Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


8.8.13

Ribbonwood Riesling 2011

Ribbonwood Riesling 2011
  • Valmistaja: Ribbonwood Wines, Framingham
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Uusi-Seelanti
  • Alue: South Island, Marlborough
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 9e / 12cl (Toukokuu 2013, Gaijin, Helsinki)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Aivan toukokuun lopulla kävimme työporukalla syömässä ravintola Gaijinissa, jossa meitä odotti maistelumenu; viinit jokainen sai valita oman makunsa mukaan. Menulle suunniteltu viinisuositus (NZ Riesling, Sake, Aussi-Shiraz, Moscato) jätti hieman kylmäksi , joten päätin mennä mielummin perstuntuman mukaan. Tilasin alun kevyemmille ruoille suositusmenussakin nököttäneen uusseelantilaisen Rieslingin sekä elsassilaisen Gentil Edelzwickerin.

Tämä uusseelantilainen Riesling oli siis puolikuiva Ribbonwood Riesling. Ribbonwood on massiivisen Sogrape-yhtymän omistaman viinitalo Framinghamin tytäryhtiö, joka tuottaa melko terroir-keskeisesti viinejä pieniltä palstoilta. Esimerkiksi tämän Rieslingin rypäleet ovat kerätty kolmelta palstalta, joista kahden maaperä on entistä kivistä joenpohjaa ja yhden maaperä on savea. Rieslingeille tyypillisesti viini on käytetty ja kypsytetty terästankeissa.

Väriltään viini on kevyesti vihreään taittuvan kellanvihreä.

Tuoksu on hillitty, yleispiirteiltään lähinnä makean sitruksinen, hillityn persikkainen ja kevyesti petroliseen taittuvan mineraalinen. Tämä petrolisuus nuorissa viineissä tuntuu olevan lähinnä australialaisten ja uusseelantilaisten Rieslingien ominaisuus – vastaavaa aromikkuutta löytyy usein vasta kohtalaisen iäkkäistä eurooppalaisrisukoista. Tässä viinissä petrolisuus ei kuitenkaan tunnu hallitsevalta tai päälleliimatulta, vaan se pysyttelee miellyttävästi kepeänä taustavireenä.

Maku on jäännössokeristaan (13 g/l) huolimatta melko kuiva, todennäköisesti varsin hapokkaan runkonsa ansiosta. Keskitäyteläisestä suutuntumasta voi erottaa tuoreen omenaisia ja hennosti sitruunaan taittuvia vivahteita sekä kypsempää mandariinisuutta.

Kielelle jäävä kevyen lämmin jälkimaku on varsin mehukas ja tuntuvassa hapokkuudessaan todella freesi, kielelle jää sitruksisuutta, tuoretta viheromenaisuutta ja hyvin tuntuvaa, jopa kiniinisen kitkerää mineraalisuutta.

Yleisesti Ribbonwood Riesling tuntuu olevan mukavan tasapainoinen ja hyvin tehty uuden maailman risukka, jonka suurimmaksi ongelmaksi nousee sen melko yksiulotteinen ja yllätyksetön makumaailma. Kokonaisuus pelittää niin jäännössokerinsa kuin ryhdikkään hapokkuutensa avulla kiitettävästi hyvinkin erilaisten maisteluannosten kanssa, kantaen itsensä ryhdikkäänä ja pysytellen melko syrjässä, antaen ruoan omien aromien loistaa. Kuitenkin upeat ruoan ja viinin liitosta muodostuvat, enemmän kuin osiensa summa -kokemukset jäävät uupumaan ja viini toimii lähinnä statistin rooliin jätettynä ruokajuomana kuin omana kokemuksenaan.

Kokonaisuutena Ribbonwood Riesling on kuitenkin melko yhdentekevä uuden maailman puolikuiva Riesling; vaikkakin varsin hyvin tehty sellainen, on se samalla viini, joka ei juurikaan onnistu tarjoamaan juuri mitään omaperäistä, jolla se erottuisi satojen muiden vastaavien joukosta. Ruokaa viini kestää hyvin, mutta se on lähinnä turvallinen valinta jos viini itsessään ei kiinnosta, vaan haluaa antaa ruoan pitää estradin itsellään koko aterian ajan.

Lyhyesti: Tasapainoinen, ryhdikäs ja luotettava uuden maailman puolikuiva Riesling, jonka tiukka hapokkuus saa kokonaisuuden tuntumaan varsin kuivalta. Turvallinen, mutta melko yllätyksetön esitys.

Arvio: Miellyttävä – varsin mukava ja tasapainoinen esitys, jonka suurimmaksi heikkoudeksi jää sen yllätyksettömyys: viini tarjoilee hyvin vähän mitään sellaista, joka loppupeleissä jäisi mieleen.

Hinnan (9e) ja laadun suhde: Gaijinissa 12cl lasillinen on joten kuten järkevän hintainen, mutta paikasta saa parempaakin edullisemmalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti