Don Mendo Gran Reserva 2006

Don Mendo Gran Reserva 2006

• Valmistaja: Bodegas San Valero
• Tyyppi: Punaviini, DO Cariñena Gran Reserva
• Maa: Espanja
• Alue: Aragón, Cariñena
• Rypäleet: Tempranillo (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Lokakuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 9,98e (Tammikuu 2014, Alko)

Espanjan viinilainsäädännössä pisimpään kypsytetyimmät (ja ainakin ennen vanhaan samalla myös arvostetuimmat) viinit luokitellaan Gran Reserva -merkinnän alle, joka takaa viinille vähintään 5 vuotta ikää, josta vähintään 1½ vuotta on vietetty tammessa. Koska tämän luokan kypsytys yleensä vaatii viinitalolta suuret kellarit ja valtavan määrän tynnyreitä, joissa kypsyttää viiniä, ovat Gran Reserva -viinit usein melko hinnakkaita. Kuitenkin pienemmät ja tuntemattomammat viinialueet tuottavat varsin edulliseenkin hintaan Gran Reserva -tasoista viiniä. Alkossa käytännössä kaikki edulliset Gran Reserva -viinit ovat kuitenkin lähinnä nuorista ja simppeleistä viineistään tunnetun Valdepeñasin alueen tuotoksia. Ainoa poikkeus tähän on huomattavasti pohjoisemmasta Espanjasta, Cariñenan pieneltä viinialueelta tuleva, tunnistettavaan paperikääröön paketoitu Don Mendo.

Tämä viini oli monien muiden espanjalaisten viinien tavoin tarjolla maistettavaksi Altian jouluviinimessuilla. Aluksi sain maistiaisen puoliksi jo tyhjästä pullosta, mutta viinin tunkkainen maataloisuus, hento mutta selvän korkkivikainen pahvisuus ja hedelmän huomattava puute keskimausta saivat allekirjoittaneen epäilemään pahinta. Onhan noita melko kuivan puisia ja vähähedelmäisiä Gran Reservoja ennenkin tullut vastaan, mutta tämä kyllä vaikutti sellaisen sijaan selvän vialliselta. Takaisin tiskin ääreen tiedustelemaan edustajalta, että ei kai tämä voi olla viinin tyyli. Yhden nopean nuuhkaisun jälkeen edustaja totesi että ei tämä viini kyllä nyt siltä tuoksu miltä pitäisi, laittoi pullon syrjään ja korkkasi uuden. Uusi lasillinen testiin, ja toden totta; aivan selvästi eri tavaraa. Ihmetyttää vain, että kuinkahan moni oli ehtinyt testata viinin tätä ennen huomaamatta viinin viallisuutta?

Viini on väriltään tumman kirsikanpunainen ja vaikuttaa viskositeetiltaan jopa hieman paksun oloiselta, mutta on kuitenkin jonkin verran läpinäkyvä. Värin sävyt eivät kyllä viittaa kovinkaan pitkään kypsyneeseen viiniin; tiilinpunaisen ruskeat vivahteet puuttuvat täysin.

Tuoksultaan viini on melko hillitty. Lasista nousee auringon paahtamia, maamaisia ja kevyen puisia aromeja, joiden seassa on tuoretta luumua, hennon makeata vaniljaa ja metsämarjoja.

Maku yllättää tiukkuudellaan. Kuiva, puisen tikkuinen, napakka ja melko täyteläinen suutuntuma on paljon ronskimpi ja jäntevämpi kuin tuoksu ja viinin hintaluokka antoivat odottaa. Aromimaailma on hieman yksiulotteisen kirsikkainen ja karpaloinen, sekä tammisen mausteinen, mutta sille tuo miellyttävää intensiivisyyttä varsin eloisa hapokkuus. Tanniineja viinissä tuntuu olevan melko vähän, mikä tuo viiniin sopivaa pyöreyttä ja helpostilähestyttävyyttä. Ikä ei maistu muuten viinissä muuten kuin etäisenä nahkaisuutena, sekä todennäköisesti ajan kanssa hieman keventyneenä suutuntumana.

Jälkimaku on keskimaun jalanjäljissä varsin tiukka, kuiva ja napakan hapokas. Punasävytteinen, tuore marjaisuus jatkuu kielellä pirteänä melko pitkään, kunnes lopulta hukkuu paahteisen vaniljaisiin tammen aromeihin.

Rakenteeltaan viini on oikein ryhdikäs, luonteikas ja tasapainoinen, mutta muuten hieman yksipuolinen – tosin tätä saattoi tässä hintaluokassa saattoikin odottaa. Viini on kuitenkin yleisesti varsin miellyttävä, yleiskäyttöinen ja perinteisen espanjalainen, eikä kokonaisuudessa ole mitään vikaa. Jos kaipaa simppeliä ja kursailematonta Espanjan meininkiä esimerkiksi grillailujen kyytipojaksi, on Don Mendo varsin varteenotettava vaihtoehto.

Lyhyesti: Hieman kehittynyt, tamminen ja tasapainoinen, mutta myös melko lailla mutkaton ja yksioikoinen kokonaisuus. Ei hifistelyyn ja pitkän kaavan nautiskeluun, vaan ruokajuomaksi simppeleille aterioille.

Arvio: OK – mukiinmenevä perusespanjalainen, jolla on varsin hyvin ikää hintaansa nähden. Vaikkei ikä ole tuonut hirveästi syvyyttä ja vivahteikkuutta viiniin, on se silti varsin tasapainoinen, miellyttävän ryhdikäs ja aromikas hintaisekseen.

Hinnan (9,98e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Blecua 2001

Blecua 2001

• Valmistaja: Viñas del Vero
• Tyyppi: Punaviini, DO Somontano
• Maa: Espanja
• Alue: Aragón, Somontano
• Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Grenache, Merlot, Tempranillo
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 62,00e (Syyskuu 2012, wine-searcher.com)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Olisi mennyt täysin ohi suun tämäkin viini Mikä viini -tapahtumassa, ellei ystävällinen tuttuni olisi tullut hehkuttamaan tätä viiniä maasta taivaisiin. Piti siis seurata hehkutusta sen alkulähteille, Viñas del Veron ständille.

Blecua on siis jonkin sortin Superespanjalainen – viini, jota on tehty vasta vuosikerrasta 1997 eteenpäin, mutta joka on hyvin lyhyessä ajassa kerännyt ympärilleen melkoisesti hypeä, hehkutusta ja arvostusta. Esimerkiksi juuri kyseessä olevaa Blecuan vuosikertaa 2001 moni arvostelija pitää yhtenä Espanjan parhaista viineistä. Tämä viini tulee Pohjois-Espanjasta, läheltä Ranskan rajaa, Pyreneiden vuoriston juurestam missä sijaitsee viiniin käytetyt seitsemän Viñas del Veron parasta, vanhaa ja hyvin vähäsatoista tarhaa. Tarkkaa rypälesekoitusta en tälle vuosikerralle löytänyt, mutta ymmärtääkseni ensimmäinen vuosikerta oli 25/25/25/25-blend samoja rypäleitä mitä tästä viinistä löytyy. Nykyisin viini valmistetaan kypsyttämällä kaikkia, tarkasti valikoiduista rypäleistä tehtyjä viinejä aluksi 12 kuukautta erikseen uusissa ranskalaisissa tammitynnyreissä, minkä jälkeen kypsyneiden viinien tason perusteella sekoitetaan lopullinen blend, jota kypsytetään edelleen 8 kuukautta lisää ranskalaisessa tammessa. Päästäkseen pulloon viini siis kokee kolminkertaisen valikoinnin: aluksi vain parhaat viinitarhat kelpaavat; niistä vain parhaat rypäleet; lopuksi vain laadukkaimmat tynnyrilliset käytetään.

Väriltään viini on hyvin tumman viininpunainen ja reunoille asti lähes läpinäkymätön. Tuoksu on todella tuhti ja mehevä, se tuntuu käytännössä vyöryvän lasista päin näköä. Tukevassa tuoksussa on makeata herukkahilloisuutta, kypsiä luumuja, karhunvatukkaa, vaniljaista tammea, lähi-idän mausteita ja paahteisuutta.

Ensimmäinen kirjoittamani huomio itse viinin mausta: "jestas sentään." Maku on siis todella runsas ja tuhti. Iso. Massiivinen. Ja kaikesta huolimatta myös uskomattoman tasapainoinen. Maussa on runsaasti kypsiä, tummia hedelmiä, mustaherukkaa, maustepippuria, vaniljaa, puista tammea. Kokonaisuus on lähes lihainen ja pullotus suodattamattomana tuntuu: viini on suutuntumaltaan pureskeltavan paksu ja uskomattoman täyteläinen. Hapokkuutta riittää sopivasti, mutta viinin varsinainen runko ja rakenne tulee lempeistä, mutta erittäin runsaista tanniineista. Yleivaikutelmaltaan viini on hyvin moderni, todella massiivinen konsentraatiopommi ja silti varsin säväyttävä. Iästään huolimatta viini on erittäin nuoren oloinen, ikä ei tunnu, näy tai maistu vielä missään.

Erittäin pitkä jälkimaku on keskimakua selvästi kuivempi, tuntuvan herukkainen, nahkainen, karvaan yrttinen ja tumman suklainen sekä hennosti vaniljaisen tamminen.

Viini on todella iso ja kypsänmakeakin, mutta silti mielestäni todella hyvä ja ylipäänsä varsin vaikuttava. Tyylillisesti se on kuitenkin hyvin moderni ja lähempänä uutta maailmaa kuin Espanjaa, joka vain vilahtelee paikka paikoin hentoisena taustavireenä, minkä vuoksi aluksi mietin että miksi tällaista viiniä pitää tehdä perinteikkäässä Espanjassa. Sitten rupesin miettimään, että vastaani kyllä ei ole tullut ensimmäistäkään yhtä vaikuttavaa "kansainvälistä" viiniä uudesta maailmasta, joten kaipa viini ihan perustellusti saa tulla sieltä Espanjasta, vaikkei varsinaisesti espanjalaiselta vaikutakaan. Ja ihan perustellusti viini on hehkutuksensa ansainnut. Upea tuotos.

Kun kyselin esittelijältä viinin kypsytyskestävyydestä, hän sanoi ettei osaa oikein sanoa. Melko vähän aikaa sitten hän oli maistanut ensimmäistä vuosikertaa, eli 1997:ää, joka oli kuulemma vielä erittäin nuoressa tikissä, eli ei hirveästi eronnut tästä 2001:stä. Yleisesti vain totesi, että viinillä on helposti vielä useita vuosia, jopa useampi vuosikymmen edessään. Enpä olisi itsekään muuta osannut epäillä.

Lyhyesti: Erittäin suuri, tuhti, jopa massiivinen punaviini, josta löytyy paljon kaikkea – myös juuri tämänlaisessa viinissä elintärkeätä tasapainoa ja harmoniaa. Helpostilähestyttävä superviini jo nyt, mutta varmasti tulee kehittymään edukseen vielä vuosikymmeniä.

Arvio: Täydellinen – ollakseen uuden maailman tyyliin tehty konsentraatiopommi, on Blecua sanalla sanoen melko päräyttävä tapaus. Lainatakseni uudelleen havaintojani viinistä: "jestas sentään." Jos tällainen moderni viini onnistuu saamaan tällaisen reaktion positiivisessa mielessä, ollaan yleensä oikeilla jäljillä.

Hinnan (62,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Langa Trilogia 2008

Langa Trilogia 2008

• Valmistaja: Bodegas Langa
• Tyyppi: Punaviini, DO Calatayud, luomu
• Maa: Espanja
• Alue: Aragón, Calatayud
• Rypäleet: Cabernet Sauvignon (34%), Merlot (33%), Syrah (33%)
• Koko: 0,375
• Hinta ostohetkellä: 4,54e (Heinäkuu 2011, Alko)
• Hinta nyt: 5,19e (Tammikuu 2014, Alko)

Viinin nimi lienee peräisin viinin kolmen rypäleen sekoituksesta, joista yhdenkään aromit eivät tunnu dominoivan muiden ylitse.

Synteettisen korkin alta paljastuu marjaisia ja maanläheisiä – oikeastaan lähes tyrmäävän tallisia tuoksuja. Siispä viiniä lasiin ja testaamaan!

Suutuntuman ensivaikutelma on miellyttävän pehmeä, mutta viinin kirpakkaat hapot ja runsas alkoholisuus astuvat nopeasti peliin ja tuovat makuun selvää särmää.

Viinin maku on kuiva ja keskitäyteläinen, mielikuvat pyörivät tummasävyisen marjan ja polttelevan mausteisuuden tuntumassa. Reilut hapot tuovat asennetta ja ryhtiä makuun tanniinien puraisun puuttuessa. Maku tuntuu kuitenkin olevan hieman yksiuloitteinen eikä se tarjoile suuria yllätyksiä, mutta jälkimaku sen sijaan on todella pitkä ja sitä hallitsee voimakas katkeroinen elementti.

Tunnin avauduttuaan viini on selvästi auennut ja muuttunut; punainen marjaisuus on astunut voimakkaasti estradille. Hapot ovat erinomaisessa tasapainossa viinin tuhdimman ja marjaisen hedelmän kanssa. Yleisvaikutelma on selvästi juuriavattua viiniä pehmeämpi.

Suoraan pullosta ja hieman viilennettynä viini on näppärä arkiviini hieman rasvaisemmille ruoille, joissa rasva hillitsee viinin ronskeja happoja ja sen mausteisuus pääsee loistamaan. Sen sijaan tunnin odotuksella viinistä kuoriutuu oikein miellyttävän pehmeä ja tasapainoinen seurusteluviini.

Langa Trilogia ei tarjoile valtavia elämyksiä, mutta kun katsoo minkälaisessa seurassa se painii hintaluokassaan, sehän on suorastaan ykkösvalinta. Muistutan kuitenkin antamaan viinille hyvin aikaa, jos kaipaa pehmeämpää ja helpompaa viiniä!

Lyhyesti: Särmikäs ja kaikkea muuta kuin miellyttämisenhaluinen espanjalainen todella edulliseen hintaan.

Arvio: Hyvä – hintaluokkansa ehdottomia hallitsijoita, yksi parhaista Alkon puolikkaista punaviineistä.

Hinnan (5,19e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.