Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.4.16

Orgo Kisi 2013

Orgo Kisi 2013
  • Valmistaja: Teleda / Orgo
  • Tyyppi: Oranssi viini
  • Maa: Georgia
  • Alue: Kakheti
  • Rypäleet: Kisi (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~21,00e (Maaliskuu 2016, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Asioihin vähän perehtyneet tuntuvat uskovan, että oranssit viinit ovat varsin tuore keksintö ja moderni ilmiö; tämä käsitys ei voisi olla kauempana totuudesta. Alun perin viinit on todennäköisesti valmistettu murskaamalla viinirypäleitä astioihin, joissa niiden on annettu käydä spontaanisti villihiivoilla viiniksi. Alueilla, joissa on kasvanut lähinnä valkoisia rypälelajikkeita, on todennäköisesti kaikki viinit olleet sellaisia viinejä, joita nykyaikana voisi hyvin markkinoida "naturaaleina oransseina viineinä".

Georgian ja Armenian alue on nykytiedon valossa viininvalmistuksen synnyinsija: vaikka viiniköynnöksiä on kasvanut villeinä ympäri Eurooppaa ja Lähi-Itää, ovat ylivoimaisesti vanhimmat todisteet viinirypäleiden valmistuksesta viiniksi löytyneet juuri tältä alueelta. Georgiasta on löydetty muinaisjäänteitä viininvalmistuksesta peräti 8,000 vuoden takaa, mikä antaa georgialaisille etumatkaa viininvalmistuksessa esimerkiksi maailmankuuluihin ranskalaisiin nähden n. 5,000-6,000 vuotta.

Georgiaa ei pidetä oranssien viinien kehtona pelkästään siitä syystä, että niitä on siellä tehty joskus viinillisen ajanlaskun aamunkoiton aikoihin. Georgia on oranssien viinien kehto siksi, että tämä historiallinen viininvalmistusmenetelmä on maassa edelleen hyvin voimissaan! Perinteisesti Georgiassa nimittäin viinit on valmistettu suurissa, savesta valmistetuissa ja kaulaa myöten maahan haudatuissa kvevri-saviastioissa. Murskatut rypäleet on kaadettu kuorineen ja rankoineen näihin astioihin, joissa viinin on annettu käydä rypäleiden omilla luonnonhiivoilla kuivaksi viiniksi. Tämä käytäntö pikku hiljaa katosi "eurooppalaisten" viininvalmistusmenetelmien saavuttua maahan 1800-luvun jälkipuoliskolla, mutta se on palannut hyvin elinvoimaiseksi ilmiöksi Neuvostoliiton kaaduttua ja paikallisten viininviljelijöiden innostuttua vuosikymmenten bulkkiviinin tuotannon jälkeen jälleen perinteisistä laatuviineistä.

Dakishvilin suvun omistama Orgon viinitalo on siitä harvinaisessa asemassa, että sen viinitarhat ovat hyvin vanhoja, keskimäärin 50–80-vuotiaita; näin vanhat tarhat ovat varsin harvinaisia, sillä neuvostovallan aikana monet Georgian vanhoista viinitarhoista revittiin ylös ja istutettiin uusilla, runsassatoisilla lajikkeilla. Kaikki talon viinit valmistetaan omien tarhojen rypäleistä – eli ostorypäleitä ei hankita – ja viinit käytetään rypäleiden omilla luonnonhiivoilla. Taloa luotsaa mm. kuuluisan Schuchmannin ja Teliani Valleyn viinitalojen viinintekijä, Giorgi "Gogi" Dakishvili, ja hän tuottaa viinejä Orgo- ja Vita Vinea -tuotenimillä poikansa Temuri Dakishvilin kanssa. Talo on erikoistunut tekemään perinteisiä georgialaisia viinejä kvevreissä.

Orgo Kisi on paikallisesta Kisi-rypälelajikkeesta valmistettu perinteinen, kvevreissä käytetty ja kypsytetty oranssi viini. Luonnonmukaisesti viljeltyjen, 50 vuotta vanhojen Kisi-tarhojen käsinpoimitut rypäletertut murskataan ja tämä rypäleiden mehun, kuoret ja rangat käsittävä mäski siirretään kypsymään kaulaansa asti maahan haudattuun kvevriin. Tässä saviruukussa viini käy ja kypsyy kuorten ja hiivasakan kanssa peräti 6 kk ajan, minä aikana viini luonnollisesti kirkastuu raskaimman aineksen vajotessa pohjalle. Viini pullotetaan ilman kirkastusta tai suodatusta, minimaalisen sulfiittilisäyksen kanssa.

Viini on selkeästi kyllä suodattamaton ja kirkastamaton, koska sen appelsiininoranssihko väri on selkeästi kevyen utuinen.

Makea tuoksu on hyvin jännä, omintakeinen ja villi: siinä tuntuu runsasta ja kypsää banaanisuutta, vahamaisuutta, makeaa persikkaa, hieman kermaisuutta, kevyttä terrakottaa, hillittyä pomeranssia ja ujoa karamellisuutta. Lisäksi kokonaisuuden yllä tuntuu leijuvan aavistus hentoa asetonisuutta. Viinin kermaisista ja karamellisista piirteistä johtuen on suorastaan vaikea uskoa, ettei viini ole nähnyt uutta tammea.

Suussa viini on erittäin runsas, täyteläinen ja intensiivinen, mutta myös erittäin tanniininen – tilaisuudessa, jossa tämä viini maistettiin tuli vastaan myös mm. 8 georgialaista punaviiniä, mutta tämä viini tuntui silti olevan maistelun tanniinisin viini. Särmikkäässä ja melko voimakkaan mausteisessa makumaailmassa tuntuu pähkinäisiä, makean puisevia, kermaisia, kalkkisen mineraalisia ja bitterisiä piirteitä; hedelmäpuolelta löytyy keltaluumuisuutta, pomeranssia ja makeaa aprikoosia. Viinin habitus on melko konsentroituneen ja varsin rakenteikkaan oloinen, mutta viinillä on melko reilun hapokkuuden ansiosta myös mukavan ryhdikäs ja eloisa yleisilme.

Viini jättää kielelle makeaa mausteisuutta, kalkkista mineraalisuutta, hillittyä mantelisuutta, kevyttä kermaisuutta ja hentoa vaniljaisuutta. Tuntuvasta tanniinisuudestaan johtuen suuhun jäävä pitkäkestoinen ja vivahteikas jälkivaikutelma on voimakkaasti suutakuivattava, karhea ja melko tiukka.

Valkoisista rypäleistä tehdyksi viiniksi Orgo Kisillä on aivan uskomaton rakenne, runko ja konsentraatio – vastaavanlaiseen intensiteettiin yltää harva punaviini, mistään valkoviinistä puhumattakaan! Välillä kyllä viini kyllä hämmentää: moni lähde mainitsee, ettei viininteossa olla käytetty lainkaan tammea, mutta silti viinin makumaailmasta löytyy paljon sellaisia karamellisia, kermaisia ja jopa ujon vaniljaisia piirteitä, jotka sen enempää miettimättä yhdistäisin uuteen tammeen. Mutta mistäs sitä tietäisi; kyseessähän voi kuitenkin olla tämän ainutlaatuisen rypälelajikkeen omat aromien ja saviruukuissa tapahtuneen pitkän maseraation tuomia piirteitä, sillä aikaisempaa kokemusta oransseista Kisi-viineistä – tai ylipäänsä mistään Kisi-viineistä – meikäläisellähän ei tällä hetkellä ole.

Tammea tai ei, Orgo Kisi on erittäin vaikuttava ja vakuuttava esitys oranssiksi viiniksi, enkä ihmettele lainkaan miksi Orgon viinit ovat saaneet underground-piireissä hehkutusta osakseen tai miksi Gogi Dakishvili on niin suorittu viinintekijä Georgiassa! Orgo Kisi on kuitenkin erittäin tiukkarakenteinen ja intensiivinen tapaus, joka voi olla mielenkiintoinen esitys sellaisenaan pienen lasillisen ajan, mutta jonka kylkeen rupeaa kyllä nopeasti kaipaamaan jotain tuhdimpaa purtavaa, johon viinin tiukka rakenne voisi pureutua. Lisäksi viinin voi uskoa kehittyvän edelleen hyvin mielenkiintoiseen suuntaan joidenkin vuosien kellaroinnilla.

Lyhyesti: Todella intensiivinen, tiukan tanniininen ja persoonallinen oranssi viini Georgian ulkopuolella käytännössä tuntemattomasta Kisi-lajikkeesta.

Arvio: Erinomainen – mielenkiintoisimpia, intensiivisimpiä, rakenteikkaimpia ja vaikuttavimpia maistamiani oransseja viinejä. Näköjään on mahdollista, että pelkästään yhdestä viinistä voi löytyä enemmän rakennetta ja persoonaa kuin vaikkapa esimerkiksi kokonaisesta uuden maailman viinialueesta.

Hinnan (~21,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti