Viinimestarin päiväkirja 2

No niin. Nyt takana on toinen viinimestarikoulutuksen lähiopetussessio, jolle tällä kertaa kertyi mittaa peräti kolme päivää.

Ensimmäisen päivän aloitimme pistokokeella, jossa testattiin viime kerralla opiskeltuja asioita. Paikallaolleista 12 henkilöstä läpipääsyyn oikeuttavaan pistemäärään ylsi peräti 2 henkilöä, joista toinen oli allekirjoittanut – itsekin vain melko välttävällä pistemäärällä. Näköjään meillä on vielä tässä vaiheessa melko paljon opittavaa edessämme!

Tentin jälkeen jatkoimme jo viime kerralla aloitettua teemaa keskustelemalla mm. mineraalisuuden ja terroirin ilmentymisestä viinissä; tätä aspektia tutkiaksemme oli meillä arvioitavana neljä eri Chablis'n alueen viiniä neljältä eritasoiselta appellaatiolta – Petit Chablis-, Chablis-, 1er Cru- ja Grand Cru -tasoisilta ala-alueilta. Totesimme havaittavan mineraalisuuden tason kyllä kasvavan melko tasaisesti aina Cru-tasoisiin viineihin asti, mutta Grand Cru -tasoisessa viinissä (Chablisiennen Les Preuses 2009) käytetty tammisuus tuntui peittävän viinin muita aromeja sen verran alleen, että vertailu muihin viineihin oli hankalaa. Päivän päätteeksi Torresin brand ambassador, Annastiina Jäppinen, tuli esittelemään meille Torresin viinitalon toimintaa, historiaa ja viinejä; ei vain Espanjasta, vaan myös Yhdysvalloista ja Chilestä!

Seuraavana päivänä tutustuimme viinien eri makeusasteisiin sokkomaistelun muodossa – teemana hieman hämäävästi "klassiset valkoiset rypälelajikkeet". Heti kun pääsin testaamaan viinit läpi, olisin voinut pistää käteni pantiksi siitä, että laseissamme on neljä erilaista Rieslingiä – tosin itse veikkasin niiden edustavan neljää eri maata / aluetta. Viinien arviointien jälkeen arvuuteltiin viinien rypälelajikkeita, ja ehdotuksissa lenteli jälleen kaikki mahdolliset klassisesta Chardonnaysta moderniin Viognieriin tai jokerivaihtoehto Muscadetiin, mutta loppujen lopuksi kyseessähän oli kuin olikin Riesling-kattaus (1 Rheinhessen ja 3 erilaista Moselia). Tämän jälkeen aihepiiri siirtyi viinivalmistuksellisiin aspekteihin koskien erilaisia valmistusvälineistöjä, menetelmiä ja yleisempiä valmistuksellisia käytäntöjä. Viininvalmistuksellisia eroja alleviivaava sokkomaistelu pohjautui punaviineihin, jotka paljastuivat kaikki Veneton alueen Corvina-pohjaisiin punaviineihin (Valpolicella, Valpolicella Superiore, Appassimento, Ripasso ja Amarone). Appassimento oli niin pahasti korkkivikainen, ettei siitä saanut mitään irti, mutta yllätyksekseni Valpolicella Superiore (mallia Zenato, vuosikertaa 2012) oli niin hämmentävän runsaan brettaisen rustiikkinen, että viini olisi nokan perusteella mennyt täysin perinteisestä Riojalaisesta. Koulupäivän päätteeksi siirryimme vielä pikaisesti porukalla maistelemaan ravintola Kaskikseen Viinitien esittelyssä ollutta tarjontaa.

Kolmantena päivänä saimme esimakua tulevasta kun edellisen vuoden viinimestariporukasta kaksi mestarikokelasta esittelivät lopputöitään kahdelle viinimestarikurssin vuosikerralle; lopputöiden aiheet olivat "viinilistan kokoaminen" ja "Champagne" – molemmat työt vaikuttivat varsin kattavilta, hyvin kirjoitetuilta ja mielenkiintoisilta (luin molemmat 30-40-sivuiset työt pintapuolisesti niiden kiertäessä luokassa, pahoittelut jos opiskelijakollegani eivät hidasteluni takia ehtineet itse plärätä kyseisiä lopputöitä!) Nyt kun meikäläisellä on jonkinlainen perstuntuma siihen, minkälaista työtä meiltä voidaan odottaa vuoden päästä, voisin ruveta päissäni kehittelemään jotain mielenkiintoista aihetta, jota jaksaisi ruveta pikku hiljaa hiomaan. Hyviä viiniaiheisia tutkimusideoita otan enemmän kuin mielelläni vastaan!

Edellisen viinimestaripostauksen löydät täältä.