Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


6.4.16

Village Thai Red Wine 2005

Village Thai Red Wine 2005
  • Valmistaja: Village Farm & Winery / Château des Brumes
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Thaimaa
  • Alue: Khorat
  • Rypäleet: Syrah, Cabernet Sauvignon
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 1170฿ (~34e; Huhtikuu 2015)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Käytännössä kaikki maailman viinialueet sijaitsevat 30. ja 50. leveyspiirin välissä, kummallakin puolella maapalloa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että viiniköynnökset ovat kehittyneet näiden leveyspiirien välisillä alueilla ja sopeutuneet niillä vallitsevaan ilmastoon. Viiniköynnös ei nimittäin pärjää liian kylmässä, eikä liian kuumassa. Se ei kestä liian kylmiä talvia, mutta se tarvitsee viileän talven mennäkseen talvilepoon.

Siksi tuleekin pienenä yllätyksenä, että myös Thaimaassa (joka sijaitsee lähes päiväntasaajalla – maan eteläisin kärki ulottuu 6° leveysasteelle) tuotetaan viiniä. Tämä voi olla myös hieman hämmentävä uutinen noin muutenkin, sillä Thaimaa ei ole tunnettu muutenkaan viininkuluttajien lempimaana; en ole itse siellä käynyt, mutta olen kuullut, että maassa on lähinnä tarjolla halvimpia australialaisbrändejä 5–6 kertaa Suomen hintatasoa kovemmilla hinnoilla. Mutta maasta löytyy kuin löytyykin useita viinitaloja!

Sekä Village Farm & Winery- että Château des Brumes -nimellä tunnettu viinitalo toimii Khao Yain luonnonpuiston itärajalla (14° leveysasteella) Khoratin provinssissa, noin 180 km Bangkokista koilliseen. Viinitalo omistaa kaksi 30 ha viinitarhaa, jotka sijaitsevat korkeaa lämpötilaa ajatellen riittävän korkealla (n. 500 m merenpinnasta) ja Thaimaan kosteutta ajatellen riittävän kuivalla alueella sekä ennen kaikkea varsin hyvin vettä läpäisevällä maalla. Koska sadonkorjuun aikaan lämpötila on varsin kuuma, joudutaan rypäleet poimimaan aina keskellä yötä, vuorokauden viileimpään aikaan, jolloin rypäleet kärsisivät mahdollisimman vähän viinitalolle kuljetuksessa. Talon viinintekijänä toimii ranskalainen Jacques Bacou, joka vierailee viinitalolla kolme kertaa vuodessa tekemässä heidän viinejään; hänen mukaansa Thaimaassa laatuviinien tuotanto on täysin mahdollista parhaimmilla alueilla, joskin suurimpana haasteena on kuumien olosuhteiden vuoksi viineihin jäävä, hyvin matala hapokkuus. Lämpimien olosuhteiden vuoksi Thaimaassa olisi mahdollista tehdä viiniä kaksi kertaa vuodessa, sillä köynnös tuottaa satoa sekä syksyllä että keväällä; moni tuottaja kuitenkin karsii kokonaan keväisen sadon, jotta köynnös keskittyisi tuottamaan laadukasta satoa kerran vuodessa. Kahdella sadolla köynnöksestä saatavilla rypäleillä saa tehtyä vain ohutta, hahmotonta ja heikkolaatuista viiniä.

Village Farm & Wineryllä on kaksi viinilinjastoa: perinteisempiin, eurooppalaistyylisiin viineihin painottunut Château des Brumes -linjasto ja modernimpiin, "uuden maailman" tyylisiin viineihin painottunut Village Farm -linjasto. Jälkimmäistä linjastoa myydään myös vientiin Village Thai -nimellä. Tämä Village Thai -viini tuli vastaani eräässä sokkomaistelussa; se oli kuulemma ostettu joitain vuosia sitten Thaimaasta ja säilytetty sen jälkeen oikeaoppisesti huoneenlämmössä sukkalaatikossa.

Viini on väriltään vain hennosti läpinäkyvän rusehtavanpunainen.

Kehittynyt tuoksu on vaniljaisen tamminen, melko tuntuvan nahkainen ja hennon toffeinen. Hedelmäpuolelta erottuu ikää saaneen viinin piirteitä: kuivattua taatelia, nahistunutta luumua ja hienostunutta kukkaisuutta. Tässä vaiheessa maistelun osallistujilta rupesi tulemaan veikkauksia siitä, että kyseessä taitaa olla joku hieman iäkkäämpi (n. 80-luvun) Riojan tai mahdollisesti Portugalin punaviini.

Suussa viinillä on melko täyteläinen ja selkeästi kehittynyt habitus. Hedelmäpuolelta löytyy lähinnä viikunaa ja kuivahtanutta luumua; sen rinnalta taas kevyttä, paahteista mausteisuutta, nahkaisuutta ja hentoa maamaisuutta. Kokonaisuus on melko tanniininen, minkä lisäksi happosektorikin on ihan hyvin tasapainossa – näin jälkikäteen ajatellen yllättävän kiitettävä suoritus thaikkuviiniltä!

Vivahteikkaassa ja selkeästi kehittyneessä jälkimaussa tuntuu viikunaista hedelmää, kevyttä tammista vaniljaa, hentoa tanniinien karheutta ja ujoa savuisuutta. Suuhun jäävä jälkivaikutelma on hyvin pitkä ja kielellä kehittyvä, minkä lisäksi alkoholi tuo siihen aavistuksen lämpöä.

Vielä viinin maistettuaan ihmiset olivat melko vakuuttuneita siitä, että kyseessä oli vanhempi Riojan punaviini, tai mahdollisesti joku portugalilainen. Kun sanottiin, ettei ole, ruvettiin veikkailemaan muita Espanjan alueita ja sitten pikku hiljaa muita vanhan maailman viinimaita, mutta uusi maailma ei tullut missään vaiheessa mieleen – olihan kuitenkin ilmiselvää, että viinillä oli ikää pitkälti toistakymmentä vuotta!

Voitte kuvitella minkälainen kalabaliikki siitä aiheutui, kun tämä "80-luvun Rioja" olikin 10. ikävuottaan hätyyttelevä "uuden maailman tyyliin" tuotettu punaviini Thaimaasta.

No, ainakin tämä viini oli erinomainen esimerkki siitä, että viinejä on tärkeää lähestyä ilman ennakko-odotuksia: ennen tätä olisin kuitannut Thaimaan viinit lähinnä huvittuneella olankohautuksella, mutta näköjään siellä on mahdollista tehdä varsin uskottavaakin tavaraa – ainakin jos antaa viinin aluksi kehittyä huoneenlämmössä kourallisen vuosia! Viinin kohtalainen hapokkuus kyllä yllätti eniten, sillä näin kuumissa olosuhteissa olisin odottanut paljon matalampaakin runkoa – toisaalta voi hyvin olla enemmän kuin todennäköistä, että viini on saanut ainakin osan hapoistaan pussista kätevänä lisäyksenä käymisen yhteydessä. Mutta jos näin on tehty, se ei lopputuloksessa maistunut – mikä on kuitenkin mielestäni tärkeintä. Viini oli kaiken kaikkiaan äärimmäisen mielenkiintoinen, positiivisesti yllättävä ja laadukkaan oloinen esitys.

Lyhyesti: Hienosti kehittynyt – hämmentävästi 20-vuotiasta riojalaista muistuttava – vivahteikas ja tasapainoinen punaviini Thaimaasta.

Arvio: Tyylikäs – malliesimerkki siitä, miten hyvin sokkomaistelulla voidaan ottaa ennakkoluulot ja jauhaa ne tomuksi yhdellä viinipullolla. Toivon hartaasti, ettei tämä jäisi ainoaksi mielenkiintoiseksi Thaimaan viiniksi, mitä pääsen maistamaan.

Hinnan (~34e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti