Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


25.1.15

Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/529487/
Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken 2012
  • Valmistaja: Weingut Bürgerspital zum Hl. Geist
  • Tyyppi: Valkoviini, Qualitätswein (QbA) Franken
  • Maa: Saksa
  • Alue: Franken
  • Rypäleet: Silvaner (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 20,90e (Tammikuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt:20,90e (Tammikuu 2015, Alko)

Frankenin viinialue Saksassa on hieman erikoinen tapaus. Kun 1900-luvun puolessa välissä Saksassa innostuttiin valmistamaan hävyttömän suuria määriä halpaa, makeaa ja laadullisesti kyseenalaista Liebfraumilchiä eli "Libbistä" Silvanerista ja Müller-Thurgausta (eli Rivanerista), jatkettiin Frankenissa kuivan Silvanerin valmistamista. Kun 2000-luvun alussa Rieslingin suosio jatkaa nousukiitoaan ja melkeinpä kaikkialla Saksassa tehdään maailmanluokan Rieslingiä, jatketaan Frankenissa kuivan Silvanerin valmistamista. Varmaan kun ajanlaskumme loppu koittaa ja helvetti jäätyy, jatketaan Frankenissa edelleen kuivan Silvanerin valmistamista. Sinne eivät turhat viinitrendit tartu. Kuin vielä alleviivatakseen tätä, pullottavat frankenilaiset viininsä paikallisiin "kampelapulloihin", bocksbeuteleihin.

Myös Silvaner on outolintu. Yleensä tämä rypäle on melko neutraali, maltillisen hapokas ja parhaimmillaankin melko tylsiä, lähinnä simppelin omenaisia viinejä tuottava lajike. Tämä kyllä johtuu pääasiassa siitä, että Silvaneria viljellään niin, että köynnökset tuottavat aivan liikaa satoa ja rypäleiden laatu on mitä on. Silvanerista kuitenkin voidaan tehdä ihan tanakkaa, rakenteikasta viiniä, jos köynnösten satoisuutta karsitaan runsaalla kädellä. Kuitenkin yleisesti tunnutaan olevan sitä mieltä, että jostain kumman syystä vain Frankenissa onnistuu Silvaner tuottamaan poikkeuksellisen runsaita, ainutlaatuisia ja moniulotteisia viinejä. Erityisesti Würzburgin, "maustevuoren", kylän ympäristö on saanut tunnustusta viineillään. Onkin mukavaa, että Alko on tehnyt sellaisen kulttuuriteon, että valikoimistamme löytyy yksi Frankenin Silvaner, joka on juuri Würzburgista! Ei kuitenkaan alueen parhaimmalta Stein-tarhalta, vaan läheiseltä Pfaffenbergiltä.

1300-luvulla perustettu köyhäintalo Bürgerspital omistaa edelleen 1500-luvulla talon ylläpitämiseksi hankitut viinitarhat, joita nykyisin talolta löytyy noin 120 hehtaaria. Näistä Bürgerspital valmistaa viininsä, jotka yleensä käytetään valtavissa, ikivanhoissa tammitynnyreissä. Parhaimmat viinit myös kypsyvät näissä tynnyreissä, mutta tämä viini on käymisen jälkeen siirretty terästankkeihin kypsymään.

Viinin väri on kevyt, hailakan kellervä; suorastaan vaatimaton. Hiukan aikaa lasissa seisoessaan alkavat hapot muodostamaan pientä kuplaa lasin sisäpinnalle.

Tuoksu on kypsän hedelmäinen ja rehevä: persikkaa, hedelmänkiviä, makeaa omenaa, keltaluumua, kevyttä mausteisuutta ja aavistus vesimelonia. Vaikka Silvaner tuottaa helposti melko aromaattisia viinejä, on tämän viinin tuoksumaailma ihan omassa luokassaan.

Viinin suutuntuma on runsas ja täyteläinen, suorastaan mehevä. Muhkea maku, jossa persikka ja aprikoosi ovat vastuussa ensivaikutelmasta, tuntuu viinin kaikesta runsaudesta johtuen jopa puolikuivan/puolimakean hedelmäiseltä – vaikka sokeria viinissä on vain 6 g/l. Edellämainittujen keltaisten hedelmien lisäksi kielellä pyörii omenahilloa, kevyttä mausteisuutta, hentoa kukkaisuutta, kevyesti karheaa, luonteikasta mausteisuutta ja aavistus kivistä mineraalia. Eloisat, vaikkei mitenkään erityisen runsaat hapot antavat tasapainoisen selkärangan viinille, joskin viini pysyy melko runsaana ja isokokoisena.

Viheromenainen, persikkainen, melko mausteinen, hennon kukkainen ja kevyen kivisen mineraalinen jälkimaku silaa homman tyylillä loppuun. Melko pitkässä jälkivaikutelmassa mausteisuuden bitterinen komponentti kasvaa ja viini jättää lopuksi suhteellisen robustin, yhtä aikaa kuivakan mutta trooppisen hedelmäisen maun kielelle.

Tämmöisen viinin jälkeen kyllä ymmärtää, miksi Frankenin Silvanerit yleensä nostetaan muiden Keski-Euroopan Silvanereiden yläpuolelle – viinissä on enemmän syvyyttä, moniulotteisuutta ja mielenkiintoa kuin missään muussa maistamassani Silvanerissa (myönnetään, otokseni on vielä verrattain rajallinen ko. lajikkeen osalta). Kepeille ja kirpakoille valkoviineille persoille viiniä ei tohdi suositella, sillä kokonaisuudessa on kyllä rehevyyttä ja konsentraatiota runsain mitoin. Tasapainoa ei kuitenkaan ole unohdettu ja homma pelittää oikein mainiosti alusta loppuun, joten jos saksalainen hedelmäpommi kuulostaa kiinnostavalta, rupea silmäilemään Alkon hyllyiltä lituskaista putelia. Vuosikerta vaikuttaa viinin osalta vaihtuneen hiljattain ja samalla jäännössokeri on pudonnut alle 3 g/l luokkaan, joten hyvällä tuurilla voi odottaa jopa asteen verran ryhdikkäämpää ja maltillisempaa esitystä!

Itse nappasin tämän viinin mukaani kun sain kuulla, että kotopuolessa olisi tarjolla illalliseksi shakshukaa. Koska itselläni on käsivarana ensisijaisesti vain tiukkoja ja karuja valkoviinejä, ja ajattelin runsaan, tuhdin ja tuurilla jopa piirun verran mausteisen ruoan kaipaavan jotain selkeästi tanakampaa tavaraa, oli päätös melko selvä. Perstuntumani oli onneksi varsin hyvä, sillä viinin rehevä hedelmä kesti mainiosti arabialaisruoan runsauden ja runsaat maut kohtasivat toisensa varsin ystävällisissä merkeissä. Another job well done.

Lyhyesti: Rehevä, aromikas, konsentroitunut ja jopa aavistuksen verran fätti, mutta myös mukavan rakenteikas Silvaner juuri kyseisestä valkoviinityylistä kuulusta Frankenin Würzburgista.

Arvio: Erittäin hyvä – todella mainio, maukas ja tasapainoinen esitys tilanteisiin, joissa valkoviiniltä kaivataan tuhtia ja tanakkaa hedelmää, mutta samalla myös riittävää happorakennetta ja täydellistä tammen puutetta.

Hinnan (20,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti