Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.6.15

Lusco Albariño 2011

Lusco Albariño 2011
  • Valmistaja: Pazos de Lusco
  • Tyyppi: Valkoviini, DO Rías Baixas
  • Maa: Espanja
  • Alue: Galicia, Rías Baixas, Condado do Tea
  • Rypäleet: Albariño (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 13,60e (Joulukuu 2014, Alko)
  • Hinta nyt: - (ei Alkon valikoimissa)

Muutama vuosi sitten tuli arvioitua blogini ensimmäinen Albariño, Lusco 2010. En tiedä, olenko itse tässä herkistynyt asialle, vai onko Albariñosta todella tullut salonkikelpoisempi näin lyhyessä ajassa, mutta kyseisestä rypäleestä tehtyjä viinejä tuntuu löytyvän yhä useammasta paikasta ja ihmisten tietoisuus näistä "Espanjan Rieslingejä" tuntuu tasaisesti kasvavan. Jopa Alkon perusvalikoiman Albariño-tarjonta on kasvanut 100% (eli yhdestä tuotteesta kahteen). Jos vielä lukuun otetaan Portugalin Alvarinhot ja tilausvalikoiman tuotteet, saadaan lukua kasvatettua ihan mukavasti.

Albariño on siis lähinnä luoteisen Espanjan Galiciassa (eli Portugalin pohjoispuolella) viihtyvä paksukuorinen, valkoinen lajike, jota monet mainostavat tällä hetkellä Espanjan mielenkiintoisimmaksi ja laadukkaimpia valkoviinejä tuottavaksi lajikkeeksi. Viineille tyypillistä on raikas hapokkuus, voimakas mineraalisuus ja sitruksiin ja omenoihin taittuva, freesi hedelmäisyys – hyvin Rieslingmäisiä piirteitä kaikki. Kun Rieslingin suosio vain jatkaa kasvuaan, mutta perehtyneimmät alkavat tutustua muihin vastaavanlaisiin viineihin, on Albariño hyvin looginen askel tässä jatkumossa.

Itse päätin napata pullon Luscoa mukaan huomattuani sen siirtyneen Alkossa poistuvien tuotteiden listalle – viinin hinta kun oli samalla keventynyt 19 euron tuntumasta vain reiluun 13 euroon. Viini on valmistettu Condado do Tean ala-alueella kasvavien, 25-vuotiaiden köynnösten hedelmistä, se on kypsynyt terästankeissa 6 kk sakkojen päällä eikä se ole käynyt läpi happoja pehmentävää malolaktista käymistä.

Väriltään viini on kevyen vaaleanvihreä.

Aavistuksen savuinen tuoksu tuntuu olevan jo hieman kehittynyt. Siitä erottuu hennosti hunajaa, vihertävää karambolaa, kevyesti kivistä mineraalia ja häivähdys mantelia. Hedelmäpuoli on selkeästi jo haihtunut, eli 2010-vuosikerran makeampaa trooppista puolta tuoksusta ei juurikaan löydy.

Melko karunpuoleiselta maultaan viini on kuiva, keskitäyteläinen ja tuntuvan mineraalinen. Kielellä pyörii viheromenaisuutta, bitteristä kivisyyttä, hentoa savuisuutta, ujosti kehittynyttä hunajaisuutta ja pähkinää, sekä aavistuksen verran viherpippurista mausteisuutta. Kokonaisuus on hyvin hapokas, ja siksi erittäin raikas ja terhakka.

Jälkimaussa tuntuu karvasta greippiä, viheromenaa, hennosti vegetaalista yrttisyyttä ja häivähdys suolaista mineraalia ja bitteristä kivisyyttä.

Luscon Albariño on totuttuun tyyliin selkeästi karun pään freesi ja mukavan napakka Albariño. Vaikea sanoa, onko viini vain kuolemassa neljän vuoden iässä, vai voiko näin karu viini tehdä ns. huntervalleysemillonit ja kehittyä tästä johonkin uuteen, tuntuvan paahteiseen ja jännittävällä tavalla pähkinäiseen suuntaan. Yksi mahdollisuus toki on, että viini on vain viettänyt aikaa Alkon hyllyillä pidempään kuin lääkäri määrää, ja se voisi olla paljon nuoremmassakin kunnossa paremmin säilytettynä.

Joka tapauksessa, nykyisellään Lusco on edelleen maukas ja herkullinen tapaus, joskin tällä kertaa jo selkeästi kehittyneempi tuoksu oli paljon mielenkiintoisempi kuin viinin hyvin pelkistetty, ja aiempaa entistä kepeämmäksi jäänyt makumaailma. Tämä on kyllä ihastuttavan minimalistinen, mutta myös raikas, mineraalinen ja monikäyttöinen ruokaviini. Ei varmasti maistu suurten ja superhedelmäisten valkkareiden ystäville, mutta karujen Trocken Rieslingien ja vastaavien napakoiden valkkareiden faneille varsin varma valinta. Meidän ruokapöydässämme Lusco oli kermaisen fetapinaattipastan kyljessä mainio esitys.

Lyhyesti: Tyylikäs, enemmän karua, mineraali- ja rakennevetoista puoltaan kuin hedelmäisyyttään alleviivaava, pelkistetty, hyvin Rieslingmäinen Rías Baixasin Albariño.

Arvio: Tyylikäs – ihastuttavan rapsakka, napakan hapokas ja paikoin jopa tuntuvan bitterisen mineraalinen Albariño. Varma valinta, jos sattuu kaipaamaan enemmän happoja ja rakennetta kuin helppoa hedelmäisyyttä!

Hinnan (13,60e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti