Vinarija Dingač Dingač 2009
- Valmistaja: PZ Vinarija Dingač
- Tyyppi: Punaviini, Vrhunsko Vino
- Maa: Kroatia
- Alue: Primorska Hrvatska, Dalmatia, Pelješac, Dingač
- Rypäleet: Plavac Mali (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 132,99 Kn (~17,54e; Heinäkuu 2015, Konzum)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Nyt voisi pistää hieman arvostellen tavaraa Kroatian viineistä, kun kerran siellä tuli joitain päiviä kesälomalla vietettyä!
Koska olimme vastikään saapuneet maahan ja yleinen tietämykseni maan viineistä oli vielä melko hataralla pohjalla, päätin, että jostain on opiskelu aloitettava, joten päätin napata sokkona jotain lupaavan oloista hotellihuoneeseen siemailtavaksi. Tämä kyseinen viini löytyi paikallisen Sparin / Alepan / Siwan eli Konzumin hyllyiltä, edustaen myymälän vaatimattoman viinihyllyn hinnakkainta päätä.
Viinin on tuottanut Vinarija Dingač, joka on jo vuonna 1902 Potomjeen, Pelješacin niemimaalle, perustettu osuuskunta, jolla on tätä nykyä peräti 330 viljelijää tallissaan. Monien paikallisten pientuottajien keskittyessä tuottamaan piskuisia määriä simppeliä ja rehellisen rustiikkista punaviiniä Pelješacin merkittävimmästä rypäleestä, Plavac Malista, pyrkii Vinarija Dingač tuottamaan hieman kaupallisempaa ja näin ollen myös laajemmat markkinat helpommin tavoittavaa tavaraa. Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä n. 150,000 pullon vuosituotannollaan osuuskunta on niemimaan suurin viinintuottaja. Talon tuotannon arvostetuinta päätä edustavat laadukkaiksi tunnustetuilta Postupin ja Dingačin alueilta tulevat viinit, joista nyt arvosteltava viini tulee jälkimmäiseltä. Viinin etikettiä koristaa aasi, joita tavataan Dingačin alueella runsaasti – johtuen paikoitellen jopa 45 asteen kulmassa viettävistä rinteistä, joilla viiniköynnökset kasvavat usein täysin porrastamattomilla tarhoilla. Näin jyrkissä rinteissä traktorit ja muut laitteet ovat täysin käyttökelvottomia, joten ainoat keinot muokata tarhoja on käsipelillä tai aasien avulla.
Kuten melkeinpä kaikki Pelješacin niemimaalla valmistetut punaviinit, myös tämä viini on valmistettu Plavac Malista – rypäleestä, joka tunnetaan parhaiten Zinfandelin (eli Tribidragin) ja paikallisen Dobričićin risteytyksenä. Koska osuuskunnalla ei näytä olevan internetsivuja, en löydä viinille sen tarkempia valmistuksellisia speksejä.
Viini on aavistuksen läpinäkyvältä väriltään tasaisen ja tumman, jopa hennosti kehittyneen rusehtavaan taittuva kirsikanpunainen.
Kypsänmakea ja runsas tuoksu on muhkeahko ja se tuntuu lähes vyöryvän lasista. Hedelmäpuolta hallitsee mehukkaan mansikkainen ja kypsän kirsikkainen hedelmä, johon todennäköisesti tammitynnyrikypsytys tuo kevyen neilikkaisen ja aavistuksen suklainen alavireen.
Tiivisluontoinen, kypsänmakea ja intensiivinen makumaailma jatkaa luontevasti tuoksun viitoittamalla tiellä. Kokonaisuudesta erottuu runsaasti auringossa paahtuneita, makeita makuja, kuten sinimarjahilloa, luumuhilloa ja hentoa viikunahilloa, kypsän mansikkaista hedelmää ja tammikypsytykselle tyypillisiä piirteitä, kuten kanelista ja neilikkaista joulumausteisuutta sekä hentoa raakakaakaota. Suutuntuma on ymmärrettävästi reippaan täyteläinen, mutta kevyehkö, tasapainottava hapokkuus ja kohtalaisen puruvoimainen tanniinisuus tuovat viinille mukavan ryhdin, eikä kokonaisuus sorru kypsänmakeasta olemuksestaan laiskaksi tai läskiksi. Eteläkroatialaisen ideaalin mielestä viinin laatu ja alkoholipitoisuus kulkevat käsi kädessä, joten tömäkkä holi (15,5%) kyllä tuntuu ja maistuu.
Runsas ja makea jälkimaku on kestoltaan pitkä, melko runsaista tanniineista karhea ja karvas, ja se jättää kielelle makeaa kirsikkamarmeladia, mansikkaa ja hentoa taatelia. Runsaasta alkoholista jää suuhun melko lämmin jälkivaikutelma.
Tämä viini kyllä tuntuu edustavan sitä käsitystä, mitä meikäläisellä oli monista dalmatialaisista (=eteläkroatialaisista) punaviineistä – hyvin kypsää hedelmää ja alkoholia kyllä löytyy! Myös Plavac Malin sukulaisuussuhde Zinfandeliin vaikuttaa melko selvältä, sillä aromimaailma on hyvin samankaltainen perinteisen Cali-Zinin kanssa. Merkittävimpänä erona tämän viinin ja jenkki-Zinfandelin kanssa on siinä, että vaikka rypäleet vaikuttavat saaneen reilusti aurinkoa ja ne ovat poimittu hyvin kypsinä, tuntuu viinistä löytyvän napakampaa hapokkuutta ja tuntuvampaa tanniinisuutta kuin yhtä kypsästä Zinfandelista. Plavac Malin sanotaankin olevan Zinfandelia paremmin hyvin lämpimiin olosuhteisiin sopeutunut rypäle, mikä tuntuu myös pitävän paikkansa.
Yleisesti tämä osuuskunta- Dingač ei ole kuitenkaan mitään ihmeellistä; nothing to write home about, kuten lontooksi sanotaan. Sokkona viiniä olisi melko vaikeaa erottaa uuden maailman punaviineistä, johtuen lähinnä hilloisen makeasta yleisilmeestä. Rakennetta löytyy mukavasti, eli viini kyllä kestää vähän järeämpiäkin ruokia, mutta kokonaisuus kyllä pelitti ihan mainiosti sellaisenaankin hotellihuoneessa siemailtuna. Kellariin en tätä hommaisi lisäkypsytettäväksi, mutta viini tuntuu pitäneen ihan mainiosti kutinsa lähes kuuden vuoden päähän vuosikerrastaan. Vaikea kuitenkaan nähdä, että näin muhkean makea viini hirveästi kehittyisi mihinkään mielenkiintoiseen suuntaan lisäiän myötä. Pullon hinta oli laatuun nähden hieman turhan kova, mutta niin kyllä tuntui olevan kaikkien viinien tapauksessa turistien valloittamassa Dubrovnikissa – en ihmettelisi lainkaan, jos jostain pohjoisemmasta pikkukylästä viinin saisi reilusti halvemmalla.
Lyhyesti: Hyvin muhkea, hilloisen makea ja tömäkän alkoholinen mutta myös yllättävän rakenteikas Plavac Mali arvostetulta Dingačin alueelta.
Arvio: OK – hyvin geneerinen, yllätyksetön ja helpostilähestyttävä Dingač. Varma perusviini, joka antaa geneerisen kuvan siitä, mitä kroatialainen punaviini tyypillisesti on, mutta ei missään nimessä edusta sitä, mitä laadukas Plavac Mali voi parhaimmillaan olla.
Hinnan (~17,54e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti