Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


24.12.16

Madirazza Prošek White 2011

Madirazza Prošek White 2011
  • Valmistaja: Madirazza
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Vrhunsko Vino Prošek
  • Maa: Kroatia
  • Alue: Primorska Hrvatska, Dalmatia, Pelješac
  • Rypäleet: ?
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 90 Kn (~11,92e; Heinäkuu 2015, Madirazza)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Viimekeväisen Kroatia-maisteluni toi päätökseen suoraan Madirazza-viinitalolta napattu Prošek.

Prošek on viime vuosina ollut jonkin verran pinnalla viinimedioissa, sillä italialaista DOC Prosecco -viiniappellaatiota vahtiva elin on esittänyt EU:lle, että Prošek viiniterminä tulisi kieltää Proseccon maineen suojelemiseksi. Onhan se toki totta, että valveutumaton kuluttaja voi erehtyä ostamaan Proseccon toivossa selkeästi jälkiruokaviinimäisyyttä henkiviin pulloihin pullotetun Prošekin ja järkyttyä, kun geneeristä tusinakuplivaa odottavan lasiin kaatuukin kullankeltaista nektaria! Ja onhan tämmöinen sekaannus täysin todennäköistä, kun Prošekia ei käytännössä koskaan löydä Kroatian ulkopuolelta – plus onhan tällaisissa sekaannuksissa Prosecco-tuottajilla ennen kaikeka suuri tulonmenetysten uhka, onhan Prošekin vuosituotanto n. 0,07 promillea (15,000 litraa vs. 225,000,000 litraa) Proseccon vuosituotannosta. Ja mitäpä merkitystä sillä on, että Prosecco on vasta viime vuosisadalla markkinoille tullut moderni viinityyli, kun taas Prošekia on valmistettu todistetusti jo vähintään puoli vuosituhatta (ensimmäiset maininnat vuodelta 1556)?

Eli semmoista. Jos lukee juttuja aiheesta, voi Prošek olla varsin tuttu termi, mutta itse viiniä on harvempi maistanut, koska kyseessä on tosiaan äärimmäisen harvinainen viinityyli, jota ei juuri koskaan tapaa maan rajojen ulkopuolella. Tietenkin bulkki- Prošekia valmistaa isoja määriä pari valtavaa viinitehdasta, jotka valmistavat viiniä keittämällä rypälemehua ja käyttämällä sen osittain, minkä jälkeen se värjätään karamellivärillä ja pullotetaan, mutta näitä nyt ei voida aidoksi tavaraksi laskea. Todellista, aitoa Prošekia tuottavia viinitaloja on vain kourallinen ja yleensä yhden talon tuotanto on vain muutamia tuhansia Prošek-pulloja. Viinien hinnat vaihtelevat laadun ja valmistusmenetelmien mukaan, mutta Prošek ei koskaan ole halpaa, sillä yhteen pieneen viinipulloon vaaditaan useita kiloja pitkään rusinoiksi kuivattuja rypäleitä.

Hinnakkaimmat Prošek-viinit voivat olla jopa vuosikymmenen ajan tynnyreissä kypsytettyjä konsentroituneita huippuviinejä tai solera-tyylisissä järjestelmissä vuosikymmenien ajalta kerättyjen vuosikertojen sekoituksia. Tämä Madirazzan Prošek edustaa kuitenkin sitä edullista, kuluttajaystävällisesti hinnoiteltua päätä viinityylistä: rypäleet vain kuivatetaan, puristetaan, käytetään terästankeissa ja pullotetaan – tyylille ominaiseen tapaan suodattamattomana ja käsittelemättömänä. Madirazza valmistaa viinistä kahta versiota: tätä valkoisista rypäleistä puristettua Prošek White -viiniä ja punaisista Plavac Mali -rypäleistä puristettua Prošek Black -viiniä. Tähän viiniin käytettyjä rypäleitä ei kerrota missään, mutta veikkaukseni perusteella todennäköisimmin valtaosa siitä on Rukatacia (eli Malvasia Bianca Lungaa) ja/tai paikallista Pošipia. Viinipullo tuli ostettua mukaan tuliaisiksi vierailullamme Madirazzan viinitalolle.

Viinillä on rusehtavan kuparinen väri, johon suodattamattomuus tuo kevyä utuisuutta.

Makeanpuoleisessa tuoksussa tuntuu rusehtavaa omenahilloisuutta, kevyttä reduktiivista kumimaisuutta, hennosti kuivattua aprikoosia ja etäistä savuisuutta.

Suussa viini on makea, mehukas ja melko matalasta hapokkuudestaan huolimatta mukavan eloisa, joskin hieman tahmean tuntuinen. Runsaassa ja nuorekkaassa makumaailmassa tuntuu omenamehuisuutta, aprikoosimössöä ja hentoa hunajaisuutta, minkä lisäksi alkoholi (15%) hieman puskee läpi. Kokonaisuus on maukas, mutta loppupeleissä hieman simppelihkö.

Jälkimaussa kielelle jää omenahilloisuutta, ylikypsiä viinirypäleitä ja hentoa aprikoosia. Kohtalaisen pitkä jälkivaikutelma on makea, melko voimakas, kevyen tahmea ja hieman lämmin.

Kokonaisuutena Madirazzan Prošek antaa hyvän peruskäsityksen siitä, minkälaista tavaraa Prošek tyyliltään on (tai että se ei esimerkiksi ole nimestään huolimatta Proseccoa!). Yleisvaikutelmaltaan viini on kuitenkin melko simppeli ja tavanomainen jälkiruokaviini – kokonaisuus toimii hyvin, mutta mitään mieleenpainuvaa tämä ei onnistu tarjoamaan. Toisaalta tämä myös on heijastunut viinin hintaan: siinä missä parhaimpien tuottajien pienet Prošek-pullot saattavat maksaa useita kymppejä, maksoi tämä puolen litran pullo vain reilun kympin.

Kyllä tämä aito Prošek helposti rökittää suurten massatuottajien edulliset bulkki- Prošekit, mutta mitään ainutlaatuista tämä ei vielä tarjoa. Kokonaisuus muistuttaakin monia italialaisia perustason passito-jälkiruokaviinejä, joten suuria Prošek-elämyksiä etsiskelevän ei kannata selvästikään tyytyä edullisimpiin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Simppeliin jälkiruokaviinikäyttöön tämä Madirazzan esitys toimii vallan mainiosti, mutta niitä parhaita kannattaa tosiaan etsiä ja niistä kannattaa myös maksaa: useampikin anekdootti on kertonut, kuinka Kroatiasta on löytynyt vanhoista kellareista yli vuosisadan vanhoja Prošek-pulloja, jotka ovat edelleen olleet mitä fantastisimmassa kunnossa! Tämä on saavutus, jota ihan mikä tahansa perusjälkkäri ei pysty tavoittamaan.

Lyhyesti: Maukas, mutta hieman simppelinpuoleinen jälkiruokaviini Kroatiasta, jossa alkoholi puskee hieman turhan paljon läpi.

Arvio: Miellyttävä – kokonaisuutena viini on maukas ja hoitaa tonttinsa vaivatta, mutta perusmiellyttävää, makeaa ilmaisua ihmeellisempiä elämyksiä viinistä ei löydy.

Hinnan (~11,92e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Ihan kiinnostavia nämä arvostelut kroatialaisista viineistä. Hieman jäi kyllä ihmetyttämään tuo viinien hinnoittelu. Aika kovia hintoja ei-maailmalla niin tunnetuista viineistä.

    Joko Kroatiakin on niin suosittu turistikohde, että viineistä voi pyytää noinkin kovia hintoja, vai olivatko valinnat tehty kaikki tietoisesti hintahaitarin yläpäästä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä itsellänikin iski silmään maassa vieraillessa: Kroatian hintataso ei ole missään nimessä mitenkään erityisen matala ja erityisesti viinit olivat varsin hinnoissaan.

      Asiaan on varmasti voinut toki vaikuttaa turistisesonki ja Dubrovnik, joka on varsin suosittu matkakohde; hyvin suurella todennäköisyydellä viinejä saisi paljon edullisemminkin jos matka suuntautuisi jonnekin muualle tai ostelisi viinejä suoraan tuottajilta viinitalojen cellardooreilta.

      Toki muutamien arvioitujen viinien hintaa on varmasti nostanut vielä se, kun ne on ostettu viinibaareista eikä viinimyymälöistä - Dubrovnikista kun vaikutti olevan mahdotonta löytää kunnollista, laajalla valikoimalla varustettua viinimyymälää! Parhaimmat viinivalikoimat löytyivät järjestään kaupungin viinibaareista, mutta samalla hinnat olivat myös korkeammat.

      Positiivisena yllätyksenä tuli se, että kaupungin laajimmat valikoimat järkevimpiin hintoihin löytyivät Dubrovnikin parista tax free -myymälästä! Eivät niissä viinit halpoja olleet, mutta edullisempia silti kuin monissa kaupungin myymälöissä tai baareissa.

      Poista