Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


8.9.14

Quinta da Bica Reserva 2004

http://www.alko.fi/tuotteet/449307/
Quinta da Bica Reserva 2004
  • Valmistaja: Quinta da Bica Sociedade Agrícola, Lda
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Dão
  • Maa: Portugali
  • Alue: Beiras, Dão
  • Rypäleet: Touriga Nacional (50%), Alfrocheiro Preto (30%), Mencía (20%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 20,10e (Elokuu 2014, Alko)
  • Hinta nyt: 20,10e (Syyskuu 2014, Alko)

Portugalin punaviineissä (lähinnä siis Touriga Nacional -vetoisissa sellaisissa) on se ongelma, että useimmat joko pistetään markkinoille aivan liian nuorina, jolloin ne ovat äärimmäisen tiukkoja, kireitä ja suorastaan väkivaltaisia, tai sitten ne ovat luonnottoman pehmeitä, hahmottomia ja uuteen tammeen hukutettuja moderneja, plösöjä viinejä. Hyvä, perinteinen portugalilaispunkku kun tuppaa olemaan parhaimmillaan vasta 10. ikävuodestaan eteenpäin.

Siksi olikin äärimmäisen ilahduttavaa, kun Alko otti valikoimiinsa dãolaisen punaviinin, jolla oli ikää melko prikulleen 10 vuotta kun viini ilmestyi hyllyille! Viinin tuottanut Quinta da Bica on vanha kartano, joka on kulkenut Botten suvun omistuksessa aina 1650-luvulta alkaen. Kun João Sacadura Botte peri tämän kartanon, teki hän siitä viinitalon. João kuitenkin kuoli onnettomuudessa ja taloa nykyisin pyörittää hänen vaimonsa Filipa Sacadura Botte lapsineen ja sukulaisineen. Quinta da Bica Reserva 2004 on perinteisistä Dãon rypäleistä valmistettu punaviini, jota on aluksi kypsytelty 14 kuukautta (tuottaja) / 9 kuukautta (Alko) tammitynnyreissä ja korkituksen jälkeen vielä vähintään vuoden pullossa ja jota on valmistettu 8,333 pulloa. Talon mukaan viini on valmis juotavaksi heti kun se on laskettu markkinoille, mutta viini tarvittaessa kypsyy vähintään 15 vuotta. Katsotaanpa, miten viini toimii näin kymmenvuotiaana!

Lasissa viinillä on tumma, melko läpinäkymättömän mustakirsikkainen väri.

Tuoksu on aromaattinen ja kuin kuivan portviininen: siitä erottuu makeaa viikunaa, karhunvatukkaa, kuivattua luumua, hieman hillottua metsämansikkaa ja hentoa mustaherukkamarmeladia – vaikka tuoksussa on paljon makeita vivahteita ja sävyjä, Portviinien runsaan makeaa vibaa kokonaisuudesta ei kuitenkaan löydy. Seasta löytyy myös mukava häivähdys jotain kellertävämpää, trooppista, mehukasta hedelmää ja kokonaisuutta sävyttää ujo mineraalinen taustajuonne.

Kokonaisuus on tasapainoisen täyteläinen ja mehevä, kielen kärjessä jopa aavistuksen makeahko (tuottajan mukaan jäännössokeria on 3 g/l, mutta Alkon analyysit eivät ole sitä löytäneet). Makumaailma on runsas, muttei mitenkään yliuuttunut tai epäsopusuhtainen. Miellyttävä, karvas mausteisuus ja sopivasti tuntuva hapankirsikkaisuus tasapainottavat hyvin auringonpaahteista, kypsänmakeaa hedelmäisyyttä. Tummanpuhuva hedelmä tarjoilee tuoksun viitoittamalta suunnalta kypsiä tummia hedelmiä ja murskattuja marjoja. Tammi häilyy taustalla, oikein mainiosti balanssissa muun makumaailman kanssa, mitään peittämättä. Hapokkuus on mukavan kohtalaista – ainakin portugalilaiseksi – ja tanniinit ovat selkeästi pehmentyneet ja keventyneet iän myötä. Paketti pysyy kutakuinkin oikein mainiosti kasassa ja kokonaisuus on erittäin miellyttävä.

Suuhun jäävä jälkimaku on aromikas ja maukkaalla tavalla hennon nahkainen. Pitkässä jälkivaikutelmassa häilyy mehukasta tummaa hedelmäisyyttä, kuivattua viikunaa, kevyesti makeaa tammisuutta ja aavistus alkoholin (14,5%) lämpöä.

Quinta da Bica on todella tasapainoinen, iän myötä mukavasti rauhoittunut, moniulotteinen ja maukas esitys. Me really likey – tällaisia portugiesejä saisi löytyä täältä päin enemmänkin! On varsin mukavaa, että voi päästä hyvin kypsään ja mukavan helpostilähestyttävään Dãon tai Douron viiniin kiinni ilman pelkoa järjettömästä tanniiniryöpytyksestä tai siitä, että viini maksaa aivan kohtuuttoman paljon.

Itse korkkasimme viinin tuhdin ja äärimmäisen herkullisen bataatti-chévrelasagnen kylkeen. Viinin hapokkuus ja kevyen karvas mausteisuus puri mainiosti safkan tanakkaan yleisolemukseen samalla kun viiinin kypsänmakeat vivahteet komppasivat erinomaisesti bataatin tuomaa makeutta. Jälleen kerran arkinen viiniparitus par excellence! Viinitalon arvio viinin vähintään 15 vuoden kypsytyspotentiaalista ei tunnu mitenkään tuulesta temmatulta – viini on nyt varsin mainiossa kunnossa, hillittyjä, kehittyneempiä sävyjä ilmaisevana esityksenä, mutta sillä on selkeästi vielä hyvin matkaa edessään. Viini rupeaa ymmärtääkseni olemaan pikku hiljaa loppu joistain monopolin myymälöistä, mutta onneksi vielä pulloja löytyy vielä kohtalaisen hyvin jos laadukas portugalin viini nyt sattuu innostamaan! Jos varastointitilaa ja ylimääräistä rahaa löytyy, suosittelen hankkimaan suoraan vaikka kuuden pullon laatikon viiniä ja tarkistamaan miten se kehittyy korkkaamalla pullon kerran vuodessa parissa.

Lyhyesti: Kevyesti jo kehittynyt, mutta edelleen mainiosti voimissaan oleva 10-vuotias Dãon punaviini, jossa on ihastuttavalla paljon kaikkea, mutta mitään ei liikaa. Maukas ja miellyttävä esitys lämpimien maiden tummanpuhuvien punaviinien ystäville.

Arvio: Tyylikäs – viini on selkeästi jättänyt taakseen nuorten Touriga Nacional -viinien räyhän ja siirtynyt rauhallisempaan, eleganssia ja tasapainoa huokuvaan vaiheeseen. Jälleen mainio muistutus siitä, miksi pidän ikää saaneista, suurimman massansa ja runsautensa kadottaneista mutta eteläisen charminsa säilyttäneistä portugalilaispunaviineistä niin.

Hinnan (20,10e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

3 kommenttia:

  1. Anonyymi9/9/14 18:20

    On myös erinomainen juustoviini. Melkein mikä tahansa vähän tuhdimpi juusto käy.

    terv. IK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä kuvitella! Tosin itse tykkään pistää juustojen kumppaneiksi mielummin makeita kuin kuivia viinejä - sokeri viinissä kun usein komppaa kivasti juustojen suolaisuutta.

      Poista
  2. Siitä ongelmainen viini, että on tullut korkattua jokunen pullo pelkästään haaveilun merkeissä. Yksi on vielä jäljellä, ehkä sen kylkeen tulee tehdyksi ihan ruokaakin. Tykkäsin arviosta, tästäkin.
    Terv. Timo E. Helsinki ja Töölö

    VastaaPoista