Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.8.15

Cidre Bouché Le Clos Fleuri Brut

http://www.alko.fi/tuotteet/735204/
Cidre Bouché Le Clos Fleuri Brut
  • Valmistaja: Cidrerie de la Brique
  • Tyyppi: Siideri
  • Maa: Ranska
  • Alue: Normandia, Ala-Normandia, Cotentin
  • Koko: 0,375
  • Hinta ostohetkellä: 3,78e (Toukokuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt: 3,78e (Elokuu 2015, Alko)

Siidereistä on hyvin vaikea mennä sanomaan omaa lempityyliään alkuperän perusteella – Normandian ja Bretagnen runsaamman omenaiset ja lähes ylikypsät siiderit eroavat kyllä melkoisesti sekä usein hapokkaammista ja robustimmista brittisiidereistä että kepeämmistä ja kirpakammista baskisiidereistä. Jokaisella tyylillä on ehdottomasti paikkansa ja jokainen näistä tyyleistä maistuu meikäläiselle, kunhan vain tuote on hyvin tehty. Meikäläisen tapauksessa "hyvin tehty" ei kuitenkaan yleensä tarkoita puhdaspiirteistä, kliinin teollista tyyliä – päin vastoin, yleensä mitä röyhkeämmältä ja maalaisemmalta siideri vaikuttaa, sitä enemmän se todennäköisesti on omaan makuuni. Vaikka Briteissä valmistetaan myös hyvin autenttisia, rustiikkisia siidereitä, vetää Ranska pidemmän korren tässä kilpailussa: bretagnelaiset ja normandit tuntuvat olevan sen verran ylpeitä alueittensa perinteisestä juomatyylistä, että alueella ei valmisteta juuri muuta kuin sitä kaikkein autenttisinta tavaraa.

Viime keväänä Alkon valikoimiin saapui uusi cidre bouché (eli "korkitettu siideri") puolikaskokoisessa pullossa. Termillä bouché tarkoitetaan perinteistä kuohuviinipulloon pullotettua siideriä, joka saa hiilihapponsa kuohuviinien tapaan käydessään pullossa. Siiderin on tuottanut vuonna 1953 perustettu, jo 3. sukupolvessa toimiva perheyritys La Brique, joka on keskittynyt tuottamaan perinteisiä, alueelle tyypillisiä, pastöroimattomia maalaissiidereitä. Koska tätä kyseistä siideriä ei firman kotisivuilta löydy, en osaa kertoa sen valmistusprosessista mitään, tai eroaako se edes talon perussiideristä, mutta Alkon sivujen mukaan jäännössokeria löytyy 30 g/l. Näköjään tuo "brut" on melko lavea termi siiderimaailmassa.

Väriltään Le Clos Fleuri on kirkas ja syvän kullankeltainen.

Tuoksussa tulee aluksi vastaan melko tömäkkä, kananmunainen rikki, joka hallitsee tuoksua voimakkaasti. Lasissa avautuessaan alkaa alta löytyä ylikypsää ja jopa hennosti rusehtavaa maalaisomenaa. En tiedä, oliko tässä vain tullut poikkeuksellisen runsaasti rikitetty pullote vastaan, vai mistä lienee ollut kyse, mutta tuskin siiderin tältä kuuluisi tuoksua.

Maku on sentään paljon parempi ja autenttisempi kuin tuoksu, joskin rikkisyys jatkuu hennosti makupuolelle asti. Kokonaisuus on jäännössokeristaan huolimatta kuivan tuntuinen ja miellyttävän hapokas. Makupuolelta löytyy ylikypsää omenaisuutta, joka myös hieman vihjailee makeutta, hillittyä tallisuutta ja aavistus maamaisuutta. Yleisilmeeseen sopii mainiosti siiderin tasainen, keskikokoinen ja miellyttävän pehmeä hiilihappo.

Jälkimaku on maanläheinen, kevyen tallinen ja ylikypsän, jopa rusehtavan omenainen. Hennon tanniinisuus antaa siiderille mukavan purevan ja suutakuivattavan jälkivaikutelman.

Vaikka siiderin tuoksun hyvin runsas ja epämiellyttävä rikkisyys teki kokonaisuudesta lähes lähestymiskelvottoman, paljastui Le Clos Fleurista muuten varsin mainio, tasapainoinen ja klassinen normandialaissiideri. Erityistä syvyyttä siideri ei tarjonnut – mikä toki saattaa olla ihan rikin syytä, sillä se on voinut peittää siiderin vivahteita – mutta kokonaisuus tarjosi yleisesti varsin mainion, mukavan ja riittävän rustiikkisen maalaissiiderielämyksen. Mukavaa, että meillä on tarjolla tällaista tavaraa nykyisin myös kätevässä puolikkaassa pullossa, sillä vaikka 0,75-kokoisessa kuohuviinipullollisessa siideriä on mukavasti turskeaa meininkiä, ei se ole aina se kaikkein näppärin formaatti.

Pitänee ottaa joskus tämä siideri uusintakäsittelyyn ja tarkastaa, onko turvamarginaalit ylittävä rikitys ihan tämän siiderin tyylipiirre, vai sattuiko meikäläisen kohdalle maanantailesti.

Lyhyesti: Julmetun rikkisen tuoksuinen, mutta tasapainoisen hapokas, sopivan kuiva ja miellyttävän maalainen normandialaissiideri puolikaskokoisessa pullossa.

Arvio: Miellyttävä – kyllä, tanakan rikkisestä tuoksustaan huolimatta.

Hinnan (3,78e) ja laadun suhde: OK – siideri on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Maistelimme äskettäin. Rikin määrä näyttäisi olevan sääntö eikä poikkeus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista! Mikäköhän lienee ongelma tämän tuotteen kanssa? Monet muut La Briquen siiderit kun ovat kyllä olleet varsin näppäriä tapauksia.

      Poista