Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


18.2.16

Suomenlinnan Panimo Foil Hat

http://www.alko.fi/tuotteet/790126/
Suomenlinnan Panimo Foil Hat B Weisse
  • Valmistaja: Suomenlinnan Panimo
  • Tyyppi: Olut, Vehnäolut, Berliner Weisse
  • Maa: Suomi
  • Alue: Uusimaa, Helsinki
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 5,65e (Helmikuu 2016, Alko)
  • Hinta nyt: 5,65e (Helmikuu 2016, Alko)

Koska hapanoluet tunnetusti uppoavat meikäläiseen helpommin kuin varomaton jalka suonsilmäkkeeseen, ei liene suuri yllätys, että Suomenlinnan Foil Hat oli meikäläisellä yksi Alkon kevään 2016 pienpanimokattauksen odotetuimpia oluita!

Olut on siis Berliner Weisse, josta juuri selitin hiljattaisessa Sour Suzy -arviossani: normaalisti matala-alkoholinen, maitohappobakteerilla happamaksi tehty vehnäolut. Tätä Berliinissä suosittua olutta (minkä voi oluttyylin nimestä jo päätellä) juodaan yleensä erilaisten makeiden makusiirappien kanssa sekoitettuna, jolloin olut saa siirapista oman makunsa, hauskan värin ja happamuuskin tuntuu vähemmän kirpeältä. Suomenlinnan Panimo ei ole tehnyt aivan puhdasveristä Berliner Weissea, muttei myöskään valmista siirappi-olutsekoitetta, vaan happaman vehnäoluen, joka on maustettu aidoilla mustaherukoilla! Tällä tavoin olut saa usein tyyliin liitetyn hauskan värin ja marjaisan aromin, mutta se ei kuitenkaan menetä tyyilin hienointa piirrettä, eli happamuuttaan. Todennäköisesti oluen lisänimi "B Weisse" viittaa siihen, että se ei ole täysin tyylipuhdas tapaus (volttejakin on enemmän kuin tavan Berliinereissä), mutta inspiraation aihe ei kuitenkaan jää epäselväksi.

Totta tosiaan, oluella on voimakkaasti punertavaan taittuvan kuparinen väri; tästä ei nyt tiedä, onko tämä väriltään enemmän punaista vai ruskeaa. Beigehkö, kylpyvaahtomainen vaahtolakki jää maltilliseksi ja haihtuu pois suhteellisen ketterästi.

Tuoksu on raikas ja aromikas; siinä tuntuu vehnäistä happamuutta, hillittyä palasaippuaa, kevyesti tuoretta vadelmaa, kevyemmin makeaa herukkaisuutta ja hennosti happamia punaisia marjoja. Taustalla häilyy avistus hassua funkia.

Suussa olut on yhtä aikaa kevyt mutta silti sopivan täyteläinen. Kepeydestä huolehtivat sekä verrattain melko maltillinen alkoholi (4,9%) että pirtsakka, sitruunaisen hapan kirpeys. Makumaailmassa on vehnäistä viljaisuutta ja mukavaa rouheutta, sekä taustalla väijyvää, makeaan taittuvaa metsämarjaisuutta. Yleisilme taittuu eniten kuivakan freesiin suuntaan. Hiilihappo on varsin pientä ja kevyesti nipistelevää – mielestäni tähän tyyliin olisi voinut sopia jopa piirun verran rapsakampikin meno.

Jälkimaku on happamaan taittuvasti kirpeän raikas ja mukavan freesi; suuhun jää keskipitkä jälkivaikutelma, jossa tuntuu kevyttä vehnäistä viljaisuutta, hieman hiivaleipäisyyttä ja ujoa, tuoreen herukan johtamaa marjaisuutta.

Tekemällä näin obskuurin oluttyylin edustajan, on Suomenlinnan Panimo ottanut melkoisen riskin, mutta ainakin lopputulos on varsin maukas ja kiva – olut on suorastaan ihastuttavan freesiä tavaraa – joten siinä mielessä riski on onnistunut. Toivottavasti tämä on myös kannattava veto, sillä voin ymmärtää, jos tavallista peruskuluttajaa ei tämmöinen happamankirpeä meininki miellytä! Voin kyllä silti kuvitella, että kyllä olut ystävänsä löytää, sillä yhä useampi tuntuu viime aikoina löytäneen hapanoluet – nyt vain odotellaan sitä pistettä, että hapanolutbuumi räjähtää kunnolla käsiin!

Oluen suurin ongelma on sen ajankohta, sillä tämmöinen raikkaan kirpsakka ja hauskan marjaisa vehnäolut olisi kyllä parhaiten paikallaan keskellä kuuminta kesää – kyllähän olut hyvältä nytkin maistuu, mutta ulkona vellova märkä helmikuu ei oikein tuo oikeita fiiliksiä oluen naatiskeluun.

Lyhyesti: Hauska, maukas ja raikas happamankirpeä vehnäolut, jonka maustamisessa käytetyt mustaherukat erottuvat, mutta eivät onneksi pääse hallitsemaan.

Arvio: Erittäin hyvä – hauskaa, Berliner Weisse -inspiroitunutta höpökamaa, joka ei jää pelkästään kuriositeettitapaukseksi, vaan myös toimii mainiosti omana oluenaan! Rohkea veto Suomenlinnan Panimolta Alkon pienpanimokattaukseen, jollaisia toivoisi näkevänsä enemmänkin!

Hinnan (5,65e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti