Petrus Aged Pale

Petrus Aged Pale Grand Reserve

• Valmistaja: Brouwerij de Brabandere
• Tyyppi: Olut, Sour Ale
• Maa: Belgia
• Alue: Flanderi, Länsi-Flanderi, Bavikhove
• Koko: 0,33
• Hinta ostohetkellä: 2,59e (Huhtikuu 2015, Firmabier)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: beerofbelgium

Palataanpa taas näihin hassuihin belgeihin, mitä keväällä tuli Firmabieristä hommattua.

Oluen tuottaneella de Brabanderen panimolla on ehtinyt kertyä jo vähän reippaammin historiaa. Sen perusti Adolphe de Brabandere vuonna 1894 ja se toimii edelleen, jo 5. sukupolvessa, de Brabanderen suvun omistuksessa. De Brabandere on yksi Belgian suurimpia yksityisiä panimoja ja se on tunnettu useista, perinteistä flanderilaista oluttyyliä vaalivista oluistaan.

De Brabanderen yksi arvostetuimmista, perinteisistä oluista on Oud Bruin, hapan flaamilaisolut. Normaalisti kyseistä olutta valmistetaan kypsyttämällä tummanpunaista, voimakkaasti karamellimaltaista olutta tynnyreissä, joissa olut saa kypsytyksen myötä happamankirpeän ominaisaromin. De Brabandere valmistaa oluensa poikkeuksellisesti vaaleasta, hyvin pitkään kypsytellystä pohjaoluesta, jonka sekaan sekoitetaan nuorta, ruskeaa ja makeaa bruinia.

Aged Pale Reserve sai alkunsa, kun suuri, nyttemmin jo edesmennyt olutguru Michael Jackson (ei siis täyskaimansa, se popmusiikin ihmemies) vieraili de Brabanderen panimolla, jossa hän pyysi saada maistaa panimon Oud Bruinin pohjaolutta. Silloinen panimomestari Ignace de Brabandere vastahakoisesti suostui, vaikkakin hänen mielestään olut oli sellaisenaan aivan liian hapanta ja siksi peräti juomakelvotonta. Jackson kuitenkin ihastui siihen ja pyysi saada ostaa olutta. Alun perin de Brabandere kieltäytyi, mutta lopulta ehdotti, että tämä ostaisi olutta 7,500 litraa kerralla – olettaen, ettei Jakcson missään nimessä suostuisi näin suureen kertaostokseen. Jackson kuitenkin hyväksyi ehdotuksen suorilta käsin ja de Brabandere joutuikin pullottamaan heidän Oud Bruininsa pohjaolutta samoin tein. Koska olut oli menossa Jacksonin olutseuran yksityiskäyttöön, sai hän kunnian nimetä oluen – ja niin syntyi Aged Pale Grand Reserve. Ei liene ihme, että tämä Jacksonin ainutlaatuisena herkkuna promoama olut saavutti hyvin lyhyessä ajassa valtavan suosion.

Petrus Aged Pale on tyylillisesti melko tavallinen pale ale, mutta se saa oman luonteikkuutensa tammitynnyrikypsytyksessä, joka lähteistä riippuen kestää 18 kuukaudesta peräti 30 kuukauteen. 22,000-litraisissa foudre-tynnyreissä kypsyessään olut saa happamankirpeitä ominaispiirteitä villihiivojen ja erilaisten bakteerien käyttäessä kypsyvää olutta edelleen. Osa tästä oluesta pullotetaan sellaisenaan Aged palena, ja osa käytetään Oud Bruinin valmistukseen (1/3 Aged Palea, 2/3 Dubbel Bruinia).

Ulkonäöltään olut menisi helposti tavan suomilagerista: se on simppelisti hyvin tavanomaisen, kirkkaan vaalean kullankeltainen. Kaadon mukana syntynyt runsas vaahtohattu jää höttöiseksi ja nopeastihajoavaksi.

Tuoksu on runsas, aromaattinen ja leijailee kauas lasista: trooppista hedelmää, hunajaa, aromaattista puuta, hapahkoa mausteisuutta, hillottua sitrushedelmää, hillittyä simamaisuutta ja aavistus inkivääriä.

Maultaan olut on hyvin kuiva ja kirpeä. Kepeä makumaailma tarjoilee reilun sitruunaisuuden rinnalla hillittyä valkoviinietikkaisuutta, hentoa teräksisyyttä, aavistuksen viljaisuutta ja ujosti kuivakkaa puisevuutta. Makupuoli on silti selvästi hillitympi, suoraviivaisempi, kuivempi ja terävämpi kuin oluen muhkea, makea tuoksu. Kokonaisuutta sävyttää pieni, kermainen hiilihappo.

Melko pitkäkestoinen ja todella raikas jälkimaku on teräksinen, tuntuvasti sitruunaisen happamankirpeä, ruohoinen ja hennosti bitterisen yrttinen.

Eipä oluen testaamisen jälkeen jäänyt epäselväksi mitä olutguru Jackson oluessa näki: tämä kun on julmetun tasapainoinen, ihastuttavan raikas ja kaikin puolin herkullinen hapanolut! Perinteiseen makean maltaiseen flaamilaisten hapanoluiden skeneen tämä ei kyllä mahdu (vaikkakin jossain kerrotaan oluen olevan pian pullottamisen jälkeen selkeästi makeampi ja muuttuvan pullossa kypsyessään kuivemmaksi), vaan liikuskelee enemmän gueuzemaisten lambicien tuntumassa – joskin lambiceille ominaista, maalaismaista brettaisuutta tästä oluesta taas ei pahemmin löydy.

Petrus Aged Palea kannattaa kaikkien hapanoluiden ystävien metsästää testiin tilaisuuden näin salliessa – tämä tarjoaa mukavaa, aromaattista vaihtelua lambiceihin ja toimii tuntuvan kirpakkuutensa puolesta mitä ihastuttavimpana raikastimena näin kesäkuumalla. Olut taisi olla kymmenisen vuotta sitten Arkadian Alkon valikoimissa, joskin tämä tieto ei hirveästi nykypäivässä elävää oluenystävää lämmitä. Oma pulloni löytyi, kuten arvion aluksi mainitsikin, Firmabier-nettimyymälästä, jossa pullo oli jaossa äärimmäisen kohtuulliseen, vajaan kolmen euron hintaan.

Lyhyesti: Ihastuttavantuoksuinen, tuntuvasti raikkaan happamankirpeä, kepeä ja sitruksinen, vanhoissa tammisammioissa kypsytetty flaamilainen hapanolut – tyylilajissaan poikkeuksellisesti vaaleana ja kuivana versiona.

Arvio: Tyylikäs – ihastuttava, tuntuvan hapan siemailuolut niin pohdiskelevaan fiilistelykäyttöön kuin huolimattomaan kesäauringosta nautiskeluun. Kirpeän habituksensa vuoksi ei ehkä se helpostilähestyttävin tapaus, mutta tyylilajin faneille varmasti kaikin puolin palkitseva elämys.

Hinnan (2,59e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta oluesta samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.