista mausteisuutta ja makeata, lähes uutteisen oloista vaniljaa. Aromit eivät yritäkään olla toisiinsa kietoutuneita, elegantteja aavistuksia, vaan kaikkea tätä tykitetään kunnolla. Viini ei tunnu kehittyvän niin suussa kuin lasissakaan. Tanniineja ei tunnu hirveästi olevan ja hapot ovat surullisen vähäisiä suhteessa kypsäntäyteläiseen rakenteeseen. Todennäköisesti rypäleet, joista viini on tehty, on jätetty odottelemaan poimintaa turhan pitkäksi aikaa melko kuumassa Rapelissa.

Jälkimaku on Carménèrelle tyypilliseen tapaan lyhyt, mutta tässä viinissä rypäle ei tunnu jättävän juri mitään aromeja kielelle, vaan viini on jälkimaultaan vetinen ja tylppä. Todella runsas alkoholisuus jää korventamaan nielua, kieltä ja kitalakea.

Juu, paljonpa tätä viiniä kehutaan, mutta itse en oikein ymmärrä chileläisten viinien suosiota. Casa Silvan aromimaailma oli kyllä positiivisen runsas ja ajottaisesta teennäisyydestään ja teollisuudestaan huolimatta ihan miellyttävä, mutta ruokaa ajatellen viinin rakenne oli todella paljon hukassa. Casa Silva tuntuukin olevan helppojen ja makeanhilloisten viinien faneille harmiton lipittelyviini, mutta silti viinin hinnoittelu on hieman kyseenalainen – samalla hinnalla saa paljon tasokkaampaakin tavaraa niin ruoalle kuin seurusteluun, kun taas makeankypsiä, helppoja ja lyhyitä viinejä löytyy helposti pari kolme euroa edullisemmalla hinnalla.

Lisäksi naurahdus viinin Reserva-merkinnälle, joka ei kyllä kerro allekirjoittaneelle yhtään mitään. Ilman viinilainsäädäntöä Chilessä viinintuottajat saavat pistää huoletta viiniin kuin viiniin mitä tahansa merkintöjä. Tuntuukin, että eniten 'Reserva' ja 'Gran Reserva' -viinejä löytyy n. 9-12 euron hintaluokasta, kun taas +15 euron viineissä maagisesti ei tunnu olevan ensimmäistäkään Reservaa tai Gran Reservaa. Hoho.

Lyhyesti: Mehukas, mausteinen ja helppo kympin chileläispunkku sellaisenaan lipittelyyn.

Arvio: Keskinkertainen – viini on aluksi ihan positiivinen esitys ollakseen kympin tusinapunkero, mutta mitä pidemmälle viinin kanssa ehtii, sitä enemmän sen pisteet romahtavat. Näin ollen viini ei ansaitse kuin korkeintaan keskinkertaisena arvosanan.

Hinnan (9,97e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Adobe Reserva Gewürztraminer 2010

Adobe Reserva Gewürztraminer 2010

• Valmistaja: Emiliana
• Tyyppi: Valkoviini, luomu
  
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel
• Rypäleet: Gewürztraminer (100%)
  
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 9,99e (Talvi 2011, Alko)
• Hinta nyt: 9,96e (Tammikuu 2014, Alko)

Ihailtavan runsas muttei kuitenkaan överiksi vetävä valkoviini, joka valaa uskoa siihen, että Chile ei ole täysin menetetty viinien osalta – vaikkakin monien maan punaviinien vuoksi minun on usein vaikeata ajatella toisin...

100% Gewürztraminerviinit ovat usein todella runsasmakuisia ja aromikkaita, mutta monet menevät menevät jo turhan yli maun kanssa. Tämä Adoben viini sen sijaan on erinomaisen tasapainoinen, suorastaan malliesimerkki viinistä, jossa etsitään hyvää tasapainoa maun ja kokonaisuuden kanssa.

Tuoksu paljastaa heti runsaudellaan viinin olevan runsaan aromaattinen: muhkean antavasta tuoksusta löytyy kukkaisuutta kuin monenlaista hedelmäisyyttä, päällimmäisenä Beaujolais Nouveau -viineistä tuttu tuoksu, jonka ainakin allekirjoittanut luokittelee banaanimaiseksi, mutta se saattaa olla myös usein viiniin yhdistettyä passionhedelmääkin.

Maku seuraa tuoksua runsaudessa ja suutuntuma on miellyttävän täyteläinen, mutta viini ei kuitenkaan varsinaisesti räjähdä aromaattiseksi pommiksi suussa vaan pitää itsensä tasapainoisesti paketissa. Viinin vahvuuksiksi itse lasken sen hapot, jotka eivät ole niin runsaita ja kiristäviä kuin esimerkiksi runsashappoisissa Rieslingeissä ja Sauvignon Blanceissa, mutta tarpeeksi voimakkaita viini jaksaa leikata hieman rasvaisempienkin ruokien läpi. Näin viini ei tunnu niin voimakkaan pistävältä kuin monet hapokkaammat valkoviinit, vaan antaa tasaisesti tilaa mauille. Viinissä kuitenkin on sopivasti happoja, ettei sen suutuntuma lässähdä vetisen pliisuksi, vaan pysyy miellyttävän raikkaana ja eloisan hapokkaana.

Niin kauan kun viinin hinta pysyy alle kympissa, on kyseessä selvästi viiden tähden viini. Vaikkei viini ole maultaan erityisen elegantti, on se tasapainoisen runsaana kokonaisuutena helppo yhdistelmä hyvin monelle eri valkoviiniä kaipaavalle ruoalle. Adobe sopii viileänä tarjoiltuna myöskin sellaisenaan nautittavaksi jopa normaalisti valkoviinejä karttaville henkilöille. Plussapisteitä viinille ropisee luomutuotannosta.

Lyhyesti: Runsaan aromikas ja yleiskäyttöinen luomuvalkoviini Chilestä.

Arvio: Erittäin hyvä – kaikin puolin positiivinen ja vakuuttava uuden maailman valkoviini.

Hinnan (9,96e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Rothschild Carmenère Reserva 2009

Rothschild Carmenère Reserva 2009

• Valmistaja: Baron Philippe de Rothschild
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Rapel
• Rypäleet: Carménère (100%)
  
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 9,99e (Syksy 2010, Alko)
  
• Hinta nyt: 9,99e (Tammikuu 2013, Alko)
  

Tuoksussa on yrttejä, kypsää marjaa, sekä häivähdys hieman raa'aksi jätetylle Carménèrelle ominaista, selvää paprikan aromia.

Maku on tuhdin voimakas ja kirpeän mausteinen, tanniinitkin tuntuvat jonkin verran, mutta kuitenkaan Rothschild Carmenère ei silti ole kuitenkaan aivan sitä mitä reservaksi nimetyltä viiniltä voisi odottaa – tämä osoittaakin hyvin miten chileläisviineihin voi viininvalmistaja huoletta lätkiä "Reserva"-tekstin halutessaan. Viini on hyvin tavallinen kympin chileläispunkku.

Selvästi nuoren oloisen viinin maku jäi jonkin verran ohueksi, vaikka siitä voimaa löytyikin. Maku parani ja suutuntuma hieman pehmeni pidempiaikaisen happikosketuksen kanssa, mutta jätti silti hieman toivomisen varaa. Jälkimaku oli Carménèrelle tyypillisesti lyhyt ja kolkko kuin Suomen kesä. Yleisesti Rothschild Carmenère toimii paremmin ruokaviininä kuin sellaisenaan: pelkkänä seurusteluviininä se on melko terävä, kolkohko ja melkeinpä huutaa ruokaa vierellensä.

Tästä huolimatta viini on kuitenkin hintaluokassaan ihan varteenotettava valinta mausteiseksi ruokaviiniksi.

Lyhyesti: Nuori ja mausteinen chileläispunkku grillaukseen.

Arvio: Keskinkertainen – viinillä on puolensa, mutta kokonaisuus jättää toivomisen varaa.

Hinnan (9,99e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.