Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


Näytetään tekstit, joissa on tunniste viinityyli: tokaj. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viinityyli: tokaj. Näytä kaikki tekstit

29.7.12

Pannon Tokaji Aszú 4 Puttonyos 2005

Pannon Tokaji Aszú 4 Puttonyos 2005
  • Valmistaja: Pannon Tokaji
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Tokaji
  • Maa: Unkari
  • Alue: Tokaji-Hegyalja
  • Rypäleet: Furmint (70%), Hárslevelü (30%)
  • Koko: 0,5
  • Hinta arviointihetkellä: 16,58e (Heinäkuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 18,90e (Tammikuu 2014, Alko)

Näköjään Alkossa halutaan pitää kiinni siitä, että vakiovalikoimassa on jatkuvasti yksi 4:n ja yksi 5:n Puttonyoksen Tokaji. Vivahteikas Patricius ilmaantui hyllyille ennakoimaan loistavan Château Dereszlan poistumista, ja hyvin pian Kereskedöhàz RT:n Tokajin poistumisen jälkeen hyllyille pamahti tämä Pannonin Tokaji. Voitte nyt vertailla Pannonia aikaisempaan arvosteluuni poistuneesta tuotteesta, ja arvioida onko Pannonista tämän korvaajaksi. Sen verran mitä olen ymmärtänyt, Pannon tekee viinejä perinteiseen, raikkaaseen unkarilaistyyliin, eikä neuvostoaikoina suosioon nousseen ronskin ja mausteisen tyylin mukaisesti.

Väriltään viini on hyvin keltainen; valoa vasten katsottaessa jopa upean kullankeltainen. Tuoksu on Tokajille hyvin tyypillisen hunajainen, mehukkaan aprikoosinen ja persoonallisen mausteinen. Jalohomeen persoonallinen aromi sekoittuu runsaaseen hunajaisuuteen niin, että sitä on lähes mahdotonta erottaa tuoksusta.

Makea maku on keskivahva, mutta tuntuva hapokkuus tekee sen, että viini kevenee kenties jopa liiaksikin. Viini ei tunnu missään mielessä liian hapokkaalta, mutta sen maku tuntuu menettävän täyteläistä keskialuettaan hapokkuuden tuntuessa voimakkaasti kielen laidoilla; yleisvaikutema on napakka, mutta jotenkin vetinen. Vastapainona viini ei tunnu runsaasta (130 g/l) jäännössokeristaan huolimatta juuri yhtään raskaalta tai täyteläiseltä, vaan yllättävän kepeältä ja raikkaalta. Jalohomeinen vivahteikkuus pysyy tuoksun tavoin myös maussa hyvin taka-alalla, hillittynä.

Vaikka viini on viettänyt kunnioitettavat 33 kuukautta tammitynnyreissä, on viinissä vähän jos ollenkaan tammisuutta. Tammen aromit tuntuvat vain aika ajoin kevyenä mausteisuutena, muuten viini on hämmentävälläkin tavalla puhtaan hedelmäinen ja jopa lähes teräksinen. Toisaalta tämä on suorastaan yllättävän positiivinen käännös monesti jopa ronskin tammisten Tokajien jälkeen, mutta toisaalta en ole varma kaipaanko näin epätammista Tokajia – paradoksaalista kyllä, sillä käytännössä aina vähemmän tammea on mielestäni parempi kuin enemmän tammea. Sen sijaan tähän viiniin tammi olisi jopa saattanut tuoda lisää runsautta ja tasapainoisempaa suutuntumaa.

Keskipitkässä jälkimaussa on runsaasti yrttejä ja mineraalia, mutta myös makeata hunajaa ja ananasmehua. Myös hento tammisuus tuntuu nyt selvempänä kuin keskimaussa, mutta siltikin pysyy melko vaisuna ja hillittynä. Tammen vaikutuksen löytää viinistä parhaiten nuuskimalla tyhjää lasia, jonne juodun Tokajin viimeiset tipat ovat kuivuneet – silloin tammi tuoksuu voimakkaampana kuin mikään muu. Muuten tammen löytäminen tästä viinistä on todella työn takana.

Yleisvaikutelmaltaan Pannonin Tokaji on omalla laillaan hyvin elegantti ja upean puhdaspiirteinen, mutta taas omalla laillaan kolkko, karu ja kylmän teräksinen. Sellaisenaan omana jälkiruokana se ei siis ole parhaimmillaan, mutta taas raikkaan ilmaisunsa ansiosta se on varmasti monia muita Tokajeja helpompi yhdistettävä esimerkiksi raikkaiden hedelmäjälkiruokien kanssa. Lisäksi viinissä on aiempaa 4:n Puttonyosin Tokajia enemmän jäännössokeria, mikä on omasta mielestäni aina hyvä, sillä jälkiruokaan yhdistettäessä tärkeintä on, että viinissä on enemmän makeutta kuin jälkiruoassa. Mitä vähemmän jäännössokeria, sitä rajatumpi on se vaihtoehtojen määrä, minkä kanssa viinin voi yhdistää. Lisäksi tämä viini tarvitsee melko runsaan jäännössokerin pistääkseen vastaan runsaalle, läpileikkaavalle hapokkuudelle.

Pähkinänkuoressa: hyvin tammiseen ja selvästi kuivempaan poistuneeseen Tokajiin verrattuna Pannonin versio on tyylillisesti hyvin erilainen. Mutta parempi? En tiedä. Huonompi? Tuskin sitäkään. Se ei tullut täyttämään aiemman viinin jättämää aukkoa missään muussa suhteessa kuin siinä, että viinin on tultava Tokajista. Ainakin kyseessä on hyvin tutustumisen arvoinen ja hyvin tehty viini.

Lyhyesti: Hyvin raikas, kepeä, puhdaspiirteinen, hapokas ja vivahteikas mutta silti tuntuvan makea Tokaji.

Arvio: Tyylikäs – jälleen kerran unkarilaiset näyttävät kaapin paikan siinä, miten jäännössokeri ja hapokkuus naitetaan täydellisesti yhteen. Vivahteikas, tasapainoinen ja tyylikäs esitys, mutta sellaisenaan nautittavaksi turhankin raikas ja hapokas. Selvästi jälkiruokaviini jälkiruoille.

Hinnan (18,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

20.5.12

Tokaji Aszú 4 Puttonyos 2001

Tokaji Aszú 4 Puttonyos 2001
  • Valmistaja: Tokaj Kereskedőház Zrt.
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Tokaji
  • Maa: Unkari
  • Alue: Tokaj-Hegyalja
  • Rypäleet: Furmint (50 %), Hárslevelű (50 %)
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 13,99e (Huhtikuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Tässä tuli kuukausi sitten, matkallani äänitysstudioon, ostettua aivan sattumalta pullo Tokajia. Siinä matkan varrella Alkossa pyörähtäessäni kun huomasin että vanha kunnon 4 puttonyosin Tokaji oli poistumassa ja hinta oli pudonnut alkuperäisestä 17,16 euron hinnasta yli kolme euroa. Kun tulee Tokajin viinejä vastaan Suomessa tähän hintaan niin harvoin vastaan, oli viini käytännössä minulle "tarjous josta en voi kieltäytyä": pullon oli yksinkertaisesti lähdettävä matkaan.

Noh, tässä pari päivää sitten viinin hinta putosi edelleen alaspäin, jolloin sen hinta oli enää 12,19e, joten olihan sitä ostettava toinen pidempään kypsyttelyyn. Tokajeilla kun on tietynlainen maine pitkäikäisinä viineinä.

Tokajien puttonyos-merkinnät viittaavat viinin makeusasteeseen, joista tämän viinin "4 Puttonyos" viittaa jotakuinkin hieman vajaan 100 g/l jäännössokerimäärään. Viini on siis selvästi makea, mutta kuitenkin sieltä vähiten makeimmasta päästä, ollen samalla tasolla saksalaisten ja itävaltalaisten Auslesen ja Spätlesen-viinien kanssa.

Väriltään viini on todella upea, kuparisen ruskea, taittuen hieman kullankeltaiseen sävyyn. Valon leikkiä viinin läpi on nautinto katsella.

Tuoksussa on hyvin kevyesti jalohomeen aromia; kevyen hunajaisuuden peittää alleen valloittava, vaahterasiirappinen tuoksu, muskottipähkinäisyys ja aromikas, monisyinen tammisuus. Lisäksi tuoksusta nousee esiin aavistus rusehtavaa omenaa sekä hento ruosteen tuoksu.

Ensimaku on selvän makea, mutta sen ottaa hetkessä haltuunsa mausteinen, puinen ja kevyen vaniljainen tammi sekä kuiva mausteisuus. Hapokkuus on viinissä erinomaisesti kohdallaan, pitäen viinin hyvin särmikkäänä ja eloisana. Lähes sadan gramman jäännössokeristaan huolimatta viini ei tunnu suussa ollenkaan raskaalta. Hedelmäisyydessä on sekä ylikypsää, makeata nahistuneen ruskeata omenaa että raikasta ja hapokasta sitruunaa, molempien tasapainottaessa toisiaan ihastuttavalla tavalla.

Jälkimaku on kuin synteesi viinin kaikista ominaisuuksista: tuoksussa esiin tullut vaahterasiirappi tekee comebackin omenaisuuden kehittyessä sen avustuksella makeaksi omenahilloksi. Sitruksisuus ja hapokkuus pitävät jälkimaun makeuden oivasti aisoissa ja tuovat kielelle puhdistavaa ja raikasta mineraalisuutta. Lopuksi omenaisuudesta eronnut nahistuneisuus erkanee kevyesti sherryiseksi ja pähkinäiseksi hapettuneen viinin aromiksi, joka jää tukemaan toffeista, pehmeän mausteista ja vivahteikasta tammen makua minuuteiksi kielelle. Jälkimaku kutsuu maistamaan viiniä yhä uudelleen ja uudelleen.

Viini oli nappivalinta viikonlopun kunniaksi leivotun marenkitortun kumppanina. Tokajin jäännössokeri osui juuri kohdilleen tortun makeuden kanssa, minkä seurauksena Tokaji ei maistunut juuri ollenkaan makealta, muttei jäänyt tortun makeuden jalkoihinkaan, jolloin se olisi maistunut karvaan kitkerältä. Sen sijaan viinin upeat, kehittyneet vivahteet pääsivät loistavasti esille, ja omenaiset, sitruksiset, pähkinäiset ja tammiset vivahteet pääsivät upealla tavalla maustamaan jo valmiiksi maittavaa torttua. Todella onnistunut yhdistelmä kaiken kaikkiaan.

Ikävä kyllä viimeisetkin pullot viiniä ovat tainneet jo kadota Alkon hyllyiltä, mutta jos sitä löytyy pullo kaapistasi, säästä sitä sopivaan hetkeen! Tässä on todella miellyttävä, tasapainoinen ja jo upeasti kehittymään lähtenyt makeanpuoleinen jälkiruokaviini, joka ei edusta sitä kaikista eleganteinta ja moniulotteisinta alueen tyyliä, mutta on tasapainoisuudessaan ja kehittyneessä aromikkuudessaan varsinaista loistokamaa hintaansa nähden.

Tässähän historia toistaa itseään: Château Dereszlan arvostelussani kirjoittamin sanoin: "kirottua, kun tuotteen piti poistua monopolin valikoimista."

Lyhyesti: Upeasti jo kehittymään lähtenyt, tasapainoinen ja vivahteikas 4 puttonyon (=ei kovin makea) Tokaji. Viini ei ole erityisen elegantti tai juhlava Tokaji, mutta edullisten "halpis-Tokajien" luokassa se on mitä valloittavin tapaus.

Arvio: Erinomainen – vaikka viini onkin moniulotteisten ja upeiden jälkiruokaviinien maailmassa aromeiltaan melko keskikastin edustaja, on se todellinen mallikirjaesimerkki upeasta jäännössokerin ja happojen tasapainosta: makeus maistuu juuri sopivasti eikä tunnu lainkaan, samalla kun viini tuntuu ihastuttavan eloisalta ja kepeältä. Lisäksi reilun 10 vuotta vuosikerrasta on tehnyt hyvää viinille, sillä se on saavuttanut sekä upean kuparinruskean värin että valloittavia, kehittyneitä aromeita.

Hinnan (17,16e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
Hinnan (13,99e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Hinnan (12,19e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

28.1.12

Château Dereszla Aszú 5 Puttonyos 2005

Château Dereszla Tokaji Aszú 5 Puttonyos 2005
  • Valmistaja: Château Dereszla
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Tokaji
  • Maa: Unkari
  • Alue: Tokaj-Hegyalja
  • Rypäleet: Furmint (70 %), Hárslevelű (30 %)
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 20,69e (Syksy 2011, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Perjantain kunniaksi taloudessamme pidettiin taas arkiset lettukestit, mutta arjesta tehtiin jälleen juhlaa kaivamalla makea jälkiruokaviini lettujen kyydittäjäksi. Tällä kertaa kaapista valikoitui Alkosta tovi pari sitten poistunut Dereszlan Tokaj. Viinin alkuperäinen hinta oli noin neljännessadan verran pullolta (tarkalleen 24,90e), mutta hinnasta putosi viidesosa pois sen siirtyessä poistuviin tuotteisiin.

Meripihkanvärisen viinin tuoksussa on runsaasti huumaavaa kukkaketoa, arpikoosihilloa, kypsää ananasta, hunajaista jalohometta, kevyesti vaniljaista tammisuutta sekä kyllä, hyvin erikoisesti häivähdys raakaa kaalia.

Maku on ensivaikutelmaltaan ylitsevuotavan makea, mutta kun viini levittäytyy kielelle, ottavat runsaat hapot komennon. Paksu makeus muuttuu ryhdikkään pirteäksi esitykseksi, jossa yleinen makeus muuttuukin hunajaiseksi ja kypsän ananaksiseksi aromiksi. Seassa on myös ryhdikästä, kevyesti polttelevaa pippurisuutta ja hieman tammista puisevuutta.

Maku on pitkä, mausteinen, hedelmäinen, aromikas ja veden kielelle nostattava. Kokonaisuus on todella upea, tasapainoinen ja vivahteikas. Sen makujen kirjo on vaikuttava, eikä mikään komponentti ryhdy hallitsemaan muiden ylitse. Viini pärjää sopivan voimakkaan muttei dominoivan makunsa ja runsaan happoisuutensa kanssa hyvin monenlaisten, jopa tuhdin rasvaisten, jälkiruokien ja juustojen kumppanina, mutta on myös todellinen herkku ihan sellaisenaan.

Kirottua, kun tuotteen piti poistua monopolin valikoimista. Reilun parin kympin hinnallaan viinin hinta-laatusuhde oli vallan lyömätön.

Lyhyesti: Valloittavan vivahteikas, aromikas ja tasapainoinen Tokajin jälkiruokaviini.

Arvio: Erinomainen – viinistä on vaikea keksiä mitään muuta pahaa sanottavaa kuin se, että sen saatavuus on melko huono tällä hetkellä. Jos se sattuu joskus vastaan tulemaan, on se noin parin kympin hintaan takuuvarma ostos.

Hinnan (24,90e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Hinnan (20,69e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

29.12.11

Patricius Tokaji Aszú 5 Puttonyos 2000

Patricius Tokaji Aszú 5 Puttonyos 2000
  • Valmistaja: Patricius
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Tokaji
  • Maa: Unkari
  • Alue: Tokaj-Hegyalja
  • Rypäleet: Furmint (70%), Hárslevelű (30%)
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 24,90e (Syksy 2011, Alko)
  • Hinta nyt: 28,50e (Tammikuu 2014, Alko)

Tokajilaiset ovat perinteisesti jalohomeisista rypäleistä valmistettuja, runsaan makeita valkoviinejä Unkarista, joiden makeus ilmoitetaan ns. "puttonyos"-asteikolla, jossa 3 on puolimakea ja 6 on erittäin makea. Täten tämän viinin "5 puttonyos" -merkintä asettaa sen selvästi makeiden viinien joukkoon.

Useiden muidenkin makeiden viinien tapaan Patriciuksen tuoksu on viileänä kovin hillitty, mutta lämmetessään rupeaa tuoksumaan kevyesti kuivatuilta hedelmiltä.

Viinin suutuntuma on todella miellyttävä, paksuhko ja tasapainoinen, maku on voimakkaan makea, kehittynyt ja kevyen hunajainen. Mausta löytyy runsaasti hunajaisuutta enemmän kuivattuja hedelmiä, mm. aprikoosia ja ananasta, sekä hillitysti mutta selvästi jalohomeen omaperäistä aromia.

Tokajin viinien tapaan hapot ovat varsin kohtuulliset ja hyvässä tasapainossa makeuden suhteen ettei viini maistu missään vaiheessa, edes lämmetessään, imelältä. Paksuja ja rasvaisia jälkiruokia ja juustoja ajatellen viinissä voisi kuitenkin olla hieman enemmänkin happoja. Tästä huolimatta kevyempiä jälkiruokaa ja sellaisenaan nauttimista ajatellen viinin rakenne on suorastaan loistava.

Patriciuksen jälkimaku on runsaan makeaksi viiniksi jopa yllättävänkin pitkä ja vivahteikas, ja siinä hapot toimivat suuressa roolissa, tuoden makeaan hedelmäisyyteen hieman ryhdikkäämmän, hapokkaan sitruksisen elementin.

Pähkinänkuoressa Patricius on upea unkarilainen jälkiruokaviini, jonka hinta on aika pitkälti juuri kohdillaan. Saisi puolestani kyllä olla toki edullisempikin, mutta kokonaisuus on sen verran tyylikäs paketti, että hinnassa ei ole juurikaan ilmaa.

edit: Patricius on nyt onnistunut nostamaan hintaansa lähes 4 euroa parin vuoden sisällä, joten pikku hiljaa rupeaa tuntumaan, että hinnassa on jo ilmaa. Kahden kympin kieppeillä viini oli vielä hintansa väärtiä tavaraa, mutta lähes kolmella kympillä Patricius kyllä jää omalta osaltani hyllyyn.

Lyhyesti: Makea, tasapainoinen ja tyylikäs Unkarin jälkiruokaviini.

Arvio: Erittäin hyvä – viinin maku on kerrassaan valloittava ja melkeinpä ainoa miinus tulee sen hieman hillitymmistä hapoista, jotka rajoittavat sen käyttöä paksuimpien tai rasvaisimpien jälkiruokien kyytipoikana.

Hinnan (28,50e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.