Te Kairanga Runholder Pinot Noir 2009

Te Kairanga Runholder Pinot Noir 2009

• Valmistaja: Te Kairanga
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Uusi-Seelanti
• Alue: North Island, Martinborough
• Rypäleet: Pinot Noir (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 19,80e (Joulukuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 20,10e (Tammikuu 2014, Alko)

Itse olin varannut joulupöydän antimille jonkin verran kehuja niittäneen Te Kairanga Runholder Pinot Noirin, joka tulee erityisesti Pinot Noir -viineistä tunnetulta Martinborough'n alueelta, Uudesta-Seelannista. Tätä viiniä on kypsytetty 9 kuukautta tammitynnyreissä, joista onneksi vain n. kolmannes on uusia.

Väriltään viini on tummanpunainen ja melko läpinäkyvä, reunoiltaan jo hyvin haalistuva ja lähes väritön.

Tummasävytteinen tuoksu on varsin runsas ja hyvin kypsän marjainen. Viini tarjoilee varsin vivahteikkaalla tuoksupuolella makeaa karpaloisuutta, savua, etäistä maustepippuria, kevyttä toffeisuutta ja hentoa vaniljankukkaa.

Maultaan Runholder on varsin runsas ja Pinot'ksi melko täyteläinen. Kielellä pyörii paljon punaisia marjoja; makeankypsää vadelmaa ja karpaloa, hapankirsikkaa ja tuoretta puolukka, voimakasta pippuria, orvokkisuutta, makeita paahdettuja mausteita ja hillittyä, mutta selvää tammisuutta, joka tuo kokonaisuuteen savuisuutta ja hieman makeata toffeeta. Yleisilme on melko kypsä, Pinot'ksi varsin konsentroitunut, ronski ja erittäin aromikas. Runsasta runkoa tukee onneksi kohtuullisen hyvät hapot ja hyvin kepeä tanniinisuus. Suutuntuma on kuitenkin Pinot'ksi hieman kömpelöhkö ja raskas.

Rehevä jälkimaku on selvästi keskimakua tammisemman makean mausteinen, mutta seassa on myös kuivaa puolukkaa ja karpaloa, bitteristä yrttisyyttä, savua ja rypäleelle ominaista, hieman eläimellisen karheata mausteisuutta.

Yleisilmeeltään viini oli aluksi – ja myös n. tunnin ilmaamisen jälkeenkin – varsin maukas, mutta myös hieman turhan selvästi uuteen maailmaan kumartava, uutosta ja mausteista tammea arvostava Pinot Noir. Toisin kuin monet uuden maailman Pinot't, tämä viini ei ole millään tavalla monoliittinen tai tammella pilattu, sillä hedelmää riittää vastapainoksi ja rakenne on varsin riittävä kantamaan tukevaa viiniä – mutta massaa ja tammea on silti hieman turhan paljon omaan makuuni.

...kunnes viini pistettiin joulupöydän herkkujen pariin! Hyvin monien ruokien parissa huomasin toffeisen ja vaniljaisen tammen katoavan hetkessä pois kieleltä, vivahteikkaan savuisten, pippuristen, orvokkisen kukkeiden ja tuoreen puolukkaisten aromien tieltä. Samoin mm. kinkun, kalkkunan, laatikoiden tai seitanin kanssa viinin täyteläisestä rungosta tuntui osa siirtyvän syrjään makujen tieltä, eikä kokonaisuus vaikuttanut missään vaiheessa peittävän mitään runsaudestaan huolimatta. Yllättäen perusmaukas mutta loppujen lopuksi hieman myös turhan perusvarma punaviini muuttuikin todella mainioksi, aromikkaaksi ja upean tasapainoiseksi esitykseksi ruokapöydässä. Todella näppärä esitys, joka ei jyrännyt joulupöydässä, vaan antoi erinomaisesti tilaa kaikelle!

Lyhyesti: Kohtuullisen tuntuvalla tammella ja varsin runsaalla hedelmällä varustettu korkeatasoinen Pinot Noir Uudesta-Seelannista. Helppo ja hieman yllätyksetön nautiskeluviini, mutta todella mainio, tasapainoinen ja ennen kaikkea monipuolinen ruokaviini.

Arvio: Erittäin hyvä – klassinen esimerkki siitä, miksi moni viini on ensisijaisesti vain osa suurempaa ruoan ja viinin liittoa. Jos olisin maistanut viinin vain sellaisenaan, olisi niin arvio kuin hinta-laatu-suhdekin jäänyt paljon matalammaksi. Viini kuitenkin paljastui ruokapöydässä todella tyylikkääksi, vivahteikkaaksi ja tasapainoiseksi esitykseksi.

Hinnan (20,10e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Julicher Riesling 2009

Julicher Riesling 2009

• Valmistaja: Julicher Estates
• Tyyppi: Valkoviini
• Maa: Uusi-Seelanti
• Alue: North Island, Martinborough
• Rypäleet: Riesling (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: plo 45,00e / 7,50 12cl (Maaliskuu 2012, Viiniravintola Latva)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: viinitie

Kaikin puolin erinomaisessa Viinibaari Latvassa käydessäni tuli testattua jälleen Julicher Estatesin Riesling – tällä kertaa syynä oli uusi, vaihtunut vuosikerta. Aiemmin maistamani Julicherin Riesling oli öljyisen täyteläinen ja erittäin petrolinen 2008. Vähän jännitti oliko tulossa nyt tavallista uuden maailman Rieslingiä; onko vuosikerta 2009 ehtinyt kypsyä tarpeeksi luodakseen samanlaista petrolissa kyllästetyn viinin hurmosta?

Jo ensi nuuhkaisu pyyhki huolet tästä mennessään: viiniin käytetty Riesling on ehtinyt kolmessa vuodessa kehittää jonkin verran aromikasta petrolia tuoksuunsa. Lähes neonvihreään taittuva keltainen viini tuo petrolin lisäksi myös runsaasti hunajaa, ylikypsää greippiä ja erikoista vahamaisuutta. Viini on kuin trooppinen hedelmäkori bensa-asemalla. Tässä vuosikerrassa on kuitenkin selkeästi enemmän hedelmää ja vähemmän petrolia kuin aiemmassa.

Puolikuiva maku on melko täyteläinen ja kypsän hedelmäinen, mutta silti melko hapokas ja raikas. Petroliakin on selvästi, mutta se ei dominoi samalla tavalla kuin vuosikerran 2008 viini, vaan seassa on runsaampaa, trooppista hedelmää.

Jälkimaku on pitkä, aromikas, makean ja trooppisen hedelmäinen, taittuen erityisesti kypsään persikkaisuuteen.

Viini on edelleenkin melko tömäkkä kokemus bensiininsä puolelta, mutta siinä on vielä uuden maailman kypsää hedelmäisyyttä runsaasti jäljellä. Makeasta hedelmäisyydestään ja täyteläisyydestään huolimatta viinin puolikuiva maku onnistuu hyvien happojen ansiosta pysymään miellyttävän raikkaana. Viini on loistava nautiskelu- ja seurusteluvalkoviini, mutta rakenteensa puolesta toiminee erinomaisesti myös esim. runsaammin maustetulle, vaalealihaiselle kalalle.

Lyhyesti: Petrolinen, kypsän hedelmäinen ja raikkaan hapokas valkoviini.

Arvio: Erinomainen – aikaisempaa hillitymmästä petrolisuudestaan huolimatta en lähtisi suosittelemaan viiniä raikasta ja kevyttä Rieslingiä etsiville. Sen sijaan ihmisille, jotka kaipaavat Rieslingiinsä makeutta ja vaihtelua Saksan tarjonnasta, on tämä todellinen nappivalinta.

Hinnan (7,50e) ja laadun suhde: Viiniravintola Latvassa 12cl lasillinen on oikein kelvollisen hintainen.

Julicher Pinot Noir 2009

Julicher Pinot Noir 2009

• Valmistaja: Julicher Estates
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Uusi-Seelanti
• Alue: North Island, Martinborough
• Rypäleet: Pinot Noir (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 54e / 75cl, 9e / 12cl (Joulukuu 2011, Viiniravintola Latva)
• Hinta nyt: 33,10e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)

kuva: viinitie

Julicherin valtavia ylistysvyöryjä saanut Pinot sattui silmääni Helsinkiläisen viinibaari Latvan viinilistasta, josta se valikoitui myöskin herkullisen kalamureke-sapaksen kumppaniksi. Päätös oli melko helppo, kun muisteli suomalaisen viinintekijän Outi Jakovirran saaneen nimeä juurikin tällä viinillä, joka oli valittu mm. Uuden-Seelannin parhaaksi viiniksi vuonna 2007.

Väri on Pinot'lle tyypillisen hailakka, mutta myös melko tumma, lähes mustahko. Osasyyllinen saattaa toki olla Latvan himmeä valaistus, mutta ihan vaaleimmasta päästä viini ei selvästikään ole. Tuoksu on melko kevyt, orvokkinen ja karpaloinen.

Julicherin keskitäyteläinen maku on kirpeän hapokas ja lähes polttelevan mausteinen; "pippurinen" kuvaa tätä viiniä enemmän kuin hyvin. Tammitynnyrikypsytys maistuu ja tuntuu, mutta se ei missään nimessä hallitse viiniä, vaan komppaa viinin mausteista luonnetta, tuoden framille kuivaa puisevuutta ja palaneen mausteista tammea. Tanniinien puolesta viini on korkeintaan keskitanniininen, mutta tämä sopii vallan hyvin viinin raikkaan keskitäyteläiseen makuun.

Jälkimaku on kukkea, lämmin, pitkä ja tiukan puinen. Pippurisuus jää polttelemaan toviksi kielelle samalla kun happoisuus keveästi vielä kiristelee poskiperissä.

En ihmettele hetkeäkään miksi Julicherin Pinot't keräävät palkintoja kuin heinää. Viini ei ole sitä samaa legendaarista vuosikertaa, joka valittiin Uuden-Seelannin parhaaksi viiniksi, mutta uskon tason pysyneen korkealla, sillä tämä viini oli huikea. Pinot Noir't ovat usein hyvin kepeitä, tyylikkäitä ja hapokkaita, mutta pääasiassa kuitenkin vain marjaisia. Onko viinissä enemmän vadelmaa, karpaloa vai puolukkaa vaihtelee, mutta kaava pysyy usein samana. Sitten on oma lukunsa mehevät, vähähappoiset ja surullisenhelpot uuden maailman Pinot-viinit sekä järeän tammikäsittelyn saaneet ronskin pään uusseelantilaiset. Ja sitten on nämä harvinaiset herkut, joissa on selkeästi joku oma jippo, joka saa viinin erottumaan muista, ja ainoastaan positiivisessa mielessä. Julicherin röyhkeä pippurisuus ja elegantti rakenne tekee siitä todella ainutlaatuisen ja uskomattoman vastustamattoman punaviinin. Tätä on pakko saada myös Alkon hyllyille.

edit: Saapuihan se viini vihdoin Alkon valikoimaankin! Viini löytyy tilausvalikoimasta, mutta sillä on melkoisesti hintaa – 32,10 e / pullo – ja sitä voi tilata vain 6 pullon laatikoissa. Viini kuitenkin on erinomainen esitys ja painii parempien Burgundereiden kanssa, ja moniin sellaisiin verrattuna viini onkin lähes edullinen. Lisäksi viiniä saattaa löytyä satunnaisista Alkosta yksittäiskappaleina hyllystä. Suosittelen varauksetta tukevien ja persoonallisten Pinot Noirien ystäville.

Lyhyesti: Pieni mutta pippurinen Pinot Noir suomalaiselta viinintekijältä, joka on ansaitusti kerännyt tunnustusta niin kotimaassaan kuin kotimaassamme, sekä kaikkialla siinä välissä.

Arvio: Täydellinen – viiniin rakastuu joka maistamiskerralla uudelleen.

Hinnan (9e) ja laadun suhde: Viiniravintola Latvassa 12cl lasillinen oli kohtuullisen hintainen.

Hinnan (33,10e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Julicher Riesling 2008

Julicher Riesling 2008

• Valmistaja: Julicher Estates
• Tyyppi: Valkoviini
• Maa: Uusi-Seelanti
• Alue: North Island, Martinborough
• Rypäleet: Riesling (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: plo 45,00e / 12cl 7,50e (Joulukuu 2011, Viiniravintola Latva & Ravintola Juuri)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: viinitie

Uuden-Seelannin Julicher Estatesin suomalaisen viinintekijän Outi Jakovirran luotsaamana valmistettu Riesling 2008 löytyi helsinkiläisestä viiniravintola Latvasta, ja kerran aikaisemmin jo pikaisesti maistaneena oli pakko varmistua mielikuvasta ja maistaa viini uudelleen.

Tämä melko kellertävä viini tuoksuu hyvin petroliselta. Ja jotta en antaisi väärää mielikuvaa, sanon että viini todellakin tuoksuu todellakin myrskylyhdyltä. Vaikka ei olisi aiemmin haistanut petrolista viiniä, ei tämän viinin aromista voi olla epäselvyyttä. Eikä tämä ole mitenkään viallinen ominaisuus; Riesling-lajike saattaa erityisesti ikääntyessään ilmentää petrolisia aromeita, joskus hentoina, joskus voimakkaina. Tätä petrolisuuden ilmenemisen todennäköisyyttä kasvattavat usein mm. rypäleiden riittävä kypsyys viiniä valmistettaessa, kuivat ja vähäsatoiset viinitarhat, joista rypäleet poimitaan sekä rypäleiden runsas hapokkuus. Nämä ovat usein elementtejä, mitkä usein takaavat laadukkaita Rieslingejä – yksinkertaiset, raikkaat ja nuorena juotavat Rieslingit harvoin ilmentävät kypsyessäänkään petrolisia aromeja – minkä johdosta petrolisuutta usein pidetään laadukkaan Riesling-viinin merkkinä.

Tuoksusta tuttu petrolisuus jatkuu hyvin selvänä viinin makuun, joka on hyvin petrolinen, lähes lamppuöljyinen. Petrolisuuden seassa on myös ylikypsän greipin vivahteita, ja viini on runsaan hapokas. Hapoistaan huolimatta viinin suutuntuma on melko öljyinen, tai jopa vahamainen.

Jälkimaku on petrolinen, kypsän hedelmäinen ja raikkaan hapokas. Viinin vuosikerta ei tule todennäköisesti kantamaan kauan, vaan viinin petroliset aromit peittävät hedelmäisyyden alleen.

Nyt, himpun vajaan neljän vuoden iässä, viini on uskomattoman kompleksi ja erittäin omintakeinen paketti – koskaan aiemmin en ole yhtä petrolista viiniä maistanut. Toisaalta ymmärrän ihmisiä, jotka pitävät petrolisuutta epämiellyttävänä elementtinä, mutta tämä ominaisuus on mielestäni niin ainutlaatuisen erikoinen – samalla tavalla kuin esimerkiksi jalohomeen tai tallisuuden aromi – että selkeänä aromina se tekee viinistä todella vastustamattomalla tavalla mukaansatempaavan. Onneksi Julicherin Rieslingin mehevä, trooppinen hedelmäisyys riittää pistämään kampoihin massiiviselle petrolisuudelle samalla kun Rieslingille ominaiset hapot tekevät näinkin paksuntäyteläisen tuntuisesta viinistä riittävän raikkaan. Pelkään pahoin, että hyvin pian viinin hedelmäisyys kuitenkin haipuu ja petrolisuus nielaisee viinin hengen kokonaan, eivätkä hapot riitä kantamaan viiniä loppuun saakka, jolloin se lässähtää.

Viini on saanut minut vakuuttuneeksi sekä Julicherista että Latvan mielenkiintoisesta viinitarjonnasta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan molempiin enemmän.

Lyhyesti: Äärimmäisen petrolinen, kypsän hedelmäinen ja hapokas valkoviini.

Arvio: Erinomainen – viini ei varmasti ole kaikkien juttu, etenkään jos kaipaa kevyttä ja raikasta valkoviiniä, mutta erikoisten makuelämysten metsästäjälle tämä on SE juttu.

Hinnan (7,50e) ja laadun suhde: Viiniravintola Latvassa 12cl lasillinen on oikein kelvollisen hintainen.