Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

30.7.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1421 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


18.1.16

Coulée de Serrant Clos de la Bergerie 2012

Coulée de Serrant Clos de la Bergerie 2012
  • Valmistaja: Coulée de Serrant
  • Tyyppi: Valkoviini, AOC Savennières-Roche-aux-Moines
  • Maa: Ranska
  • Alue: Loire, Anjou-Saumur, Savennières
  • Rypäleet: Chenin Blanc (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~46,00e (Marraskuu 2014, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Yksi maailman merkittävimpiä viinipersoonallisuuksia – erityisesti luomu/biodyny/naturaali-skenessä – on Nicolas Joly, joka pyörittää Loiren laaksossa Coulée de Serrant -viinitaloa. Nuorena Joly muutti opiskelemaan New Yorkin Columbia Universityyn, minkä jälkeen hän toimi sijoituspankkiirina. Vuonna 1977 hän kuitenkin palasi Ranskaan hoitamaan perheensä viinitila Château de la Roche aux Moinesia. Joly oli kiinnostunut luomuviljelystä ja hän ryhtyi tutkimaan Rudolf Steinerin oppeja biodynaamisuudesta. Hän ryhtyi kokeilemaan biodynaamista viljelyä vuonna 1980; talon ykkösviini Clos de la Coulée de Serrant on tuotettu vuodesta 1981 alkaen täysin biodynaamisesti ja vuoteen 1984 mennessä koko talon tuotanto oli muutettu biodynaamiseksi. Vaikka Joly edelleen johtaa taloa, on sen pääasiallinen pyörittäminen siirtynyt Jolyn tyttären, Virginie Jolyn, harteille.

Keski-Loiressa sijaitseva Savennières on alueensa outolintu, sillä tyypillisesti Anjou-Saumurin alueen valko- ja roséeviinit ovat makeita tai vähintään puolikuivan ja puolimakean välimaastossa. Savennières'n alueella taas Chenin Blancista valmistetut valkoviinit ovat lähes poikkeuksetta täysin kuivia. Lisäksi alueen satomäärät ovat tiukkojen appellaatiosäädösten mukaan erittäin matalat, minkä vuoksi monet Savennières'n valkoviinit ovat äärimmäisen tiukkoja, konsentroituneita ja pitkäikäisiä. Koko Savennières'n viinialueen 300 hehtaarista vain 147 ha alalla viljellään köynnöksiä. Lisäksi alueella sijaitsee kaksi arvostettua ala-aluetta: 33 hehtaarin Savennières-Roche-aux-Moines ja 7 hehtaarin Savennières-Coulée-de-Serrant, joista jälkimmäinen on kokonaan Nicolas Jolyn omistuksessa.

Jolyn suku omistaa 1700-luvun lopulla rakennetun Roche aux Moines'n linnan, linnan alueella sijaitsevan, 1130-luvulla rakennetun Vieux Serrant'n luostarin ja luostarin aidatun Clos de la Coulée de Serrant -viinitarhan, jota on viljelty aina vuodesta 1130 – näin ollen vuosikerta 2016 on tarhalla järjestyksessään 886. vuosikerta. Tältä tarhalta Joly valmistaa tarhan nimeä kantavan lippulaivaviininsä, jonka usein sanotaan olevan maailman paras kuiva valkoviini. Kuitenkin kaikki talon viinit valmistetaan täysin identtisin menetelmin, joten viinien erot ovat lähinnä niiden ilmaisemassa terroirissa.

Nyt arvioitava talon kakkosviini Clos de la Bergerie valmistetaan Jolyn oppien mukaan täysin biodynaamisin periaattein. Koska Joly uskoo rypäleiden saavuttavan parhaimman mahdollisen terroir-ilmaisun vasta kun rypäleet ovat äärimmäisen kypsiä ja jopa kevyesti jalohomeisia, suoritetaan sadonkorjuu yleensä 4–5 erässä, joidenkin viikkojen – tai jopa parin kuukauden – aikana, poimien joka korjuukerralla tarhojen kaikista kypsimmässä vaiheessa olevat rypäleet. Vaikka Savennières'n appellaatio määrää varsin maltilliset satomäärät (50 hl/ha), on Jolyn Roche-aux-Moines'n tarhojen satomäärät vielä matalammat; vain 25–30 hl/ha. Viinit valmistetaan ensisijaisesti vanhoissa, 500 litran tammitynnyreissä rypäleiden omilla hiivoilla, minkä jälkeen ne pullotetaan suodattamattomina ja käsittelemättöminä, vain maltillisen sulfiittilisäyksen kera. Clos de la Bergerie on Jolyn pienimmän tuotannon viini; pulloja tuotetaan vuosikerrasta riippuen n. 8,000–10,000 kpl vuodessa.

Viini on väriltään keskisyvän keltainen – selkeästi syvempi ja runsaampi mitä vastaavan ikäiset valkoviinit yleensä.

Clos de la Bergerien nokkapuoli on kiehtova ja hurmaava: viinillä on suorastaan jälkiruokaviinimäisen hunajainen tuoksu, mutta silti se tuntuu samalla enemmän kuivalta kuin makealta. Kompleksisesta tuoksusta erottuu sävyjä jalohomeisesta paahteisuudesta, epämääräisestä nahkaisuudesta, ylikypsästä persikasta ja kukkaisesta aromaattisuudesta.

Viinin kompleksinen maku on hyvin linjassa tuoksun kanssa: hunajaa, nahkaisuutta, kypsää keltaista hedelmää, kevyesti kalkkisen bitteristä mineraalisuutta ja hentoa appelsiinia. Yleisilme on hyvin tuhti ja täyteläinen, jopa raskastekoinen ja kevyen öljyinen, mutta samalla erittäin ryhdikkään hapokas, mikä antaa viinille erittäin rakenteikkaan olemuksen. Maku on kokonaisuutena hyvin hurmaava; kuin jotain hyvin jännittävää, täysin kuivaa jälkiruokaviiniä.

Melko pitkässä ja kuivassa jälkimaussa nousee makeutta vihjailevat keltaiset sävyt entistä selvemmiksi: hunajaa, ylikypsää omenaa, kuivattua persikkaa, kevyttä kivistä mineraalisuutta ja hentoa mandariinia.

Vaikka Clos de la Bergerie ei olekaan Jolyn lippulaivaviini, antaa se hyvin kuvan siitä, kuinka persoonallisia viinejä hän leipoo Chenin Blancista keskellä Loiren laaksoa. Tai no, Joly itse kiistää olevansa viinintekijä, sillä hän vain korjaa rypäleet parhaaksi katsomanaan aikana, murskaa ne ja lopuksi pullottaa viiniksi muuttuneen mehun – koska hän ei käsittele viinejään millään lailla, sanoo hän olevansa ainoastaan "luonnon apupoika". Kiistämätöntä on kuitenkin se, että Jolyn tuhdit ja konsentroituneet, mutta silti vaikuttavan hapokkaat ja uskomattomasti kellarointia kestävät viinit ovat tyylillisesti hyvin ainutlaatuisia, kiehtovia ja usein myös äärettömän herkullisia!

Tämä Clos de la Bergerie ei ole mitenkään äärimmäisen kireä Savennières'n Chenin Blanc, joka vaatisi pitkää kellarointia ennen korkkausta (joskin viini varmasti kestää ikää upeasti ja kehittyy kauniisti pitkällä kellaroinnilla), mutta koska Jolyn viinit tunnetusti sekä kestävät että suorastaan vaativat runsaasti happea, voin suositella viinin siirtämistä karahviin hyvissä ajoin (2 h) tai vaihtoehtoisesti pullon korkkaamista edellisenä päivänä – tällöin voi ottaa viinistä maistiaisen ja jättää pullon hengittämään jääkaappiin. Jos viinille miettii ruokakumppania, toimivat varmasti valkoinen liha, runsaat kalaruoat, tuhdit kasvisruoat tai esimerkiksi aromikkaat juustot hyvin.

Lyhyesti: Biodynaamisen kulttituottajan äärimmäisen ainutlaatuinen, kuivaa jälkiruokaviiniä muistuttava konsentroitunut, ryhdikäs ja intensiivinen Chenin Blanc.

Arvio: Tyylikäs – ollakseen näin konsentroitunut, tuhti ja jopa raskastekoinen, on tämä ylikypsä Chenin silti yllättävän elegantti, tasapainoinen, rakenteikas ja ennen kaikkea loputtoman monisyinen esitys. Piti biodynaamisuutta pöhkönä pelleilynä (jota se pääasiassa on) tai ei, osaa Joly sen avulla (tai siitä huolimatta) tuottaa äärimmäisen kiehtovia ja jännittäviä viinejä.

Hinnan (~46,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti