Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

30.7.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1421 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


13.2.16

Ridge York Creek Cabernet Sauvignon 1977

Ridge York Creek Cabernet Sauvignon 1977
  • Valmistaja: Ridge Vineyards
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Yhdysvallat
  • Alue: Kalifornia, North Coast, Napa Valley
  • Rypäleet: Cabernet Sauvignon (96%), Merlot (4%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~46,00e (Lokakuu 2015, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Jokaisen Ridge-arvostelun kohdalla meikäläisen on pakko hehkuttaa heti aluksi talon viinejä, ja jos ennusmerkit pitävät paikkansa, teen tätä joko hamaan hautaan saakka tai siihen asti, että Ridge rupeaa tekemään köpömpiä viinejä. Mutta miksi?

Syy on siinä, että Ridge on tunnustetty yhdeksi parhaista Kalifornian viinitaloista. Emmekä Ridgen viinien tapauksessa puhu mistään superuutoksellisista, ylikypsistä ja parkerisoiduista kulttiviineistä, vaan hillityistä ja tasapainoisista, vanhan maailman ideaaleja mukaillen tehdyistä viineistä. Viinitalo sai alkunsa vuonna 1959 ja sitä on luotsannut vuodesta 1969 tähän päivään saakka Paul Draper – viinintekijä, joka on aina pyrkinyt viininvalmistuksessaan mahdollisimman vähän valmistukseen puuttuvaan tyyliin sekä rehellisyyteen etiketeissään: Ridgen viinien etiketeissä (sekä nyttemmin yhtiön internetsivuilla) kerrotaan aina miten viini on valmistettu, eikä asioita piilotella, vaan ne kerrotaan juuri siten, miten ne ovat. Vaikka Draper pyrkii valmistamaan viininsä ilman niiden peukalointia, kerrotaan mm. nettisivuilla, jos esimerkiksi jotain erää piti laimentaa pienellä määrällä vettä, jos saadun viinin alkoholipitoisuus oli tavoiteltua korkeampi, tai jos jonkun erän happopitoisuutta piti jälkikäteen korjailla – arvostettavan läpinäkyvää toimintaa, jonka toivoisi leviävän nykyistä laajempaan käyttöön! Muita Ridgen erikoisuuksia ovat mm. tynnyrit: Draper on aina pitänyt viinejään amerikkalaisina, minkä vuoksi hän suosii amerikkalaisia tammitynnyreitä (toisin kuin monet muut kulttituottajat, jotka suosivat "parempia" ranskalaisia tynnyreitä), mutta toisin kuin muut, hän hankkii ja kuivattaa itse tynnyreihinsä tarvittavat tammilankut, minkä jälkeen hän teetättää ne omien speksiensä mukaisiksi paikallisilla tynnyrisepillä. Ridgen viineissä uudella tammella ei ole kuitenkaan merkittävästi sijaa, eli viinit melko poikkeuksetta kypsyvät suurilta osin kerran tai kaksi kertaa käytetyissä tynnyreissä.

Korkealla (380–550 m) sijaitseva York Creek on ainoa Napa Valleyssa sijaitseva tarha, jolta Ridge tekee viinejä, ja se saa nimensä York-nimisestä purosta, joka tasaa valmiiksi viileän tarhan lämpötilanheittelyjä entisestään. Tämä tarha alun perin istutettiin 1930-luvulla, mutta nykykuntoonsa sen saattoi (mm. amerikkalaisen pienpanimokulttuurin isänä tunnettu ja Anchor Brewingin entinen omistaja) Fritz Maytag, joka osti ensimmäiset palstat alueelta vuonna 1968 ja on pikku hiljaa lisännyt omistuksiaan ostelemalla uusia palstoja. Nykyisin Maytag omistaa koko 50 ha kokoisen York Creekin tarhan, jolla kasvaa 15 eri rypälelajiketta peräti lähes 50 eri palstalla, mutta viiniä hän on itse tehnyt vasta vuodesta 1994 lainaten muiden viinitalojen tiloja, ja vuonna 2000 Maytag lopulta rakennutti pienet viininvalmistustilat San Franciscoon. Tätä ennen hän myi kaikki tarhojen rypäleet muille viinitaloille; edelleenkin valtaosa York Creekin sadosta myydään eteenpäin muille viinitaloille, mm. Ridgelle.

Ridge on valmistanut viiniä York Creekin rypäleistä vuodesta 1971, jolloin he etsivät Kalifornian alueelta vanhoja Petite Sirah -köynnöksiä. Etsintä päättyi, kun he löysivät Draperin vanhan luokkatoverin, Maytagin, juuri ostamat tarhat York Creekista, jolla kasvoi vanhoja, oman runkonsa varassa kasvavia bushvine-Petite Sirah -köynnöksiä. Vuodesta 1971 Ridge on ostanut Petite Sirah -rypäleitä York Creekin tarhoilta ja vuodesta 1975 Zinfandel-rypäleitä – joskin jälkimmäiset on yleensä sekoitettu osaksi York Creekin Petite Sirah'ta. York Creekin tarhoilta valmistettua Cabernet Sauvignonia Ridge tuotti 1970-luvun puolesta välistä 2000-luvun alkuun, mutta vuosikerran 2002 jälkeen York Creek Cabernet Sauvignonia Ridge ei ole tuottanut. Tämä viini keräsi historiansa aikana vankan maineen hienona viininä, joka ei juurikaan jää jälkeen Ridgen arvostetusta lippulaivaviini Monte Bellosta, mutta maksaa vain alle kolmanneksen sen hinnasta.

Viinillä on tumma, melko tiivis ja lähes läpinäkymätön väri, joka on myös kevyesti sakkainen – varovainen dekantointi karahviin on siis erittäin suotavaa. Viinin hennosti rusehtavaan taittuva kehittyneen punainen sävy, joka reunoilta taittuu enemmän kuivuneen veren väriseen, kielii viinin pitkästä iästä.

Kompleksinen tuoksu on selkeästi kehittynyt ja tertiääriaromit hallitsevat kokonaisuutta, mutta viini on edelleen varsin elinvoimainen oloinen – hedelmäpuolelta löytyy kuivattua mustaherukkaa ja hentoa viikunaa, kun taas muuten kokonaisuutta sävyttävät hienostuneen savuiset, maltillisen kuivakukkaiset, kevyen pölyiset, hennon tupakkaiset ja etäisesti kuvahtanutta nahkaa muistuttavat piirteet. Sokkona viiniä voisi bouquet'n perusteella veikata helposti esimerkiksi kehittyneeksi Bordeaux'n arvokkaamman pään viiniksi.

Suussa viinillä on täyteläinen – Ridgeksi jopa melko konsentroitunut – ja selkeästi kehittynyt olemus. Kuivakkaan taittuvasta, tiiviistä ja kompleksisesta makumaailmasta löytyy mehukasta tummaa marjaisuutta, viikunaa ja luumua, kevyttä pölyisyyttä, hentoa makeaa mausteisuutta ja ujo häivähdys kaivahtanutta seetripuuta. Maku on kokonaisuutena hyvin moniulotteinen, kerroksellinen ja täynnä sellaisia häilyviä piirteitä, joista on vaikea saada otetta – suuren maailman viinikirjoittelussa haunting olisi varmasti osuva termi kuvaamaan tätä viiniä. Happoja viinistä löytyy edelleen, mutta ne eivät tuo itseään merkittävästi esille; tanniinit taas löytyvät helposti, mutta ovat varsin samettisen lempeät ja kokonaisuuteen hienosti sointuvat. Alkoholia on 13,1%, joten se ei odotetusti erotu kokonaisuudesta.

Lopuksi kielelle jää häilymään kuivattua luumua, hillittyä kuivakukkaisuutta, kevyttä nahkaisuutta, hentoa muskottipähkinää ja mitä pienin aavistus kuivakkaa puuta. Viinin todella vivahteikas ja kehittyneen oloinen jälkimaku on yleispiirteiltään keskimakua selkeämmin makea ja siinä myös tanniinit pääsevät selkeämmin esiin, antaen viinin viipyilevän pitkälle, moniulotteiselle ja jatkuvasti kehittyvälle jälkivaikutelmalle hieman suutakuivattavan särmän.

Ridge on hyvä osoitus niille, jotka eipäilevät uuden maailman viinien kellarointipotentiaalia: viini oli mitä vaikuttavimmassa kunnossa edelleen, 35-vuotiaana, ja vaikka sen olisi voinut tunnistaa kehittyneeksi Cabernet Sauvignoniksi, olisi tarkempi tunnistaminen Bordeaux'ksi vai Ranskan ulkopuoliseksi viiniksi ollut paljon vaikeampaa – kaikki viinin piirteet kun tuntuvat suorastaan huutavan klassista vanhaa maailmaa! Lisäksi on muistettava, ettei tämä ole edes Ridgen arvostetuin lippulaivaviini, vaan "ainoastaan" ostorypäleistä valmistettu perustason Cabernet Sauvignon. Tämä olkoon siis osoituksena Ridgen viinien kellaroitavuudesta – voin samalla aivan hyvin liittyä niiden joukkoon, joiden mukaan York Creek Cabernet pystyi parhaina vuosina yltämään Monte Bello -tasoiseen laatuun ilman Monte Bellon hintapreemiota.

Harmillisinta tilanteessa on se, ettei Ridge tuota York Creekin rypäleistä enää Cabernet Sauvignonia, vaan ainoastaan (kylläkin suuresti arvostettuja) Petite Sirah- ja Zinfandel-viinejä. Ei siinä sinänsä mitään, uusi maailma on täynnä Cabernet Sauvignoneja, mutta vaikken kyseisen rypälelajikkeen suuri fani olekaan, on tällaisen tyylin edustajilla mielestäni aina paikkansa. Jos siis jossain sattuu tulemaan vastaan jotain tämän kyseisen viinin yhä harvinaisemmiksi käyviä vuosikertoja, suosittelen nappaamaan mukaan – ne kyllä kestävät, ja suurella todennäköisyydellä myös antavat uskomatonta vastinetta rahalle.

Lyhyesti: Upeasti kehittynyt, moniulotteinen ja hienostunut Cali Cab, joka huokuu jokaisella pisarallaan vanhaa maailmaa henkivää eleganssia.

Arvio: Täydellinen – mitä upein esimerkki hienosti kehittyneestä ja tyylillä tehdysta vanhan koulukunnan kalifornialais-Cabernet'sta. Loistava viini ajalta, ennen kuin Robert M. Parker pilasi merkittävän osan kalifornialaisviineistä.

Hinnan (~46,00e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti