Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

23.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1415 viiniä, 275 olutta, 12 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


30.1.16

Klein Constantia Vin de Constance 2008

Klein Constantia Vin de Constance 2008
  • Valmistaja: Klein Constantia
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, WO Constantia Ward
  • Maa: Etelä-Afrikka
  • Alue: Western Cape, Cape Town, Constantia
  • Rypäleet: Muscat Blanc à Petit Grains
  • Koko: 0,5
  • Hinta arviointihetkellä: ~53,00e (Huhtikuu 2015, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Etelä-Afrikassa valmistettu Constantia on yksi niitä viinimaailman alkuperäisiä kulttiklassikoita, joka nautti hyvin suurta suosiota 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle Euroopassa.

Aivan Etelä-Afrikan kärjen rannikolla, Cape Townin alueella, sijaitsevaa Constantian viinialuetta pidetään yhtenä maan parhaista ja legendaarisimmista viinialueista. Tänne Cape Townin kuvernööri Simon van der Stel perusti vuonna 1685 Constantian viinitalon, jonka Constantia wyn -nimellä kulkevat viinit saavuttivat mainetta laadullaan. Talon varsinainen lippulaivaviini syntyi paljon myöhemmin, sillä van der Stel tuotti lähinnä aikakaudelle ja alueelle tyypillisiä viinejä. Hänen kuoltuaan vuonna 1711 Constantian viinitalon tilukset jaettiin kolmeen osaan. Vuonna 1778 Hendrik Cloete osti yhden kolmanneksen (n. 200 ha) hoitamattomana hyvin huonoon kuntoon päässeistä tiluksista ja jatkoi van der Stelin luomaa viinintuotannon perinnettä. Hänen käsistään syntyi intensiivinen, konsentroitunut ja vivahteikas jälkiruokaviini, joka valmistettiin lähinnä Muscat-rypäleistä, jotka aluksi jätettiin rusinoitumaan köynnöksiin ennen sadonkorjuuta. Tämä ainutlaatuinen, väkevöimätön ja erittäin makea viini saavutti suuren suosion läpi Euroopan niin kuninkaallisissa hoveissa kuin runoilijoiden ja kirjailijoiden hengentuotteissa.

Kun Cloete kuoli vuonna 1817, jakoivat hänen poikansa viinitalon tilukset: Jacob Pieter Cloete sai suuremman Groot Constantian tilukset, joilla sijaitsi itse viinitalo, muttei kuitenkaan juurikaan viiniköynnöksiä, kun taas Johan Gerhard sai pienemmän Klein Constantian köynnösviljelmät. Vuoteen 1822 mennessä hän oli rakennuttanut uuden viinitalon ja Constantia-viinin tuotanto sai jatkua. Viinin tuotanto kuitenkin lakkasi 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla viinikirvan tuhottua rypäleviljelmät Etelä-Afrikassa ja maan legendaarisin viini yksinkertaisesti lakkasi olemasta muualla kuin kirjoituksissa.

Vuonna 1980 Duggie Jooste osti Klein Constantian viinitalon tavoitteenaan palauttaa talon historiallinen maine pyrkimällä tuottamaan viiniä, joka olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Talon viinitarhat palautettiin jälleen entiseen loistoonsa ja Joosten ja viinintekijä Ross Gowerin johdolla tutkittiin miten alkuperäistä, legendaarista Constantia-viiniä oltiin mahdettu tuotettaa. Vuonna 1986 julkaistiin Muscat de Frontignac-rypäleistä valmistettu makea Vin de Constance, viinin ensimmäinen vuosikerta yli sataan vuoteen.

Viini on valmistettu Muscat-rypäleistä, jotka on aluksi jätetty köynnöksiin hiljalleen rusinoitumaan. Kun nämä ryppyisiksi kuivahtaneet, käsinpoimitut rypäleet lopuksi puristetaan, saadaan niistä uskomattoman intensiivistä mehua, jonka suhteellinen sokeri- ja happopitoisuus on konsentoritunut valtavan runsaaksi normaaliin Muscat-rypälemehuun nähden. Aluksi mehun annetaan maseroitua pitkään jo koviksi tiivistyneiden rypäleiden kanssa, jotta ne pehmenisivät; kun mehu on maseroitunut rypäleiden kanssa pehmittäen ne, puristetaan rypäleet ja niistä saatettu mehu käytetään n. 14% vahvuuteen. Tämän jälkeen saatu viini siirretään kypsymään 500 litran ranskalaisiin ja unkarilaisiin tammitynnyreihin (60% uusia) n. 4,5 vuodeksi ennen pullotusta. Viiniin on jäänyt vielä käymisen jälkeen 150 g/l jäännössokeria, minkä lisäksi happoja on 8 g/l.

Väriltään Constantia on vaalean kuparinruskea.

Intensiivinen tuoksu on julmetun aromaattinen ja äärimmäisen voimakas; siitä erottuu päällimmäisenä Muscat'n tyypillistä, makeaa kukkaisuutta ja kuivattujen rypäleiden tuomaa hunajaa ja kevyttä rusinaista vivahteikkuutta. Taustalla häilyy lisäksi hillottua litsiluumua, sokeroitua inkivääriä ja appelsiinimarmeladia. Tammitynnyrikypsytys tuo kuvioihin mukaan makeaa vaniljaisuutta ja imelän puisia sävyjä, jotka onnistuvat komppaamaan hyvin harmonisesti rehevää ja valmiiksi makeaa ja mausteista kokonaisuutta.

Makea ja intensiivinen maku on runsaan jäännössokerin vuoksi melko täyteläinen ja rehevä, mutta mukavasti tuntuva hapokkuus tuo uskomatonta, todella valloittavaa tasapainoa kokonaisuuteen, minkä vuoksi viinillä on suorastaan hämmentävän freesi ja eloisa olemus. Hyvin vivahteikas ja maukas makumaailma on ensisijaisesti todella korostuneen, jopa konsentroituneen kukkean Muscattinen. Kompleksinen makumaailma kuitenkin avautuu tuomaan myös kuivattua persikkaa, appelsiininkukkaa, poltettua sokeria, kevyttä hunajaa, uuden tammen aromikasta vaniljaa ja mehevän toffeista mausteisuutta. Alkoholi erottuu hentona lämmön tunteena.

Viinistä suuhun jäävä, pitkäkestoinen jälkimaku on hyvin linjassa viinin muiden piirteiden kanssa: se on voimakkaan kukkea, hunajainen, vaniljaisen tamminen, kevyesti rusinainen ja hennosti sitrusmarmeladinen. Viinistä jää vivahteikas, maukas ja ujosti kitalakea lämmittävä jälkivaikutelma, jossa runsas hapokkuus tuo yllättävää ryhtiä ja raikkautta, sekä pitää tahmaisuuden tunteen loitolla.

Koska alkuperäisiä Constantian viinejä on melko mahdotonta saada verrattavaksi tämän viinin rinnalle, on vaikea sanoa, kuinka lähellä Klein Constantian Vin de Constance on alkuperäistä, 1700-luvun lopulla maailman valloittanutta makeaa viiniä. Siitä riippumatta on pakko todeta, että Vin de Constance on todella vaikuttava, runsas ja hurmaava Muscat-jälkiruokaviini, johon on onnistuttu saamaan uskomattoman upea tasapaino suorastaan hämmentävän, konsentroituneen intensiteetin ja raikkaan, energisen hapokkaan rakenteen välille: viinissä on todella paljon kaikkea, mutta se ei siltikään onnistu tuntumaan raskaalta, ylitehdyltä tai löysältä – tämä ei ole mitenkään itsestäänselvää näin makeille, intensiivisille ja alkoholisille viineille! Lisäksi yksi hämmentävimpiä piirteitä viinissä on sen tammisuus: se on hyvin selkeäpiirteistä ja paikoin voimakastakin, mutta nämä piirteet eivät onnistuneet häiritsemään lainkaan, sillä ne olivat niin yleisilmeeseen nähden hyvin saumattomia ja kokonaisuutta tukevia.

Tuottaja lupaa viinille n. 20 vuoden kestoa, mikä on helposti kuviteltavissa – tuntuen jopa hieman aliarvioidulta. Viinissä on sen verran ryhtiä, rakennetta, hedelmää ja tasapainoa, että voisin kuvitella viinin kehittyvän upeasti paljon pidempäänkin. Ennen kaikkea toivon, että viinin uuden tammen piirteet katoaisivat yhä enemmän taustalle sen saadessa lisää ikää. Vaikka viini on erittäin nautittava ja vaikuttava jo näin nuorena, uskon sen tarjoavan parastaan vasta saadessaan kehittyneempiä piirteitä mukaan kuvioihin – itse suosittelisin nykäisemään pullosta korkin vasta +15 vuoden iässä.

Lyhyesti: Satojen vuosien takaisen kulttiviinin nykyaikaan tuotu, intensiivinen, makea, kompleksinen ja ihastuttavan tasapainoinen näkemys.

Arvio: Erinomainen – eli eri jepa viini. Uskomattoman tasapainoinen ja maukas esitys makeuteensa ja intensiteettiinsä nähden. Jos viini on ollut suurin piirtein tämmöistä parisataa vuotta sitten, en ihmettele lainkaan miksi sitä on pidetty yhtenä maailman parhaista viineistä!

Hinnan (~53,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti