Boulevard Smokestack Series Tank 7 Farm Ale 2012
- Valmistaja: Boulevard Brewing Co.
- Tyyppi: Olut, Saison
- Maa: Yhdysvallat
- Alue: Missouri, Kansas City
- Maltaat: Pale-, vehnä-; maissilastut
- Humala: Amarillo, Bravo, Magnum
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 20,60e (Marraskuu 2013, Alko, erikoisvalikoima)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Boulevard Brewing Co. on varsin lyhyessä ajassa kiilannut yhdeksi suurimmista suosikeistani Yhdysvaltain panimokartalla – tosin yhtenä syynä tähän on oluiden melko pieni saatavuus rapakon tällä puolella ja siitä johtuva suuremman näkemyksen puute. Tästä huolimatta pahaa sanottavaa Boulevardista ei ole: panimo tuntuu tekevän erittäin kovalaatuista ja mielenkiintoista tavaraa perustasosta aina huipulla nököttäviin huipputuotteisiin asti.
Tämänkertainen olut on Boulevardin rajoitetu saatavuuden Smokestack-sarjan saison-tyylinen olut. Smokestackeja panimo siis panee vain tietynkokoisen erän kerran vuodessa, mikä erottaa oluet panimon perustason oluista. Tätä olutta saapui Arkadian Alkon erikoisvalikoimiin 200 pullon erä loppuvuodesta 2012 ja ymmärtääkseni tämä oli erän viimeisiä pulloja. Parasta ennen -päiväys oli mennyt oluelta jo muutamaa kuukautta aiemmin, mutta ellei kyseessä ole lähinnä aromihumaloinnilla ratsastava IPA tai mauton perusbulkkiolut, ei tästä yleensä ole suurtakaan haittaa oluelle. Päin vastoin, monet pullokäyvät oluet voivat kehittyä paremmiksi kypsyttelyn seurauksena. Olut tuli maistettua reilu vuosi takaperin ystävieni järjestämillä riistaillallisilla, jonne oli hankittu mm. pari kappaletta näitä Boulevardin 0,75-kokoisia erikoisuuksia Arkadian Alkosta.
Tank 7 Farm Ale on saanut nimensä Boulevardin "hankalasta" tankki #7:stä, joka heidän sanojensa mukaan aina toimii vähän miten sattuu ja tuottaa vaihtelevantasoisia oluita. Sen sijaan heidän kokeillessa erilaisia reseptejä belgihenkiseen saison-olueen, juuri tässä samaisessa tankissa pantu olut onnistui ylivoimaisesti parhaiten. Niinpä tankin nimi jäi elämään oluen etiketissä – legenda ei tosin kerro, valmistetaanko olut nykyisin pelkästään tuossa kyseisessä tankissa, mitä tohdin epäillä. Tank 7:n pitäisi olla hieman reilummalla kädellä aromihumaloitu jenkkisaison, mutta pitkän iän myötä olut on toki varmasti ehtinyt menettää suurimman osan humaloinnin aromeista ja antaa tilaa enemmän alla majailevalle maltaisuudelle.
Oluen väri on hyvin vaalean keltainen ja melko läpinäkymättömän samea. Kaadon mukana muodostuu voimakkaasti kuohuva, paksuksi tiivistyvä, valkoinen vaahtohattu.
Vaaleasävytteinen tuoksu on luonteeltaan hillitty, mutta miellyttävän moniulotteinen ja hienostunut. Varsinaisia aromihumalan aromeja ei oluesta tunnu löytyvän, mutta sen sijaan yleisilmettä hallitsee hennosti makeaan taittuva hunajaisuus, belgihiivaisuuden tuoma kevyt hedelmä ja ujo mausteisuus.
Pehmeältä mutta varsin runsaalta maultaan olut on tuoksun tavoin hengeltään vaalea – minkäänlaisia tummasävytteisiä vivahteika kokonaisuudesta ei löydy. Yleisilme on keksisen maltainen, ruohoinen, kevyen yrttinen ja hennon belgihedelmäinen. Taustalla häilyy hennosti vehnäistä happamuutta. Kohtalaisen runsas alkoholisuus (8,5%) erottuu omana arominaan ja hentona tunteena makumaailman keskeltä. Hiilihappoisuus on kohtalaisen runsasta, mutta pientä ja kermaisen pehmeää.
Pitkä ja raikkaan kuiva jälkimaku on yrttinen, melko rapsakan katkerohumaloitu, vehnäinen, kevyen ruohoinen ja hillityn maamainen. Ujoa alkoholin lämpöä puskee paikoin loppua kohti.
Boulevardin Tank 7 on reilun vuoden ikäisenä varsin tyylipuhdas, joskin jo hieman pehmeä saison – ei niinkään edes jenkkisaison. Voin kuvitella, että olut on varmasti ollut hyvin erilainen tuoreena tapauksena, sillä esimerkiksi itse panimo puhuu oluesta hyvin aromihumalavoittoisin adjektiiveihin, kun tästä pullosta tuntuivat melkeinpä kaikki sellaiset piirteet jo haihtuneet. Olut ei kuitenkaan näyttänyt tästä pahemmin kärsineen, sillä kokonaisuus oli varsin nautittava ja tasapainoinen – mitä nyt alkoholi hieman pääsi kauneusvirheenä puskemaan hieman esiin.
Hämmentävää kyllä, näin kepeän ja vaalea-aromisen tyylinen olut toimi myös yllättävän ilahduttavasti riistapöydässä – oluen hillitty maku antoi hyvin tilaa ruoan aromeille jäämättä kuitenkaan ollenkaan niiden jalkoihin. Vaikea sanoa, miten tuore ja varmasti aromaattisempi olut olisi tässä tapauksessa toiminut. Joka tapauksessa, Tank 7 vakuutti, muttei päräyttänyt. Kokonaisuus on ihan tyylikäs ja tasapainoinen, mutta ei juuri enempää. Olisi kiinnostavaa tietää, olisiko vastapullotettu, nuorekkaan humalainen versio ollut enemmän makuuni. Mutta entä oluen hinta – onko pari kymppiä tällaisesta isosta lestistä ok? Baarin tiskiltä tilattuna ehkä, mutta kaupasta kotiin kiikutettuna mielestäni kyllä ei, ei missään nimessä.
Lyhyesti: Jo hieman ikää saanut tasapainoinen, kevyt, vaalea-arominen ja hillitty jenkkisaison.
Arvio: Miellyttävä – mukava, raikas ja kepeä kesäolut ja tasapainoinen, yllättävänkin monipuolinen ruokaolut.
Hinnan (20,60e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti