Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


Näytetään tekstit, joissa on tunniste alue: uppsala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alue: uppsala. Näytä kaikki tekstit

14.12.15

Train Station Shipfaced IPA

http://www.alko.fi/tuotteet/714714/
Train Station Shipfaced IPA
  • Valmistaja: Train Station Brewery
  • Tyyppi: Olut, India Pale Ale
  • Maa: Ruotsi
  • Alue: Uppsala, Knivsta
  • Maltaat: Cara-, München-, ohra-, pale-
  • Humala: Amarillo, Cascade, Centennial, Citra, Columbus, Simcoe, Summit
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 4,79e (Joulukuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt: 4,79e (Joulukuu 2015, Alko)

Ruotsissa kuplii pienpanimokentällä samaan tapaan kuin Suomessakin – jopa innokkaammin, sillä siinä missä Suomessa pienpanimoita on kuutisenkymmentä, on niitä Ruotsissa jo pitkälti toista sataa!

Vuonna 2012 perustettu ja varsin ketterää tahtia perustamisensa jälkeen oluillaan palkintoja pokannut Train Station Brewery on pamahtanut myös Alkon valikoimiin parilla oluellaan: perusvalikoimasta löytyvällä Groundbreaker Lagerilla ja kertaeränä tulleella, puujalkaisella nimellä varustettu Shipfaced IPA:lla. Näistä jälkimmäinen on nyt meikäläisen piinapenkissä syynättävänä; hyppysissäni olevan pullon parasta ennen -päiväys sanoo että 02.08.2016, joten aivan viikkoja tuoretta tämä ei ole, mutta muutama kuukausi ikää on vielä ihan siedettävästi tämä mahdollisimman nuorena oluttyyli huomioonottaen.

Väriltään tämä laivanaamainen olut on utuisen keskisyvän oranssinruskea. Oluen kaatuessa lasiin saa se keskirunsaan ja kuohkean mutta maltilliseksi ja lyhytkestoiseksi jäävän, kermanbeigen värisen vaahdon.

Lasista kohoaa runsas ja aromaattinen tuoksu, josta löytyy hyvin oluttyylityypillistä pihkaa, sitrusta, männynhavuja, kevyttä karamellia ja hentoa tropiikin hedelmää. Tuoksu on kyllä kiva ja houkutteleva, mikä hyvään IPA:an olennaisesti kuuluukin, mutta se ei ole mitään sellaista, mitä ei olisi jo miljoonaan kertaan nuuhkinut.

Sitten hörppy ja ihmettelemään makupuolta. Kielen kärjessä tuntuu hentoa karamellista makeutta ja hentoa mandariinimarmeladia, mutta muuten naamakaljalla on aika kuivakka ja tuntuva, kauttaaltaan katkeroinen yleisilme. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kuplat ovat hyvin pienet, lähes olemattomat. Makumaailmasta löytyy leipäistä mallasta, maamaisuutta, voimakasta ruohoisuutta, männynneulasta, humalakäpyä, maltillista mangoa ja kevyttä pihkaa. Makumaailmassa on sen verran neulasmaista havuisuutta, että tältä varmaan talviunille valmistelevien muumien jouluateria pääpiirteittäin maistuu. Alkoholi (7%) tuo oluen runkoon runsautta, muttei onneksi erotu lämpönä tai makuna. 87 EBUa sen sijaan erottuvat kyllä varsin selvästi.

Pitkässä jälkimaussa jää kielelle karamellia, kuivakkaa leipäisyyttä, ruohoa, pihkaa, greippilihaa, kevyttä havuisuutta ja hentoa maamaisuutta. Hyvin tiukka, robusti ja karhea katkeroisuus jatkuu suussa todella pitkään, mutta ne eivät silti onneksi peitä muita, voimakkaan ja kuivakan mallasvetoisia sävyjä alleen.

Shipfaced on hyvin tiukka ja anteeksipyytelemätön jenkki-IPA Ruotsista. Jos jotain kritiikkiä oluesta pitäisi antaa, tulisi se tuoksu- ja makumaailman tietynlaisesta turvallisuushakuisuudesta ja yllätyksettömyydestä: vaikka oluessa on räyhää ja maku on iso, ei siinä tunnu olevan suurta persoonaa – tältä tuoksuva ja maistuva IPA on tullut vastaan jo lukemattomalta muulta panimolta, eikä se siksi onnistu räjäyttämään pakkaa kovinkaan merkittävästi. Olut kuitenkin paikkaa tämän puutteen muuten varsin tyylipuhtaalla ja tasapainoisella paketilla, jossa on joko paljon tai vähintään sopivasti kaikkea, muttei mitään liikaa. Tämä on tyylillä tehty, superkatkera IPA kovan luokan hopheadeille; oluessa kyllä tuntuu myös mallasta, mutta ilman, että mennään mielipiteitä jakavaan karamelliin, siirappiin tai rusinaan asti. Jebou!

Lyhyesti: Tyylipuhtaudessaan jopa pieneen persoonattomuuteen asti menevä, mutta äärimmäisen tasapainoinen, tiukan katkeroinen ja maukas jenkkihenkinen IPA Ruotsista.

Arvio: Erinomainen – vaikka oluessa ei sinänsä ole mitään uutta tai ihmeellistä, on sen meriitit silti tunnustettava: tämä on modernien, runsaan aromaattisten IPA:en joukossa todella mallikas, tasapainoinen ja hyvin tehty esitys. Ehdottomasti olut, joka kannattaa tsekata mahdollisimman nuorena – ja jota kannattaa karttaa, jos ronski katkerohumalointi ei lämmitä sydäntä.

Hinnan (4,79e) ja laadun suhde: Hyvä – olut on hintaisekseen kelpo ostos.

13.5.14

Slottskällans Eight BIPA

Slottskällans Eight BIPA
  • Valmistaja: Slottskällans Bryggeri
  • Tyyppi: Olut, Black IPA
  • Maa: Ruotsi
  • Alue: Uppsala
  • Maltaat: Cara-, Carafa Special-, Pilsner-, suklaamallas
  • Humala: Columbus, Galaxy, Hallertauer Northern Brewer, Pacific Jade
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 5,00e (Tammikuu 2014, Ravintola Pikkulintu)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Uppsalalaisen Slottskällansin oluet ovat meikälle entuudestaan tuttuja, mutta ne ovat usein olleet melko "hit-or-miss" -tapauksia: parhaat ovat olleet oikein mainioita, mutta toiset eivät ole sytyttäneet lainkaan. Vuoden alussa olutravintola Pikkulinnussa käydessämme tuli kuitenkin napattua panimon kasipallo-Black IPA testiin, kun sen hinta oli vesivahinko-alennusten vuoksi poikkeuksellisesti kohtuulliset 5 euroa pullo.

Vuonna 1997 perustettu Slottskällans on yksi ruotsin vanhimpia ja merkittävimpiä pienpanimoita. Panimon Eight-nimeä kantava BIPA on panimon omien sanojen mukaan tavallinen, tuhti stout, jota on vain humaloitu reilulla kädellä – oman näkemykseni mukaan tällaisen menetelmän lopputuloksena on lähinnä jenkkityylinen stout, eikä niinkään Black IPA. Omasta mielestäni Black IPA:n kuuluu olla IPA:n tavoin kepeä ja raikas –oluen väri vain sattuu olemaan vaalean sijaan musta. Noh, tämmöinen termien välinen saivartelu sikseen ja ihmettelemään minkälaista tavaraa Slottskällans on tällä kertaa saanut aikaan!

Lasiin kaadettaessa olut vaahtoaa äärimmäisen runsaasti ja kestävästi vaalean kahvisella vaahdolla. Itse olut on väriltään kuparisenruskeaan taittuvan musta ja juuri ja juuri läpinäkyvä.

Lasista kohoava tuoksu on hyvin aromaattisen sitruksinen ja kukkea – ainakin tuoksun puolesta olut menee kyllä selkeästi enemmän IPA- kuin stout-osastoon, joskin taustalla häilyy myös kevyesti paahdetun maltaan tuomia tumman kahvisia ja suklaisia piirteitä.

Maku sen sijaan on voimakkaammin stoutmainen melko tuntuvan karvailla ja palaneilla piirteillään, joskaan kokonaisuus ei ole tuntuvan aromi- ja katkerohumalointinsa vuoksi stoutien tyyliin erityisen raskastekoinen ja tuhti, vaan ennemmin tasapainoisen raikas ja keskitäyteläinen. Humalointi tuo sekaan kukkeita, sitruksisia ja kevyen ruohoisia vivahteita, minkä lisäksi kärtsäisen maltaisuuden ohella tuntuu myös kepeämpää, vaalean maltaista keksisyyttä. Todennäköisesti oluelle nimen antanut 8% alkoholia pysyy hyvin sivussa alusta loppuun.

Jälkimaku on yhtäaikaa sekä voimakkaan IPA-henkinen että stoutmainen: siinä tuntuu sekä runsaasti paahteisia ja jopa palaneen kärtsäisiä aromeja että erittäin bitteristä katkerohumalaa, ja niin saippuaisena kuin aromaattisen greippisenä tuntuvaa aromihumalaa. Suuhun jää varsin pitkäkestoinen ja hyvin kuiva jälkivaikutelma.

Vaikka BIPA:ksi Slottskällansin Eight oli turhankin paahteinen ja kärtsäinen sopiakseen omaan makuuni, oli olut kokonaisuutena selkeästi enemmän "hit" kuin "miss"; vaikka oluesta löytyikin varsin reilusti stoutmaista kärtsää, oli myös humalaa käytetty jo sen verran reilusti, että oltiin hypätty jenkkiporttereista enemmän IPA-tyylin puolelle. Kokonaisuus pelasi siis varsin kelvollisesti ja olutta siemaili ihan ilokseen.

Mutta vaikka olut oli maistuva tuttavuus, ei se aivan täysi nappiosuma olut kuitenkaan ollut; kun oluessa on todella reilusti sekä paahteista kärtsää että katkerohumalaa, tulee nopeasti hieman tårta-på-tårta-fiilis – jos haluan kärtsää, otan mielummin porterin tai stoutin ja jos haluan reipasta humalointia, otan mielummin IPA:n. Tällaisena jenkkiportterin ja black IPA:n välimuotona olut toimi, mutta itse kaipaisin BIPA:ltani enemmän raikkautta ja keveyttä, en näin voimakasta kärtsää ja tuhtia runkoa.

Lyhyesti: Voimakkaan kärtsäinen ja reilusti humaloitu kuiva olut, josta kyllä tulee läpi reilusti IPA-tyylistä katkero- ja aromihumalointia, mutta yhtä lailla tukevaa stoutin paahteisuutta ja runkoa. Varsin bitterinen olut, joka panostaa enemmän tykitykseen kuin tasapainoon.

Arvio: Hyvä – paahteinen tykittelyolut Ruotsista katkeroihin ihastuneille hopheadeille. Ei se tasapainoisin tuttavuus, mutta kelpo esitys sellaisille, jotka eivät osaa päättää kaivataanko seuraavalta oluelta tuntuvaa paahteisuutta vai reipasta humalointia.

Hinnan (5,00e) ja laadun suhde: Hyvä – olut on hintaisekseen kelpo ostos.