Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


Näytetään tekstit, joissa on tunniste alue: bío-bío. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alue: bío-bío. Näytä kaikki tekstit

28.5.13

Cono Sur Block 23 Riesling 2012

Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling 2012
  • Valmistaja: Viña Cono Sur
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Chile
  • Alue: Bío-Bío
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 12,99e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 12,99e (Tammikuu 2014, Alko)

Simppelinpuoleisen, mutta ihan kelvollisen Bicicleta Rieslingin jälkeen siirryimme Winestaten Chilen viinit -tilaisuudessa viinitalon astetta parempaan Risukkaan: (tällä kertaa sekä Cono Surin, Winestaten että Alkon sivujen mukaan) Bío-Bíon laaksosta tulevaan yhden viinitarhan (Quitralma Block 23) Rieslingiin. Tämä kyseinen viini tunnettiin vielä edellisvuosikerrasta nimellä Visión Single Vineyard Riesling, ja tällä nimellä viinin vuosikerta 2011 plokkasi Vuoden Viini 2011 -tittelin Viini-lehdeltä – titteli, jota arvostan merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi yllättävän samannimistä Vuoden Viinit -kilpailua, jossa palkintoja kylvetään kuin siemeniä keväällä.

Maistettuani viinin samoihin aikoihin kun viini palkittiin jäi allekirjoittaneelle vähän yhdentekevä kuva viinistä, eikä se oikein vakuuttanut. On kuitenkin varsin mielenkiintoista päästä maistamaan tätä palkintoviiniä nyt uudelleen kun se on uudelleenbrändätty toisella nimellä – toimiikohan viinin uusi vuosikerta paremmin makuuni?

Väriltään viini on paksuhko, valkoviiniksi varsin tiivis ja sävyltään ja kirkkaan kellanvihreä.

Tuoksultaan viini on runsas, erittäin aromikas ja jopa kosiskelevan makean hedelmävetoinen; hunajaa, makeata omenaa ja jopa omenasosetta, kevyttä kukkeutta ja aavistus dieselistä petrolisuutta.

Keskimaku jatkaa muhkean tuoksun linjoilla: suutuntumaltaan hyvin runsas, täyteläinen ja jäännössokerillaan (vain 6 g/l) puolikuivan yleisilmeen kanssa flirttaileva viini tarjoilee hunajaa, kypsää trooppista hedelmää, makeata omenaa, sitruunamarmeladia ja raikastavaa yrttisyyttä. Viini on hapokas, mutta kokonaisuuteen nähden voi todeta viinin olevan korkeintaan "melko hapokas" – freesiyttä ja raikkautta tuntuu puuttuvan ja viini vaikuttaa runsaan hedelmäsadon alla melko raskaalta tapaukselta.

Yrttinen ja mineraalinen jälkimaku on selvästi keskimakua kepeämpi, kuivempi ja freesimpi, jättäen kielelle hapokkaan viheromenaisen jälkivaikutelman, mutta kokonaisuutta se ei onnistu täysin pelastamaan.

Kokonaisuutena Cono Surin tarha #23:n Risukka ei onnistu vakuuttamaan vieläkään allekirjoittanutta – viinin todella runsas, kosiskelevan mehevä ja sanalla sanoen överi ilmaisu tuo mieleen kuumien vuosikertojen Grand Cru -Rieslingit Alsacesta ja Großes Gewächs -Rieslingit Saksasta, mutta ilman niistä usein löytyvää raikkautta ja balanssia. Tässä viinissä kyllä on happoja jonkinlaisen selkärangat verran, mutta kokonaisuudesta tulee silti hieman ryhditön yleisvaikutelma, minkä lisäksi hedelmää tuntuu muutenkin olevan aivan liikaa – jälleen siis se Cono Surin tyyppivika kyseessä: koetettu saada viiniin liian paljon kaikkea. Viini siis ei ole omaan makuuni, vaikka aiemminmainitsemistani Grand Cru- ja Großes Gewächs -Rieslingeistä usein pidänkin.

Kenties oikeanlaisen safkan kanssa viini voisi toimia paremminkin; jos ruoka riisuisi viiniä liiasta hedelmäisyydestään, leikkaisi hieman sen kypsää makeutta ja saisi tuotua hapokkuutta paremmin framille, voisi kokonaisuus pelittää jopa varsin mainiosti. Itse kuitenkin kääntyisin todennäköisesti jonkun vanhan, tutun ja hyväksitodetun tuotteen puoleen – 13 eurolla kuitenkin irtoaa jo varsin laadukkaita tekeleitä ympäri maailmaa.

Lyhyesti: Erittäin kypsä, mehevä, kosiskeleva ja raskaanpuoleinen yhden viinitarhan Riesling Chilen eteläisimmiltä viinialueilta. Varmaan tutustumisen arvoinen sellaisille, joiden mielestä Riesling on yleensä turhan kirpeä tai "hapan"?

Arvio: Keskinkertainen – teknisesti ihan moitteeton tapaus, mutta omiin mieltymyksiini peilatessa viinin tasapaino tuntuu olevan melko lailla hukassa; liikaa hedelmää, liian vähän rakennetta. Miten aina sieltä Chilen "viileimmiltä alueilta" tulevat viinit tuntuvat olevan niitä kypsimpiä ja rakenteettomimpia?

Hinnan (12,99e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

27.5.13

Cono Sur Bicicleta Riesling Gewürztraminer Viognier 2012

Cono Sur Bicicleta Riesling Gewürztraminer Viognier 2012
  • Valmistaja: Viña Cono Sur
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Chile
  • Alue: Bío-Bío
  • Rypäleet: Riesling (50%), Gewürztraminer (35%), Viognier (15%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 9,56e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 9,49e (Tammikuu 2014, Alko)

Seuraavaksi arvioitavana äskettäin Alkon valikoimiinkin saapunut Cono Surin kolmen rypäleen sekoite. Viini kuuluu viinitalon äskettäin uudelleennimettyyn ja -lanseerattuun, vanhoista tutuista polkupyöristä tunnettuun Bicicleta-sarjaan.

Viiniin käytetyt rypäleet on kerätty Chilen viileimpänä viinialueena tunnetulta Bío-Bíon alueelta ja viininviljely on tapahtunut pääosin luonnonmukaisesti, mutta ilman sertifikaatteja – minkä vuoksi viiniä ei saa markkinoida luomuna. Erikoisesti viiniä ei kyllä löydy Cono Surin sivuilta, kuin ei myöskään cellartrackerista, mikä saa epäilemään, että kyseessä on pohjoismaiden – tai peräti Suomen – markkinoille täsmäsuunnattu blend-viini; ei olisi ensimmäinen kerta näiden erikoisten sekoitteiden kanssa.

Väriltään viini taittuu kevyesti paksunkeltaiseen, mutta seassa on vihertävää sävyä. Kokonaisuus on hieman öljymäisen oloinen.

Gewürztraminer hallitsee selvästi viinin runsasta tuoksua – kokonaisuudesta voi erottaa litsiluumua, ruusuvettä, makeata sitruksisuutta, appelsiininkuorta ja kypsää persikkaa. Yleisvaikutelma on varsin mehevä ja vivahteikas; Riesling tuntuu tuovan aromien keskelle aavistuksen petrolisen juonteen.

Suutuntumaltaan tämä melko kuiva viini on erittäin runsas ja täyteläinen – melko runsaista ja tuntuvista hapoistaan huolimatta – kenties jäännössokerinsa (7 g/l) vuoksi. Ensi töikseen viini täräyttää framille reippaalla kädellä tuoretta Melba-omenaa, makeata litsiluumua ja Gewürzin ja Viognierin terpeenisen mausteisia vivahteita. Näiden pääasiallisten aromien alta paljastuu kevyttä kukkeutta ja hentoa, kirpeätä sitruksisuutta. Kielellä viini on hennon öljyinen, mutta hapokkuutensa ja mausteisuutensa vuoksi hieman karhea. Kohtalainen (13,5%) alkoholi tuntuu kokonaisuudessa melko selvästi.

Aromaattinen ja pitkähkö jälkimaku jättää kielelle tuoreen omenaisia ja sitruksisia vivahteita, kevyttä mausteisuutta ja hentoa yrttisyyttä. Keskimaun tavoin jälkimaku on kevyen öljyinen, hennon karhea ja varsin lämmin.

Kokonaisuutena Cono Sur Riesling Gewürztraminer Viognier on erittäin runsas ja aromaattinen sekametelisoppa, jossa tuntuu olevan liikaa kaikkea. Positiivista sanottavaa jos on keksittävä, on todettava, että viini on kuin Gewürztraminer, jolla on hyvä rakenne, mutta siitä kyllä löytyy kaikkea muutakin. Rieslingiä on löydettävissä viinistä (rypäleen suhteelliseen osuuteen verrattuna) melko vähän erittäin aromaattisen Gewürzin hallitessa, mutta ei tämä silti 100% Gewürziltäkään maistu. Pakko kyllä todeta, että en oikein löydä viinistä sitä kuuluisaa punaista lankaa. Viini lieneekin suunniteltu enemmän sellaisten viinien ystäville, jotka odottavat viiniltä lähinnä mahdollisimman paljon erilaisia, mahdollisimman voimakkaita aromeja, mutta ymmärtävät myös hyvän rakenteen päälle. Vielä kevyt jäännössokerisuus viimeistelee helpon ja hedelmävetoisen kokonaisuuden.

Cono Sur tekee sitä samaa mitä ennenkin – ei uppoa meikäläiseen jotenkin täysin liioitellun tuntuisella hedelmäisyydellään. Periaatteessa tässä viinissä rakenne on kohdallaan eikä muutenkaan mitään vikaa tekniseltä kantilta – silti vain jättää kylmäksi. Jälleen kerran vähemmän olisi enemmän. Varmaankin mahtava tuttavuus niistä överihedelmäisistä uuden maailman valkkareista pitäville – tämä kuitenkin tuntuu melko varmalta valinnalta erilaisille aasialaisille ruoille, jopa melko tulisillekin sellaisille.

Lyhyesti: Överihedelmäinen sekametelisoppa, josta löytyy niin täyteläistä suutuntumaa kuin rapsakkaa rakennettakin. Ei mitenkään hienostunut tapaus, mutta kenties ihan kelpo tapaus mausteisemmille tai tulisemmille ruoille.

Arvio: OK – passeli tapaus, jos sattuu pitämään erittäin hedelmävetoisista viineistä. Ja Gewürztraminerista. Tasapaino on hieman hukassa, mutta rakenne onneksi ei ole.

Hinnan (9,49e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

24.5.13

Cono Sur Brut

Cono Sur Brut
  • Valmistaja: Viña Cono Sur
  • Tyyppi: Kuohuviini
  • Maa: Chile
  • Alue: Bío-Bío
  • Rypäleet: Chardonnay (93%), Pinot Noir (7%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 10,90e (Tammikuu 2014, Alko)

Se on erikoista, että en ole tähän asti arvostellut blogissani ensimmäistäkään suomalaisten lempilapsen, viinitalo Cono Surin, viiniä; asiaan on nyt tulossa reilu muutos. Olin nimittäin tuossa n. kuukausi takaperin Winestaten Chilen viinit -tapahtumassa, missä oli esittelyssä parisenkymmentä viiniä Cono Surilta, Torres Chileltä ja Rothschildilta.

Viinijätti Concha y Toron alaisuudessa toimiva Cono Sur on pieni ja nuori viinitalo, joka on pyrkinyt kääntämään historian ja perinteiden puutteensa vahvuudeksensa tekemällä innovatiivisia ratkaisuja ja tuottamalla moderneja, suurten massojen makuun valmistettuja viinejä. Ei mikään suuri plussa meikäläisen silmissä, mutta näyttää tuottavan jossain määrin pätäkkää – Cono Surin tuotteet kuitenkin kilpailevat emoyhtiö Concha y Toron tuotteiden kanssa markkinoilla, ja esimerkiksi Suomessa Cono Surhan on tunnetumpi ja myyvämpi brändi kuin itse Concha y Toro.

Cono Surin peruskuohuva Brut on ennen ollut kolmen rypäleen sekoite – seassa on ollut pieni määrä Rieslingiä antamassa ryhtiä – mutta tätä nykyä viini on pelkästään perinteisten Shamppanjarypäleiden blendi. Viiniin käytetyt rypäleet tulevat Chilen viinialueen eteläosissa sijaitsevasta Bío-Bíon laaksosta, joka on keskimäärin muuta Chileä viileämpää aluetta. Vaikka viini on virallisesti vuosikerratonta tavaraa, valmistetaan se todellisuudessa yhden vuosikerran sadosta – nyt menossa oleva vuosikerta 2012 on osittain kypsytetty 4 kuukauden ajan vanhoissa barrique-tynnyreissä, minkä jälkeen koko viini kypsyy vielä 3 kuukauden ajan terästankeissa, jossa viini saa samalla kuplat Charmat-prosessin avulla.

Väriltään Brut on lähes neonvihreä. Lasissa viini kuohahtaa kevyesti ja jää sen jälkeen kuplimaan melko hennosti.

Todella hedelmäisessa tuoksussa yhdistyy kevyt punainen hedelmäisyys, hento tuore omenaisuus ja melko runsas, lähes karkkimainen trooppinen hedelmä. Seassa on myös raaempaa, vihersävytteistä vegetaalisuutta.

Suussa viini on nuorekas, rapsakka ja hapokas. Tammitynnyrikypsytystä ei kokonaisuudesta huomaa juuri ollenkaan ja yleisilme on varsin tuore ja freesi. Kuivaa ja terävästä moussesta kirpeätä makumaailmaa hallitsee kevyt raparperisuus ja viheromenaisuus sekä tuoksussa vastaan tullut vegetaalisuus. Kokonaisuus on hieman yksiulotteinen ja erityisesti suuhun nopeasti kuoleva lyhyt kuohu latistaa tunnelmaa.

Kirpeä jälkimaku on hyvin keskimaun kaltainen, yleisilme on tuoreen viheromenainen ja kevyesti karhea. Hillitty alkoholi (12%) tuntuu kevyenä lämmön tunteena nielussa.

Kokonaisuutena Cono Surin Brut on semikelpo kympin skumppa – kylläkin lähinnä siksi, että kelvollisia kuohuvia kympillä tai alle löytyy kotomaamme monopolista surullisen vähän. Ulkomailla vastaavantasoiset kuplaviinit maksaisivat korkeintaan puolet Suomen hinnasta. Eli kyllähän tätä nyt juo, mutta itse kun tulen ostaneeksi sen verran harvoin kuohuviiniä, kaipaan ostoksiltani jotain laatua ja mielenkiintoa – osasto, joka jää hyvin lapsipuolen asemaan tämän viinin kanssa. Kokonaisuus on varsin yksinkertainen, yllätyksetön ja kaikin puolin "perus." Itse suosittelisin satsaamaan euron pari enemmän, jolloin jopa Alkon hyllyiltä rupeaa löytymään ihan varteenotettavia kuohuvia.

Lyhyesti: Hieman yksiulotteinen, nuorekas tusinakuohuva Chilestä, jossa yhdistyy lähes ylitsepursuava hedelmäisyys ja raa'ahko vegetaalisuus.

Arvio: Keskinkertainen – tällaista semi-ok peruskauraa. Kuten niin monista muistakin chileläisistä viineistä, myös Cono Sur Brutista on vaikeata löytää mitään pahaa sanottavaa, mutta samoin siitä ei löydy juuri mitään, joka jaksaisi herättää kiinnostusta.

Hinnan (10,90e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.