Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


22.8.15

Great Divide Hercules DIPA

http://www.alko.fi/tuotteet/724304/
Great Divide Hercules Double IPA
  • Valmistaja: Great Divide Brewing Company
  • Tyyppi: Olut, Double India Pale Ale
  • Maa: Yhdysvallat
  • Alue: Colorado, Denver
  • Humala: Amarillo, Columbus, Simcoe
  • Koko: 0,355
  • Hinta ostohetkellä: 6,19e (Toukokuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt: 6,19e (Elokuu 2015, Alko)

Alkolla on joku käsittämätön taipumus hankkia valikoimiinsa liian usein sutta ja sekundaa kun samalla olisi tarjolla maailmanlaajuista suosiota nauttivia huipputuottajien herkkuja. Aina välillä lisäykset valikoimaan osuvat nappiin ja perusvalikoimaan pätkähtää jotain maailmanluokan superkamaa. Yhtenä tällaisena tapauksena monet voivat pitää vuonna 1994 perustetun jenkkipanimo Great Dividen jyhkeän Hercules DIPA:n ilmestymistä Alkon perusvalikoimaan.

Erityisesti Yeti Imperial Stoutistaan tunnettu Great Divide on yksi Yhdysvaltojen merkittävimpiä ja arvostetuimpia craft beer -panimoita, jonka oluet nakuttavat tasaiseen tahtiin vaikka mitä titteleitä erilaisissa skaboissa ympäri maailmaa ja joista monet löytyvät vaivatta erinäisten maailman parhaiden oluiden listojen kärkikahinoista. Jotain panimon tasosta kertonee myös se, että ensimmäisen palkinnon oluistaan panimo plokkasi vain 3 kk perustamisensa jälkeen.

Meillä päin yleensä naureskellaan, että Yhdysvalloissa on valloilla mentaliteetti, jonka mukaan jos jokin on hyvää, on enemmän sitä parempi. Vahvasti amerikkalaistunut ruotsalaiskoomikkomuusikko Yngwie Malmsteen mitä hienoimmalla tavalla tiivisti kyseisen ajattelumallin eräässä haastattelussa: "How can less be more? It's impossible! More is more."

Vaikka moni jenkkiolut ja -viini on todistanut tämän ideaalin vääräksi – Yhdysvalloissa osataan tehdä varsin tyylikkäitä, tasapainoisia ja elegantteja oluita ja viinejä. Great Dividen Hercules ei kuitenkaan ole tämmöinen. Hercules on niin överisti valmistettu IPA kuin olla ja voi – jos alkoholi ja humala ovat hyvä asia, enemmän alkoholia ja humalaa on parempi! Oluessa on jykevät 10% voltteja ja katkeroaineetkin huitelevat 100 EBU:n nurkilla. Tämä ei siis ole mikään kepeä ja raikas pikku-IPA kesäpäivän ratoksi, tämä on mörssäri omassakin sarjassaan.

Lasiin kaatuu vaalean kuparinruskeaa olutta. Kaadon yhteydessä olut saa runsaan, hiekanvärisen vaahtohatun, joka tiivistyy nopeasti parin millin patjaksi oluen pinnalle ja jättää laskeutuessaan hyvin runsaasti pitsiä lasin reunoille.

Lasista kohoaa todella intensiivinen, modernin aromaattisen IPAn tuoksu, jossa tuntuu karamellista mallasta, männynpihkaista humalaa, kevyesti mansikkavetoista marjaisuutta, hillittyä appelsiinimarmeladia, hentoa persikkaa, ujoa passiota ja aavistus leikattua nurmea.

Suussa olut on täyteläinen, hiemankaramellisen makea ja mikroskooppisen pienellä hiilihapollaan lähes kermaisen pehmeän tuntuinen. Runsaan (10%) alkoholin olemassaolon voi aistia, mutta se ei puske mitenkään esiin makuna tai poltteena, vaan lähinnä tekee läsnäolonsa tunnetuksi. Maussa tuntuu karamellista mallasta, persikkavetoista trooppista hedelmää, männynneulasia, pihkaa, ruohoa, sitruunankuorta, greippiä ja kaikin puolin järeää katkerohumalointia.

Jälkimaku on karamellisen maltainen, makean persikkainen, kevyen sitruslihainen, hillityn ruohoinen, hennon pullataikinainen, aavistuksen puiseva ja äärimmäisen bitterinen. Muut maut katoavat kohtalaisen nopeasti kieleltä, mutta alkoholin kevyt lämpö jatkuu kohtalaisen pitkään ja humalan tuomat katkerot peräti useita minuutteja.

Kaiken kaikkiaan Hercules on mainio tykittely-DIPA. Jos nyt joltain sattui jäämään pointti huomiotta, tämä olut ei todellakaan ole niille, jotka arvostavat kepeyttä ja raikkautta oluissaan – Hercules DIPA on kehitetty varta vasten niille, jotka etsivät jatkuvasti yhä suurempia ja intensiivisempiä oluita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olut olisi epätasapainoinen: Herkuleen mallasrunko on varsin runsas ja tarjoaa oikein maittavan vastapelurin hyvin ronskille humaloinnille. Alkoholiakin löytyy reilummanpuoleisesti, mutta sekään ei missään vaiheessa lyö läpi, vaan pysyy suorastaan hämmentävän hyvin aisoissa – suorastaan melkoinen saavutus tämmöiselle vaaleammalle oluelle, sillä usein ainoat hyvin holinsa piilottavat oluet tuntuvat olevan hyvin paahteisia ja väriltään mustia.

Lyhyesti: Jyhkeä, erittäin reippaasti humaloitu ja yhtä lailla jämäkän maltainen jenkki-DIPA, jossa on julmetusti kaikkea, mukaanlukien balanssia.

Arvio: Erinomainen – rupeaa tuntumaan siltä, että DIPA on hyvin "hit-or-miss"-olut: jos oluessa mättää yksikin osa-alue, pisteitä ropisee veke rankalla kädellä, mutta jos palaset ovat kohdillaan, osutaan heti napakymppiin. Tässä oluessa palaset ovat kohdallaan.

Hinnan (6,19e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti