Gran Vinum Albariño Selección Especial 2013

Gran Vinum Albariño Selección Especial 2013

• Valmistaja: Adegas Gran Vinum
• Tyyppi: Valkoviini, DO Rías Baixas
• Maa: Espanja
• Alue: Galicia, Rías Baixas
• Rypäleet: Albariño (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 19,99e (Maaliskuu 2015, Alko)
• Hinta nyt: 19,99e (Kesäkuu 2015, Alko)

Hyvin Alkanut Albariño-putki jatkuu edelleen! Tämä Lusco Albariñon korvannut lisäys Alkon Albariño-tarjontaan tuli testattua rinta rinnan hedelmäisen Paco & Lola Albariñon viime keväänä suurissa blinisyöpöttelyjuhlissa.

Viinin tuottanut Adegas Gran Vinum on Enrique Pineiron luotsaama, perheomisteinen viinitalo Galiciasta, sateiselta Rías Baixasin viinialueelta. Alkon valikoimiin saapunut Selección Especial on talon lippulaivavalkoviini, yhden Miranda Aurosa -nimisen tarhan Albariño. Tämän aivan Atlantin rannalla sijaitsevan tarhan maaperä on hiekkaa ja graniittia, minkä lisäksi tarhan maaperästä löytyy runsaasti kotiloiden ja muiden merenelävien fossiileja. Viininvalmistuksen aluksi viini on käynyt 24h kylmämaseraation kuorten kanssa, mitä on seurannut 22 päivän käyminen. Lopuksi on 8 kk kypsyminen sakkojen päällä ja pullotus.

Lasissa viinillä on intensiivisen kellanvihreä väri, eli aavistuksen verran viereisessä lasissa makoilevaa Paco & Lolaa hennosti kellervämpi.

Yrttinen, vihreä ja kivinen tuoksu on selvästi erilainen verrattuna runsaammin hedelmäisyyttä ihlmaisevaan Paco & Lolaan. Selvästi karummasta ja viileämmästä tuoksusta erottuu selvimmin viheromenaisuutta, kivistä mineraalia ja vegetaalista yrttisyyttä. Taustalla tuntuu hennosti reduktiivisia sävyjä tuovaa ujoa ruutisuutta.

Makupuolellaan Gran Vinumin Albariño on varsin raikas, kirpeä ja tuntuvan hapokas. Kielellä tuntuu tuoretta viheromenaisuutta ja pääosin napakkaa sitruksisuutta, mutta myös kypsemmän makeaa sitrushedelmää, suolaista mineraalisuutta ja ujoa hunajamelonia. Vaikka viini on hyvin freesi ja rakenteeltaan hyvin hapokas, on se suutuntumaltaan silti melko täyteläinen ja runsautta vihjaileva.

Pitkähkö jälkimaku on kirpeän hapokas, tuntuvan mineraalinen, sitruunaisen hedelmäinen, keltaomenainen, maltillisen bitterinen ja kaikin puolin varsin freesi.

Kokonaisuudessaan Gran Vinumin Albariño Selección Especial on varsin mainio, rapsakka ja rakenteikas valkoviini, joka jälleen hienosti vetää yhtäläisyysviivoja Rías Baixasin Albariñojen ja viileiden alueiden Rieslingien välille: molemmat kun ovat usein napakan hapokkaita, raikkaan mineraalisia ja hedelmältään enemmän viheromenaisia ja sitruksisia kuin makeampia ja trooppisen hedelmäisiä sävyjä ilmaisevia. Jos siis Riesling maistuu, mutta haluat laajentaa repertuaarisia kyseisen lajikkeen ulkopuolelle, kannattaa silmäillä tätä mainiota viiniä sen sattuessa vastaan!

Blinikekkereissämme hedelmäisempi ja helpomminlähestyttävämpi Paco & Lola Albariño tuntui olevan enemmän paikallaolevien makuun, mutta vaikka tuo viini oli kyllä kaikin puolin maukasta tavaraa, oli Gran Vinumin astetta tiukempi, pelkistetympi ja rakenteikkaampi ilmaisu enemmän omaan makuuni. Näiden kahden viinin välillä kyse oli kuitenkin vain hyvin pienistä nyanssieroista, sillä molemmat olivat lyömättömän mainioita kumppaneita rasvaisille ja hyvinkin erilaisilla täytteillä varustetuille tattarilettusille!

Vaikka viinissä rakennetta löytyykin, epäilen, ettei se ole mitenkään kummoinen tapaus kellaroitavaksi; näin maltillinen ja hillitty hedelmä ei tunnu antavan hirveästi liikkumavaraa kehittymistä ajatellen. Siksi suosittelisin juomaan viinin mieluummin muutaman vuoden sisällä vuosikerrasta. Mutta mistä näitä tietää – onhan vastaani tullut mitä hurmaavimpia Muscadet-viinejä, joilla on ollut 10 vuotta ikää!

Lyhyesti: Hyvin rakenteikas, intensiivinen, hieman karuhko ja tuntuvan mineraalinen Rías Baixasin huippu-Albariño.

Arvio: Tyylikäs – todella mainio, mukavalla tavalla pelkistetty Albariño, josta ei puutu mitään, mutta mitään ei ole myöskään liikaa. Rakennetta toki on riittävästi – just the way I like it.

Hinnan (19,99e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Lusco Albariño 2011

Lusco Albariño 2011

• Valmistaja: Pazos de Lusco
• Tyyppi: Valkoviini, DO Rías Baixas
• Maa: Espanja
• Alue: Galicia, Rías Baixas, Condado do Tea
• Rypäleet: Albariño (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 13,60e (Joulukuu 2014, Alko)
• Hinta nyt: - (ei Alkon valikoimissa)

Muutama vuosi sitten tuli arvioitua blogini ensimmäinen Albariño, Lusco 2010. En tiedä, olenko itse tässä herkistynyt asialle, vai onko Albariñosta todella tullut salonkikelpoisempi näin lyhyessä ajassa, mutta kyseisestä rypäleestä tehtyjä viinejä tuntuu löytyvän yhä useammasta paikasta ja ihmisten tietoisuus näistä "Espanjan Rieslingejä" tuntuu tasaisesti kasvavan. Jopa Alkon perusvalikoiman Albariño-tarjonta on kasvanut 100% (eli yhdestä tuotteesta kahteen). Jos vielä lukuun otetaan Portugalin Alvarinhot ja tilausvalikoiman tuotteet, saadaan lukua kasvatettua ihan mukavasti.

Albariño on siis lähinnä luoteisen Espanjan Galiciassa (eli Portugalin pohjoispuolella) viihtyvä paksukuorinen, valkoinen lajike, jota monet mainostavat tällä hetkellä Espanjan mielenkiintoisimmaksi ja laadukkaimpia valkoviinejä tuottavaksi lajikkeeksi. Viineille tyypillistä on raikas hapokkuus, voimakas mineraalisuus ja sitruksiin ja omenoihin taittuva, freesi hedelmäisyys – hyvin Rieslingmäisiä piirteitä kaikki. Kun Rieslingin suosio vain jatkaa kasvuaan, mutta perehtyneimmät alkavat tutustua muihin vastaavanlaisiin viineihin, on Albariño hyvin looginen askel tässä jatkumossa.

Itse päätin napata pullon Luscoa mukaan huomattuani sen siirtyneen Alkossa poistuvien tuotteiden listalle – viinin hinta kun oli samalla keventynyt 19 euron tuntumasta vain reiluun 13 euroon. Viini on valmistettu Condado do Tean ala-alueella kasvavien, 25-vuotiaiden köynnösten hedelmistä, se on kypsynyt terästankeissa 6 kk sakkojen päällä eikä se ole käynyt läpi happoja pehmentävää malolaktista käymistä.

Väriltään viini on kevyen vaaleanvihreä.

Aavistuksen savuinen tuoksu tuntuu olevan jo hieman kehittynyt. Siitä erottuu hennosti hunajaa, vihertävää karambolaa, kevyesti kivistä mineraalia ja häivähdys mantelia. Hedelmäpuoli on selkeästi jo haihtunut, eli 2010-vuosikerran makeampaa trooppista puolta tuoksusta ei juurikaan löydy.

Melko karunpuoleiselta maultaan viini on kuiva, keskitäyteläinen ja tuntuvan mineraalinen. Kielellä pyörii viheromenaisuutta, bitteristä kivisyyttä, hentoa savuisuutta, ujosti kehittynyttä hunajaisuutta ja pähkinää, sekä aavistuksen verran viherpippurista mausteisuutta. Kokonaisuus on hyvin hapokas, ja siksi erittäin raikas ja terhakka.

Jälkimaussa tuntuu karvasta greippiä, viheromenaa, hennosti vegetaalista yrttisyyttä ja häivähdys suolaista mineraalia ja bitteristä kivisyyttä.

Luscon Albariño on totuttuun tyyliin selkeästi karun pään freesi ja mukavan napakka Albariño. Vaikea sanoa, onko viini vain kuolemassa neljän vuoden iässä, vai voiko näin karu viini tehdä ns. huntervalleysemillonit ja kehittyä tästä johonkin uuteen, tuntuvan paahteiseen ja jännittävällä tavalla pähkinäiseen suuntaan. Yksi mahdollisuus toki on, että viini on vain viettänyt aikaa Alkon hyllyillä pidempään kuin lääkäri määrää, ja se voisi olla paljon nuoremmassakin kunnossa paremmin säilytettynä.

Joka tapauksessa, nykyisellään Lusco on edelleen maukas ja herkullinen tapaus, joskin tällä kertaa jo selkeästi kehittyneempi tuoksu oli paljon mielenkiintoisempi kuin viinin hyvin pelkistetty, ja aiempaa entistä kepeämmäksi jäänyt makumaailma. Tämä on kyllä ihastuttavan minimalistinen, mutta myös raikas, mineraalinen ja monikäyttöinen ruokaviini. Ei varmasti maistu suurten ja superhedelmäisten valkkareiden ystäville, mutta karujen Trocken Rieslingien ja vastaavien napakoiden valkkareiden faneille varsin varma valinta. Meidän ruokapöydässämme Lusco oli kermaisen fetapinaattipastan kyljessä mainio esitys.

Lyhyesti: Tyylikäs, enemmän karua, mineraali- ja rakennevetoista puoltaan kuin hedelmäisyyttään alleviivaava, pelkistetty, hyvin Rieslingmäinen Rías Baixasin Albariño.

Arvio: Tyylikäs – ihastuttavan rapsakka, napakan hapokas ja paikoin jopa tuntuvan bitterisen mineraalinen Albariño. Varma valinta, jos sattuu kaipaamaan enemmän happoja ja rakennetta kuin helppoa hedelmäisyyttä!

Hinnan (13,60e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Paco & Lola Albariño 2013

Paco & Lola Albariño 2013

• Valmistaja: Cooperativa Vitivinícola Arousana S.C.G.
• Tyyppi: Valkoviini, DO Rías Baixas
• Maa: Espanja
• Alue: Galicia, Rías Baixas
• Rypäleet: Albariño (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 18,17e (Maaliskuu 2015, Alko, tilausvalikoima)
• Hinta nyt: 18,17e (Huhtikuu 2015, Alko, tilausvalikoima)

kuva: paco & lola

Rieslingin valloitettua maailman ovat ihmiset vihdoinkin ruvenneet ymmärtämään kuivien, tuntuvan hapokkaiden ja raikkaiden valkoviinien päälle. Kokeilunhaluisimmat ovat jopa ruvenneet etsimään vaihtoehtoja Rieslingille etsiessään vaihtelua. Yksi mielenkiintoisimmista ja muualla viinimaailmassa jo trendikkääksikin noteeratuista rypälelajikkeista on espanjalainen Albariño (joka tunnetaan Portugalin puolella runsaampana, trooppisempana ja massakkaampana mutta yhtä raikkaan Alvarinhona), joka tuottaa upean Rieslingmäisiä mutta samalla hyvin tunnistettavia, napakoita ja merellisen mineraalisia valkoviinejä Espanjan luoteisimmassa nurkassa, viileässä ja sateisessa Galiciassa.

Paco & Lola on Albariño-viini, jota tuottaa Bodega y Vinedos Paco & Lola, eli Cooperativa Vitivinícola Arousana – Arousan kylän osuuskunta. Tässä osuuskunnassa työskentelee 430 pienviljelijää jotka omistavat yhteensä n. 200 hehtaaria viinitarhoja 1,800 palstalla; Galiciassa palstat ovat perinteisesti hyvin pieniä, eivätkä monet tuottajat pysty tuottamaan kaupallisesti merkittäviä määriä viiniä, joten heille on kannattavampaa realisoida tarhojensa hedelmät myymällä ne osuuskunnalle. Tämä vuonna 2005 perustettu osuuskunta on Rías Baixasin merkittävin osuuskunta 2,5 miljoonalla vuosittaisella Albariño-pullottellaan ja se on alusta asti toiminut kestävän kehityksen periaattein – osuuskunta on myös saanut kestävän kehityksen toiminnan sertifikaatin vuonna 2006. Osuuskunta on panostanut erityisesti moderneihin, nuorekkaisiin ja näyttäviin brändeihin ja heidän silmiinpomppaavaan pallokuosiin pullotettu Paco & Lola Albariño on talon ylivoimaisesti merkittävin tuote – ja samalla myös ymmärtääkseni Espanjan suosituin Rías Baixasin Albariño.

Ostin tämän pullon mukaani blinikekkereihin, jotka ystäväpariskuntamme päättivät tässä keväällä järjestää. Olin kuullut niin paljon positiivista kommenttia napakan Albariñon sopimisesta blinien kumppaniksi, joten päätimme ottaa Alkosta parit Albariñot testiin ja katsoa, onko asian laita todella näin: mittaa ottivat tämä Paco & Lola ja perusvalikoimasta löytyvä Gran Vinum.

Väriltään viini on intensiivinen limetinvihreä.

Lasista kohoaa kypsän hedelmäinen tuoksu, joka muistuttaa enemmän runsaampia Portugalin Alvarinhoja kuin monesti hieman karuhkojakin Albariñoja. Nokka erottaa makeaa omenaa, hunajamelonia, kukkaisuutta, makeaa sitruunaa ja epämääräistä, mutta moniulotteista eksoottista hedelmää. Melko runsas ja makeutta vihjaileva kokonaisuus, selvästi.

Suussa Paco & Lola on täyteläinen, kuten tuoksu antaa odottaa, mutta myös Albariñoille tyypilliseen tapaan rapea ja kuiva. Runsaalta ja Albariñoksi melko rehevän hedelmäiseltä makupuolelta löytyy raikasta viheromenaisuutta, mineraalisuutta, makeahkoa cantaloupea, hillittyä mangoa ja ujoa, makean aromaattista yrttisyyttä. Tuntuva hapokkuus antaa viinille erittäin raikkaan ja eloisan ryhdin.

Kielelle jäävä jälkimaku on tuntuvan hapokas, yrttinen, kivisen mineraalinen, kypsän omenainen, tuoreen päärynäinen (ei siis semmoista esanssista päärynäkarkin makua vaan aitoa, tuoretta päärynää) ja hennon verkkomeloninen. Suuhun jää raikas ja kohtalaisen pitkä jälkivaikutelma.

Paco & Lola on kyllä kaikin puolin mainio ja ryhdikäs valkoviini, joskin selkeästi runsaampi ja hedelmäisempi mitä Rías Baixasin monesti hyvin pelkistetyiltä, Riesling-mäisiltä Albariñoilta on tottunut odottamaan – nyt oltiin tyylillisesti selkeästi lähestytty Portugalin runsautta ja hedelmää alleviivaavaa Alvarinho-tyyliä. Tämä on kyllä ihan järkeenkäypää, sillä tällainen runsaamman hedelmäinen valkoviini on varmasti enemmän massojen makuun kuin kuivan kivinen ja narskuvan hapokas Albariño, ja sellaistahan tästä viinistä ymmärtääkseni on haluttukin.

Ja totta mooses, kyllähän tämmöinen napakka ja raikas, mutta samalla mukavan hedelmäinen valkoviini sopi upeasti rasvaisten ja monenlaisia – ei ehkä niinkään voimakkaita, mutta välillä melko haastavia – makuja tarjoilevien blinien kylkeen. 18 euroa on siinä ja siinä, onko tämä jo vähän turhan paljon tämäntyylisestä viinistä, mutta perinteisesti laadukkaat Rías Baixasin Albariñot ovat pyörineet siellä parin kympin tuntumassa, joten kyllä tämä vielä kipukynnyksen sisällä on. Omasta mielestäni osuvampi hinta olisi pari kolme euroa matalampi, mutta vielä tähän hintaan menettelee.

Lyhyesti: Intensiivisen hapokas ja mineraalinen, mutta selkeästi runsaampaa, trooppista hedelmää alleviivaava, tasapainoinen Rías Baixasin osuuskunta-Albariño.

Arvio: Erittäin hyvä – jos kuivat Rieslingit uppoavat, mutta olisi kiva kokeilla jotain muuta, on Paco & Lola varsin helpostilähestyttävä, tasokas ehdokas ensikosketukseksi Rías Baixasin Albariñoihin.

Hinnan (18,17e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Quinta da Lixa Vinho Verde Alvarinho 2011

Quinta da Lixa Vinho Verde Alvarinho 2011

• Valmistaja: Quinta da Lixa - Sociedade Agrícola
• Tyyppi: Valkoviini, DOC Vinho Verde
• Maa: Portugali
• Alue: Porto, Felgueiras
• Rypäleet: Albariño (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 14,65e (Heinäkuu 2013, Alko)
• Hinta nyt: 14,95e (Tammikuu 2014, Alko)

Portugalin kepeät ja kevyesti kuplivat Vinho Verdethän ovat jääkaappikylminä mitä parhainta juotavaa kesäkuumalla (mikä ei tällä hetkellä ole enää se ajankohtaisin aihe, mutta onpahan juttu valmiina ensi kesäksi!) Mutta entäs ne Vinho Verdet, jotka eivät sovi tähän määrittelyyn? Sitä puolta edustaa mm. Lixan kaupungissa sijaitsevan Quinta da Lixan 100% Avarinhosta tehty Vinho Verde, joka napattiin jääkaappikylmänä mukaan puistoon keskellä heinäkuun helteitä (kun liian pitkät jonot ja yleinen väenpaljous veivät kiinnostuksen osallistua SOPP-tapahtumaan tänäkin vuonna.)

Alun perin tämä nimellä Soporvin kulkenut perheomisteinen viinitalo aloitti toimintansa vuonna 1986 ryhtymällä viljelemään Vinho Verden alueella bulkkina myytäviä rypäleitä. Kuitenkin kunnianhimo otti viljelijöistä vallan ja vuonna 1992 he ostivat lähistöllä sijainneen Quinta da Lixan viinitalot viininvalmistusvälineineen ja kymmenisen hehtaarin viljelyksineen. Sittemmin viinitalo otti käyttöönsä ostamansa viinitalon nimen sekä ryhtyi ostelemaan muita Vinho Verden alueen viinitaloja ja -tarhoja. Tätä nykyä viiniyhtiöllä on omistuksessaan kuusi eri viinitaloa sekä 52 hehtaaria viljelyksiä. (Itselle kyllä on jäänyt epäselväksi viinin lopullinen kotipaikka – Alkon sivut mainitsevat viinin tulevan Lixan kaupungin ympäristöstä, missä varsinainen Quinta da Lixan viinitalo sijaitsee, mutta ymmärtääkseni VV Alvarinhoa saisi viljellä vain Portugalin pohjoisrajalla, Melgaçon ja Monçãon alueilla. Mene ja tiedä...)

Lasissa pienen hetken istuttuaan tämä vaalean vihertävä viini muodostaa kevyitä kuplia lasin reunoille – hapokkuutta siis vaikuttaa löytyvän sopivasti.

Tuoksu on kypsähkö ja hieman makea. Trooppisen hedelmävetoisesta tuoksusta löytyy kypsän Albariñon persikkaa, ananasta ja hunajamelonia sekä viileässä käytettyjen valkoviinien päärynää.

Niin Vinho Verden alueen valkoviiniksi kuin Albariñoksi viinin maku on yllättävänkin täyteläinen ja jopa raskastekoinen – ja happojen luomista kuplista huolimatta siis täysin hiilihapoton. Viini on kuitenkin tämän tuhtiuden vastapainona myös tuntuvan hapokas, ryhdikäs ja kirpeän mineraalinen. Tuoksua hillitymmän kypsän hedelmäisestä mausta löytyy paljon tuoksussa esiteltyjä elementtejä: kypsää päärynää, makeata omenaa ja kevyttä aprikoosia.

Hedelmäinen jälkimaku jatkaa keskimaun viitoittamilla linjoilla: kielelle jää mehevä, kevyen päärynäinen, sitruksisen hapokas, hillityn yrttinen ja kevyesti kivennäisen mineraalinen jälkivaikutelma sekä pieni aavistus asetonia.

Kokonaisuutena viinin makupuoli on varsin runsas ja hyvin hedelmävetoinen Vinho Verdeksi, mutta samalla kuivempi ja freesimpi kuin monet portugalilaiset valkoviinit – tietyllä tapaa viini asettuu hienosti kahden hyvin erilaisen viinityylin välimaastoon ottaen niistä molempien parhaita puolia. Kepeätä ja kuplivaa Vinho Verdeä odottavat saattavat yllättyä Lixan Alvarinhon varsin painokkaasta, hedelmästä ja täysin hiilihapottomasta ilmaisusta, mutta Portugalin valkoviinien ystävälle viini toiminee varsin mainiosti!

Lämpimänä kesäiltana puistossa sen kummempia konstailematta tämä Vinho Verde toimi vallan mainiosti, mutta tämä ei tarkoita sitä, että viiniä olisi pakko alistaa näin yksinkertaisiin oloihin: sekä erittäin rakenteikas että runsaan hedelmäinen ilmaisu kutsuvat naittamaan viiniä tuhdeillekin kasvis- tai kalaruoille! Mutta vaikka viini ei ole tyyliltään sellainen, kuin valkoiset Vinho Verdet ovat totuttu tuntemaan, suosittelen kuitenkin tarjoamaan sen yleisesti Vinho Verdeille sopivassa tarjoilulämpötilassa – lähes jääkaappikylmänä.

Lyhyesti: Tuhdinpuoleinen, runsaan hedelmäinen, mineraalinen, hapokas ja ryhdikäs valkoviini Vinho Verden alueelta. Hieno yhdistelmä Vinho Verden raikkautta ja ryhtiä sekä portugalilaisten valkoviinien hurmaavaa hedelmäisyyttä ja runsautta.

Arvio: Erittäin hyvä – herkullinen viini, joka ilman runsasta mineraalisuuttaan ja rapsakkaa hapokkuuttaan voisi olla ehkä turhan suoraviivainen ja yksipuolinen. Nyt kuitenkin viini onnistuu olemaan todella ihastuttava ja tasapainoinen paketti, jossa kaikesta runsaudestaan huolimatta ei tunnu olevan mitään liikaa.

Hinnan (14,95e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Lusco Albariño 2010

Lusco Albariño 2010

• Valmistaja: Pazos de Lusco
• Tyyppi: Valkoviini, DO Rías Baixas
• Maa: Espanja
• Alue: Galicia, Rías Baixas, Condado do Tea
• Rypäleet: Albariño (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 17,99e (Huhtikuu 2013, Alko)
• Hinta nyt: 18,59e (Tammikuu 2014, Alko)

Yleisestitunnistettu faktahan on se, että Espanja on punaviinimaa. Tuossa valtaosan Iberian niemimaata käsittävässä valtiossa viljellään jos jonkinsorttista punaista rypälettä, joista saadaan valmistettua mitä tahansa mitäänsanomattoman, kepeän punaisen litkun ja massiivisen, vuosikymmenien kypsytystä kestävän superviinin väliltä. Kuohuviinitkin (eli siis käytännössä Cavat) ovat keränneet suosiota, ainakin täällä pohjolassa. Sen sijaan Espanjassa ei valkoviinejä (suhteutettuna punaviineihin) juurikaan valmisteta eikä niitä myöskään juurikaan Alkoon tuoda – onneksi ne muutamat, joita tänne tuodaan edustavat ihan kelvollista päätä maan valkoviiniosaamisesta (itseoikeutettuna poikkeuksena tähän ovat kaikkientuntemat El Tiempot, tottakai.)

Siksipä Portugalin yläpuolella, aivan Atlantin rannalla sijaitsevassa Galician maakunnassa sijaitseva Rías Baixasin alue onkin virkistävä poikkeus Espanjan viinikartalla: alueella viljellään lähes yksinomaan valkoista Albariñoa – portugalilaisten viinien ystävät voivat tuntea rypäleen nimellä Alvarinho – josta valmistetaan alueella kuivaa, kepeätä ja hapokasta valkoviiniä, joka kypsytetään terästankeissa ja jonka alkoholipitoisuus harvoin nousee 12-13% korkeammalle.

Laadukkaisiin Albariñoihin keskittyneeltä viinitalo Pazos de Luscolta löytyy Alkon valikoimista viinitalon keskitason pullote, 6 kuukautta hiivasakan päällä kypsytetty Lusco, johon käytetyt rypäleet ovat kerätty aivan Atlantin rannoilta löytyvän Condado do Tean ala-alueelta; täällä talon tarhojen köynnökset ovat iältään vähintään 25-vuotiaita ja tuottavat melko pienisatoisesti laadukkaita rypäleitä. Terästankissa kypsytetty Lusco ei ole käynyt läpi happoja pehmentävää malolaktista käymistä.

Väriltään viini on melko intensiivinen ja syvän vihertävä.

Hiemaan makeahkoon taittuva tuoksu on ensivaikutelmaltaan yllättävän Rieslingmäinen – tuoretta omenaisuutta ja valkeata kukkaisuutta. Alta löytyy myös mehevämpiä persikan ja appelsiininkuoren vivahteita sekä aavistus paahteisuutta ja hennon savuista mineraalia.

Maultaan viini on kypsän omenainen, melko hapokas, freesi ja suutuntumaltaan kepeähkö, korkeintaan keskitäyteläinen; tuoksun makea hedelmäisyys johdatti odottamaan kypsempää ja mehevämpää viiniä. Makumaailmasta löytyy mehukkaan omenaisuuden ohelta myös sitruunankuorisuutta, karvasta greippisyyttä, kevyttä savuisuutta ja hentoa pippurisuutta. Kokonaisuutena viini on kepeähkö, eloisa mutta maultaan myös miellyttävän runsas. Yleisilmettä hallitsee tuoreen, raikkaan hedelmäisyyden ohella lähes kiniininen bitterisyys ja hento karheus.

Viinistä jää miellyttävän yrttinen, freesi ja happaman omenainen jälkimaku, jota säestää greippisen karvaat ja kevyen mineraaliset vivahteet.

Yleisesti on pakko todeta Lusco Albariñon olevan poikkeuksellisesti ja suorastaan ilahduttavalla tavalla Riesling espanjalaiseksi valkoviiniksi – vaikka viinissä on paljon omaperäistä hedelmää, sekä jonkin verran sitä hieman mehevämpää ja kypsempää hedelmää, on kokonaisuus silti lähempänä Keski-Euroopan laadukkaita ja hieman arvokkaampia Rieslingejä kuin tyypillistä Espanjan valkoviiniä! Kokonaisuus on ilahduttavan ryhdikäs, tuoreen hedelmäinen, rapsakan hapokas ja mineraalinen – eli juuri sellainen, minkälaisena näen laadukkaan Rieslingin!

Kokonaisuudessa huomaa myös Albariñon ominaispiirteen – rypäleen paksut kuoret tuovat viiniin usein puristusvaiheessa karvaita aromeja, jotka liiallisina voivat tehdä viinistä jopa häiritsevän vegetaalisen oloisen. Luscossa tämä karvaus ei missään vaiheessa päässyt häiritsemään, vaan sen sijaan sointui näppärästi valmiiksi raikkaaseen ja hapokkaaseen kokonaisuuteen. Yleisesti viini on varsin mainio kesän yleisviini, joka varmasti kestää myös useamman vuoden kypsyttelyä – tosin meikäläisellä ei ole mitään hajua mitä voi odottaa kypsytetyltä Albariñolta, eli en osaa sanoa kehittyykö viini yhtään vuosien kerääntyessä harteille. Joka tapauksessa, jos paremmat ja tyylikkäämmät viinit ovat mieleesi, on Lusco varsin tutustumisen arvoinen viini esimerkiksi nurkan takana väijyvän juhannuksen kesäiseen juhlapöytään!

Lyhyesti: Persoonallinen ja ihastuttavan puhdaspiirteinen valkoviini, joka muistuttaa enemmän laadukasta Rieslingiä kuin tyypillistä Espanjan valkoviiniä: hapokas, kepeä, freesi, kevyen mineraalinen ja aromimaailmaltaan kevyesti karvaaseen taittuva tuttavuus.

Arvio: Tyylikäs – poikkeuksellisen fiini, freesi ja maistuva valkkari verrattain tuntemattomasta Albariñosta. Ryhdikäs ja fokusoitunut kesäviini.

Hinnan (18,59e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.