Pheasant's Tears Mtsvane Amber 2014

Pheasant's Tears Mtsvane Amber 2014

• Valmistaja: Pheasant's Tears
• Tyyppi: Oranssi viini
• Maa: Georgia
• Alue: Kakheti, Manavi
• Rypäleet: Mtsvane (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 20,50e (Tammikuu 2016, Vins Étonnants)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: astorwines

Pheasant's Tears on yksi Georgian arvostetuimmista viinitaloista ja jonkin tason kulttinimi natural-viinipiireissä. Talon on perustanut yhdysvaltalaistaiteilija John Wurdeman, joka innostui jo 15-vuotiaana georgian kulttuurista kuultuaan georgialaista folkmusiikkia. Hän saapui ensimmäisen kerran Tbilisiin, Georgian pääkaupunkiin, vuonna 1995 ja sittemmin, vuonna 1998, asettui asumaan maahan pysyvästi ja meni naimisiin kakhetilaisen muusikon kanssa. Nykyisin 40-vuotias Wurdeman puhuu sujuvasti georgiaa ja on saanut tunnustusta georgialaisia maisemia esittävistä maalauksistaan.

Pheasant's Tearsin Wurdeman perusti vuonna 2007, 8. sukupolven viininviljelijän Gela Patalishvilin kanssa tavoitteenaan pitää hengissä muinaista georgialaista viininvalmistusosaamista. Nimen miehet nappasivat georgialaisesta tarinasta, jonka mukaan vain poikkeuksellisen upea viini saa fasaanin kyynelehtimään. Talon viinit valmistuvat samalla tavalla miten niitä on valmistettu maassa jo satojen – ellei tuhansien – vuosien ajan: luomusertifioituja köynnösviljelmiä viljellään mahdollisimman luonnonmukaisesti; kaikki talon viinit, niin punaisista kuin valkoisista rypäleistä valmistetut, valmistetaan ja kypsytetään maahan haudatuissa kvevri-saviastioissa, kuorten, siemenien ja tertun rankojen kanssa; viinien valmistuksessa ei käytetä viljeltyjä hiivoja tai apuaineita ja kaikki viinit pullotetaan sellaisenaan, ilman suodatusta tai muunlaista käsittelyä. Valmistusmenetelmistä johtuen kaikki talon viinit ovat luonnostaan rutikuivia ja väristä riippumatta usein hyvin tanniinisia. Viinien kypsyminen kvevreissä vaihtelee halutusta tyylistä, rypälelajikkeesta ja kvevrin koosta riippuen kolmesta viikosta puoleen vuoteen; ainoastaan Tsolikouri-lajikkeesta valmistetussa viinissä pyritään pitämään kosketus kuorien kanssa lyhyenä. Pheasant's Tears omistaa useilta eri ala-alueilta tarhoja, joilla pyritään viljelemään niille parhaiten sopeutuneita lajikkeita; näillä tarhoilla käytetyillä, mahdollisimman vähän ympäristöä muokkaavalla viljelysmenetelmillä pyritään pitämään alueiden oma terroir mahdollisimman autenttisena. Viinitalon erikoisuus on ns. "museotarha", jolle ollaan pyritty keräämään kaikkia mahdollisia georgialaisia rypälelajikkeita; tämän tarhan rypäleistä valmistetaan useiden satojen eri lajikkeiden ainutlaatuinen sekoiteviini, Polyphony.

Tämä viini on valmistettu Pheasant's Tearsin noin hehtaarin laajuiselta palstalta, jossa 70-vuotiaat Mtsvane-köynnökset kasvavat vulkaanisella maaperällä. Viini on valmistettu aivan kuten kaikki muutkin talon viinit, eli murskaamalla rypäleet ja siirtämällä tämä rypälemehun, kuoret, rangat ja siemenet käsittävä mäski maahanhaudattuihin kvevri-ruukkuihin käymään. Viinin käytyä kuivaksi se pullotetaan täysin käsittelemättömänä. Tämä on siis sitä aitoa meininkiä – ei peukalointia tai näpelöintiä, vain aitoa, rehellistä viiniä!

Vaikka Pheasant's Tearsin Mtsvane luokitellaan valmistusteknisesti oranssiksi viiniksi, on sen väri varsin maltillisen oranssa: lasissani makoileva viini on nimittäin nuorekkaalta ulkonäöltään kuulaan kellanvihreä. Suodattamattomuus näkyy mitä ujoimpana utuisuutena.

Tuoksu on erittäin runsas, mutta aluksi melko lineaarinen; siinä tuntuu ennen kaikkea hyvin voimakasta ja selväpiirteistä kypsää valkeakuulasomenaa sekä ylikypsiä omenoita vihjaavaa, rehellisen rustiikkista bretagnelaissiiderimäisyyttä. Taustalta erottuu aluksi vahamaisuutta, kevyttä nahkaa ja ujoa hunajaisuutta, kun taas auetessaan sekaan ilmestyy myös eteerisiä litsiluumun ja kuivakukkien vivahteita. Hengittelyn myötä aluksi hyvin yksiulotteisen omenainen tuoksu saa seurakseen hyvin paljon runsaampia ja persoonallisempia sävyjä.

Suussa viini on täyteläinen, kohtalaisen konsentroitunut ja tekstuuriltaan jopa lähes öljymäinen, viskositeetiltaan runsas, muttei kuitenkaan ollenkaan raskas – viinin rapsakka hapokkuus ja märän kivinen mineraalisuus antavat sille ihastuttavaa ryhtiä ja kepeyttä. Kuivaa makumaailmaa hallitsee kypsä, bretagnelaissiiderimäisen villi omenaisuus ja jopa omenahilloisuus, sekä kypsät valkoisen persikan aromit. Taustalla häilyy hieman kypsää päärynää, aasialaisia mausteita, kevyttä litsiluumua ja ujoa vegetaalista vihersävytteisyyttä. Yleisilme on sekä kuiva – jopa erikoisella tavalla lihaisa – että samalla kypsänmakea ja erittäin mehevän hedelmäinen. Kuorikontaktista huolimatta viinillä ei ole saanut rypäleiden kuorista juuri lainkaan tanniineja.

Jälkimaku on mineraalisen kivinen, jopa kevyen bitterinen ja hennosti vihertävän yrttinen, sekä ennen kaikkea mehukkaan omenainen. Aina välillä kielellä häilyy myös hentoja, makean aromaattisia persikan, hunajan ja litsiluumun vivahteita. Makeahko jälkivaikutelma viipyilee aavemaisena ja jatkuvasti kehittyvänä kielellä varsin pitkään.

Pheasant's Tearsin Mtsvane on herkullinen, persoonallinen ja mukavalla lailla erikoinen tuttavuus. Vaikka viini teknisesti onkin oranssi viini, ei se ole niinkään sellainen varsinaisesti, vaan ainoastaan kuorikontaktista persoonaa saanut valkoviini – tässä kun on loppupeleissä hyvin vähän mitään oransseihin viineihin viittaavaa. Ainoastaan viinin öljymäinen tekstuuri, joka tuo sille jo hieman punaviinimäistä habitusta, on ainoa vihjaus kuorikontaktista; muuten viini menisi ilman taustatietoja tarjoiltuna hyvin kiehtovasta ja maukkaasta valkoviinistä.

Mutta oli tämä sitten valko- tai oranssi viini, on se joka tapauksessa tämä herkullinen ja ryhdikäs tapaus, joka menee niin maukkaana seurusteluviininä kuin tuhtina ruokaviininä pataruoille, tuhdeille sieniruoille tai grillatulle valkoiselle lihalle. Ryhtiä, rakennetta ja konsentraatiota viinissä riittää sen verran, että sen voi kuvitella helposti myös kehittyvän edelleen kellarissa – olisikin mielenkiintoista testata, minkälaiseksi viini kehittyy vuosien myötä, kun se lopulta muuttuu nuoresta kehittyneeksi.

PS: Kiinnostuneet voivat tähän perään lukaista myös aiemman arvioni Pheasant's Tearsin punaisesta Saperavista.

Lyhyesti: Persoonallinen, pitkään kuorien kanssa muhinut georgialaisviini jostain valkoisen ja oranssin viinin välimaastosta.

Arvio: Erittäin hyvä – kaikin puolin erilainen ja persoonallinen viini, mutta myös hyvin houkutteleva ja helpostilähestyttävä sellainen. Enemmän valkoviini boksin ulkopuolelta kuin perinteinen oranssi viini.

Hinnan (20,50e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.