Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


10.7.16

Tuottajaesittely: Weingut Pfannebecker

Saksan viini-instituutin ja Saksan viinitiedotuksen järjestämällä, kolmen päivän The Other Grapes of Germany -reissullamme valkeni kolmannen päivän aamu Bietigheim-Bissingenissä, Württembergissä. Enää emme olleet kuitenkaan tutustumassa württembergiläisiin viinitaloihin, vaan hyppäsimme hotelliaamiaisen jälkeen siniseen minibussiimme ja otimme suunnan kohti luoteessa sijaitsevaa Rheinhesseniä. Württembergin ja Rheinhessenin erot konkretisoituivat hyvin siinä vaiheessa kun saavuimme Rheinhessenin puolelle: Württembergin maisemia hallinneet jyrkät rinteet vaihtuivat matalien kukkuloiden täplittämään, tasaisesti kumpuilevaan tasamaahan, jota koristivat siellä täällä viljapellot, viinitarhat ja satunnaiset tuulimyllypuistot.

Max Pfannebecker esittelemässä tarhoja.
Ensimmäiselle viinitalolle saavuimme melko nopeasti Rheinhessenin yhytettyämme; ohitimme ensimmäiseksi aivan Rheinhessenin eteläosissa sijaitsevan Wormsin viinikaupungin – tuon kaupungin, joka on antanut maailmalle Liebfraumilchin – ja suuntasimme kaupungin länsilaidalla sijaitsevaan Worms-Pfeddersheimin kylään. Aivan kylän reunoilta lopulta löytyi Pfannebeckerin viinitalo, jossa meidät otti vastaan kolme viinitalon sukupolvea: viinintekijä Max Pfannebecker ja hänen isänsä Holker, molempien miesten puolisot ja ympärillämme juoksennellutta Maxin jälkikasvua – unohtamatta rennon rauhallista viinikoira Emmaa. Vastaanottomme oli suorastaan poikkeuksellisen ystävällinen, tuuheilla viiksillä varustetun ja Maailman Mukavimmalta Mieheltä vaikuttavan Holkerin tervehtiessä meitä kaikkia kädestä pitäen ja Maxin tarjoillessa vaimoineen meille tervetulomaljana talon omaa Sektiä. Vieraanvaraisuuden puutteesta ei voi tätä viinitaloa syyttää!


Kreuzblick-tarha, aivan Pfeddersheimin kylän keskellä.
Päästyämme Sektin makuun alkoi Max avata meille viinitalon historiaa. Samalla piipahdimme tutustumassa aivan talon vieressä sijaitseville Kreuzblick-viinitarhoille, joilla talon rypäleet kasvoivat siisteissä riveissä omakotitalojen ja ruispellon välissä. Holker jäi viinitalolle odottelemaan meitä, sillä herra oli onnistunut murtamaan jalkansa juuri ennen vierailuamme ja klenkkasi ympäri pihaa kyynärsauvojen varassa.

Faktoja Pfannebeckeristä:
  • Tämän perheomisteisen viinitalon on perustanut vuonna 1960 Holkerin isä ja Maxin isoisä, Wolfgang Pfannebecker. Wolfgang on edelleen mukana viinitalon toiminnassa ja pyrkii auttamaan jälkeläisiään talon pyörittämisessä kykyjensä mukaan. Koko Pfannebeckerin viinisuku asuu Wolfgangin Pfeddersheimiin rakennuttamassa suuressa viinitalossa, eli saman katon alla majoittuu peräti neljä sukupolvea!
  • Alun perin talo oli maatalo, jossa viiniköynnökset oli vain yksi viljelty kasvi muiden joukossa. Holkerin valmistuttua vuonna 1979 Geisenheimin viiniyliopistolta siirtyi hän talon johtoon. Holkerin ja hänen vaimonsa Margitin johdolla talo muuttui sekamaataloutta harrastavasta maatalosta viininviljelyyn keskittyneeksi viinitaloksi.
  • Nykyisin taloa pyörittää ensisijaisesti (vierailun aikaan) 32-vuotias Max Pfannebecker, Holkerin poika. Max aloitti talon viinintekijänä jo 19-vuotiaana vuonna 2003, jolloin hänen vastuullaan oli kehittää ja laajentaa talon tuotantoa erilaisiin viinityyleihin. Suoritettuaan harjoittelujakson Bad Kreuznachissa vuonna 2006, on Max toiminut talon kapteenina.
  • Vuonna 2007 Max aloitti kokeilut luonnonmukaisen viljelyn parissa ja nykyisin talo on yksi kuudesta Pfeddersheimin luomuviljelijästä (yhteensä kylässä on 10 viinitaloa). Luomuviljelyn myötä tarhojen aktiivista hoitamista ryhdyttiin kasvattamaan merkittävästi ja sadonkorjuussa käsinkorjuusta tuli pääasiallinen rypäleidenkorjuun menetelmä. Pfannebeckerillä on luomusertifikaatti, minkä lisäksi talo harrastaa myös kestävän kehityksen mukaista viljelyä.
  • Pfannebecker viljelee tällä hetkellä yhteensä 24 hehtaaria ja vuosituotanto on 180,000 pulloa. Talon keskimääräiset satomäärät ovat n. 5,700 kg/ha, eli vain noin puolet sallitusta maksimisatomäärästä (10,500 kg/ha on alueen yläraja).
  • Pfannebeckerin tuotannosta Rieslingiä on 25%, siinä missä alueen keskimääräinen Rieslingin viljelyala on n. 50%. Pinot Blancia ja Pinot Noiria talolla on n. 5 ha kumpaistakin, lopun 8 ha ollessa sekalainen kattaus mm. Cabernet Sauvignonia, Chardonnayta, Gewürztramineria, Goldmuskatelleria, Merlot'ta ja Sauvignon Blancia.
  • Nykyisin noin 80% talon viljelyksistä poimitaan käsin. Kaikki talon viinit käytetään vain rypäleiden omilla luonnonhiivoilla. Kuohuviinit kypsyvät minimissään 9 kk sakan kanssa pulloissa ja sakanpoistoa varten tapahtuva tanssitus ("riddling") tapahtuu käsin.
  • Viinikellarin puolelta löytyy sekä pieniä tammitynnyreitä että isompia tammisammioita. Koska Max suosii viineissään hedelmää tammen kustannuksella, ei tynnyreitä uusita kovinkaan usein; esimerkiksi suuremmilla tynnyreillä ja sammioilla voi olla ikää jo 20–25 vuotta!
  • Vaikka Riesling on alueen pääasiallinen rypälelajike, on Maxin mielestä Weissburgunder (Pinot Blanc) todellisuudessa se alueen "oma" rypälelajike, joka tuottaa lajikkeen parhaan ilmentyvän juuri eteläisessä Rheinhessenissä. Maxin mukaan Pinot Blancista voi tuottaa mainioita viinejä myös terästankeissa, mutta hänen omien kokemustensa mukaan Pinot Blanc kuitenkin toimii parhaiten, kun se saa kypsyä pitkään sakkojen päällä tammitynnyreissä.
  • Talon viinit jaetaan kolmeen tasoon: Gutsweine, Ortsweine ja Lagenweine (vrt. Burgundin AOC Bourgogne-, AOC Villages- ja AOC Premier Cru -tason luokat) Grosses Gewächs -tason (eli ns. AOC Grand Cru) viinejä talo ei tuota lainkaan. Mitä korkeammalle laatuluokituksessa mennään, sitä pienemmiksi satomäärät menevät; Gutswein on n. 70 hl/ha, Ortswein n. 50 hl/ha ja Lagenweine vain n. 30 l/ha. Samoin tason kasvaessa kasvaa myös viinien kypsytysaika ennen markkinoillelaskua.
  • Talon tuotannosta 75% myydään ympäri Saksaa ja 25% menee vientiin.

Chardonnayta Kreuzblick-tarhalla.
Tutustuessamme Pfannebeckerin Kreuzblick-tarhalla kasvaviin Chardonnay-köynnöksiin Max selitti meille talon historian lisäksi myös kuinka luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen tarhat vaikuttivat selkeästi elin- voimaisemmilta alus- kasvillisuuden palattua köynnösrivien väliin. Hän myös mainitsi alueen keskimääräisen hinnan olevan noin 65,000€ / ha, mutta hinta kasvaa merkittävästi alueen potentiaalisen laadun myötä; arvostetuimmat Cru-palstat ovat alueella jopa 250,000€ / ha. Tarhakierroksen jälkeen siirryimme takaisin viinitalolle, jossa pääsimme maistelemaan valikoidun kattauksen talon viinejä; Max ja hänen vaimonsa Susanne selittivät viinien speksejä samalla kun leppoisa Holker kuljeskeli kyynärsauvojensa kanssa kyselemässä kuulumisia ja juttelemassa niitä näitä.
  • Pfannebecker Cuvée Pinot Sekt 2012: Chardonnay-Pinot Meunier-Pinot Noir -blend. Viini käy ja kypsyy aluksi 3 kk vanhoissa barrique-tynnyreissä, minkä jälkeen viini kypsyy pulloissa vähintään 16 kk ajan. Jäännössokeria 4 g/l, happoja 7 g/l, alkoholia 12,5%.
    Runsas, intensiivisen keltainen väri. Makeahko, hieman vahamainen ja melko intensiivinen tuoksu, jossa keltaista hedelmää, uunituoretta briossia ja kevyttä savuisuutta. Kepeä, rutikuiva ja rapsakan hapokas suussa. Makumaailmassa keltaista omenaa, hillittyä persikaa, aavistus vanilliinia ja ujoa makeaa briossisuutta. Intensiivinen ja eloisa mousse. Pitkä, eloisa ja suutapuhdistava jälkivaikutelma, jossa sitruksisuutta, viheromenaa, kevyttä mineraalisuutta ja rapeaa hapokkuutta. Oikein tyylikäs, maukas ja moniulotteinen kuohuva; siitä puuttuu laadukkaiden shamppisten vakavuutta, mutta viini antaa tämän anteeksi hyvin kohtuullisella hinnallaan (11€).
  • Pfannebecker Sankt Georgenberg Riesling 2015: Riesling (100%). Yhden tarhan viini Sankt Georgenberg -tarhalta, josta on mainintoja jo vuodelta 1511. Käy ja kypsyy teräksessä. Jäännössokeria 1 g/l. Ei vielä julkaistu markkinoille.
    Hyvin intensiivinen, vaalea limetinvihreä väri. Yhtä lailla intensiivisessä, vivahteikkaassa ja ilmaisuvoimaisessa tuoksussa hunajaa, kukkaisuutta, aprikoosia, kevyttä mehiläisvahaa ja ujoa rypälemehua. Suussa viini on yllättävän täyteläinen ja varsin kypsä, mutta myös rypäleelle tyypillisesti melko hapokas. Runsaassa ja melko lempeässä makumaailmassa tuntuu persikkaa, kypsää keltaista omenaa, kevyttä mineraalisuutta ja ujoa bitteristä omenankuorta. Viinissä on reilusti poweria ja sen suutuntuma on hieman öljyinen. Tuhdinpuoleisessa jälkimaussa tuntuu persikkaa, appelsiinia, kevyttä greippisyyttä, hentoa hedelmäkarkkisuutta ja ujoa mineraalia. Viini on todella suurikokoinen, maukas ja helpostilähestyttävä kypsän pään Riesling. Kokonaisuus on varsin miellyttävä, mutta en kuitenkaan ole näiden tuhtien ja ylettömän hedelmävetoisten Rieslingien fani – arvostan, kun viinin hedelmä on enemmän vastapainoa rakenteelle kuin itseisarvo. Ihan passeli tapaus 14€ hintaan.
  • Pfannebecker Weissburgunder 2015: Pinot Blanc (100%). Talon perustason Weissburgunder. Valmistetaan käsinpoimituista rypäleistä ja käytetään villihiivoilla. Kypsyy terästankeissa (80%) ja tammitynnyreissä (20%), jotka ovat pääasiassa vanhoja 225- ja 500-litraisia tynnyreitä. Jäännössokeria 6 g/l, happoja 6,5 g/l, alkoholia 12,5%.
    Melko intensiivinen vaaleanvihreä väri. Runsaassa ja mehevässä tuoksussa tuntuu mehukasta, keltaluumuisuuden ja cantaloupen hallitsemaa keltaista hedelmää, kevyttä ananaisuutta ja hentoa kukkaisuutta. Suussa viini on täyteläinen, mutta melko hapokas, freesi ja mukavan rapsakka. Intensiivisessä, varsin hedelmäisessä makumaailmassa valkoista persikkaa, keltaluumua, kevyttä cantaloupea ja ujoa mausteisuutta. Eloisassa, rapsakassa ja pitkäkestoisessa jälkimaussa kypsää omenaa, hunajamelonia, aprikoosia, kevyttä mineraalisuutta ja hentoa keltaluumuisuutta. Todella mainio ja tyylikäs Pinot Blanc, joka huokuu tasapainoa ja vivahteikkuutta. Rehevä, nuorena juotavaksi tarkoitettu valkoviini ja enemmän kuin erinomainen ostos 7€ hintaan. En ihmettele lainkaan, miksi Max Pfanneberg pitää Pinot Blancia niin mielenkiintoisena lajikkeena näillä alueilla.
  • Pfannebecker Pfeddersheimer Weissburgunder 2015: Pinot Blanc (100%). Talon kylätason Weissburgunder. Valmistetaan käsinpoimituista rypäleistä ja käytetään villihiivoilla. Kypsyy terästankeissa (50%) ja pääasiassa vanhoissa 1,200 litran tammisammioissa (50%). Jäännössokeria 3 g/l, happoja 6 g/l, alkoholia 13%.
    Intensiivinen, vaaleanvihreä väri. Kypsän ja varsin runsaan hedelmäinen, moniulotteinen ja houkutteleva tuoksu, jossa persikkaa, aprikoosia, aromaattista kukkaisuutta, makeaa hedelmäkarkkisuutta, kevyttä cantaloupea ja hentoa sur lie -henkistä kermaisuutta. Tuhti, täyteläinen ja todella runsas, jopa hieman öljyinen yleisolemus suussa, mutta happoja mainiosti tasapainottamassa kokonaisuutta. Konsentroituneessa makumaailmassa persikkaa, aprikoosia, kermaisuutta cantaloupea, kevyttä mausteisuutta, hentoa kukkaisuutta ja ujoa kivistä mineraalisuutta. Voimakas ja intensiivinen jälkimaku, joka jatkaa saumattomasti keskimaun linjoilla ja jossa tuntuu reilusti ryhdikästä hapokkuutta, kypsää persikkaa, kivistä mineraalia, aprikoosia, cantaloupea, kermaisuutta ja kevyttä mausteisuutta. Suuhun jää eloisa, runsas, kompleksinen ja viipyilevä jälkivaikutelma. Kaikin puolin erinomainen, vaikuttava ja upean tasapainoinen super-Weissburgunder. Jo Pfannebeckerin edellinen, perustason Weissburgunder oli mainio, mutta tämä viini menee jo reilusti nextille levelille. Hurmaava esitys nautittavaksi nyt tai n. seuraavan 3 vuoden sisällä. Loisto-ostos 12€ hinnalla.
  • Pfannebecker Weissburgunder Sankt Georgenberg 2015: Pinot Blanc (100%). Ns. premier cru -tason viini; valmistettu vain yhdeltä, n. 800 m² palstalta (eli 0,08 ha; 1 ha = 100 a = 10,000 m²), jolla kasvaa 25-vuotiaita Pinot Blanc -köynnöksiä. Käsinpoiminta, käyminen villihiivoilla, kypsyy vanhassa, suuressa tammitynnyreissä. Jäännössokeria 4 g/l, happoja 5,1 g/l, alkoholia 13%. Vuosituotanto n. 700 pulloa.
    Intensiivinen, vaaleanvihreä väri. Runsas, konsentroitunut ja tuhti tuoksu, jossa intensiivistä persikka- ja aprikoosivoittoista keltaista hedelmää, päärynähilloa, vihreitä kuulia, kevyttä hedelmäkarkkisuutta ja hillittyä kermaisuutta. Todella tuhti, täyteläinen ja öljyinen suutuntuma. Erittäin runsaassa, konsentroituneessa ja nuorekkaassa makumaailmassa voimakasta mineraalisuutta, mausteisuutta, aprikoosia, cantaloupea, keltaluumuisuutta, kevyttä nallekarkkisuutta ja hentoa kuivattua persikkaa. Voimakas, rakenteikas ja tasapainoisen oloinen yleisilme. Kypsä, tuhti ja runsas jälkimaku, jossa aprikoosia, kypsää keltaista omenaa ja kevyttä mineraalisuutta. Suutasupistavan voimakas ja mehukas jälkivaikutelma jatkuu hyvin pitkään. Uskomattoman konsentroitunut, supertuhti Pinot Blanc, joka peittoaa vielä edellisen viinin vaikuttavuudessaan; yleensä suosin valkoviineissä kevyempää ja raikkaampaa ilmaisua, mutta tässä viinissä on sellaista samanlaista mykistävää, kielen mukanaan vievää, tasapainoista runsautta kuin esimerkiksi Alsacen parhaiden tuottajien runsaimmissa Pinot Gris -viineissä. Upeaa tavaraa. Varsin hyvä ostos 21€ hinnalla.
  • Pfannebecker Weissburgunder Sankt Gerogenberg 2013: Pinot Blanc (100%). Sama viini kuin edellinen; Max Pfannebecker halusi esitellä meille, miten hänen viininsä kehittyvät saadessaan lisää ikää.
    Edelleen täysin samanvärinen, intensiivisen vaaleanvihreä väri. Tuoksu on sen sijaan selkeästi kehittyneempi; siitä pystyy erottamaan paljon samoja sävyjä, mutta yleisilmettä hallitsevat kehittyneemmät piirteet, kuten nahistunut persikka, savuisuus, kuivattu appelsiininkuori, kevyt paahteinen mausteisuus ja hento mantelimainen pähkinäisyys. Tuoksun yleisilme on todella kompleksinen ja hurmaava. Suussa viini on kohtalaisen öljyinen ja melko täyteläinen – kuitenkin piirun verran nuorempaa viiniä kevyempi, joten viini varmaankin hukkaa hieman nuoruuden vauvaläskiään ikääntyessään. Makumaailman hedelmä tuntuu nahistuneemmalta ja ikääntyneemmältä; sitä hallitsee kypsä aprikoosisuus, kuivahtanut keltaluumuisuus, kermaisuus, hillitty makea pähkinäisyys, kevyt mineraalisuus ja hento vaniljaisuus. Kokonaisuus on erittäin kompleksinen ja monikerroksinen; ainoastaan hapokkuus tuntuu nuorempaa versiota pehmeämmältä ja kiltimmältä, antaen viinille vähän raskasliikkeisen olemuksen. Jälkimaku on kuitenkin pitkä, ryhdikäs ja vivahteikas. Runsaassa ja kompleksisessa jälkimaussa tuntuu mm. aprikoosia, kevyttä savuisuutta, hentoa kuivattua ananasta ja ujoa mantelisuutta. Todella upea esitys, joka antaa hyvän kuvan siitä, mihin laadukas Pinot Blanc kehittyy saadessaan ikää. Koska viini tuntui jo selvästi kehittyneeltä vain parin lisävuoden jälkeen, ei saksalaisia Weissburgundereita kuitenkaan kannata todennäköisesti kypsyttää valtavan pitkiä aikoja; muutama vuosi riittänee varsin hyvin.
  • Pfannebecker Goldmuskateller 2015: Moscato Giallo (100%). Jäännössokeria 5 g/l, happoja 7,0 g/l, alkoholia 11,5%.
    Hieman vaatimaton, vaaleanvihreä väri. Jopa Muscatiksi viinillä on erittäin runsas, suorastaan superaromaattinen tuoksu – varsinainen makea päärynäpommi – jossa myös kukkaista parfyymisyyttä ja murskattuja viinirypäleitä. Suussa viini on rapsakan hapokas, eloisa ja todella raikas. Kuivassa makumaailmassa kukkaista aromikkuutta, sitruksista hedelmää ja kevyttä simaisuutta. Kepeä suutuntuma. Mukavan freesi ja kestoltaan pitkähkö jälkimaku, jossa sitruksista hedelmää, mineraalisuutta, kevyttä tuoretta päärynää ja hentoa kukkeutta. Hyvä, raikas ja tasapainoinen Muscat, josta löytyy selkeästi kaikki lajiketyypilliset piirteet. Erittäin hyvä ostos 7,5€ hintaan.
  • Pfannebecker Spätburgunder Pfeddersheimer 2013: Pinot Noir (100%). Kylätason punaviini, valmistettu käsinpoimituista rypäleistä, käytetty villihiivoilla. Kypsyy 225 litran barrique-tynnyreissä (50% uusia, 50% 2. tai 3. käyttökerran tynnyreitä) vähintään 18 kk. Jäännössokeria 1 g/l, happoja 5,8 g/l, alkoholia 13%.
    Tummahko, läpinäkyvä vadelmanpunainen väri. Hapokkuutta vihjaileva tuoksu, jossa hapankirsikkaisuutta, maamaisuutta, aromaattista mausteisuutta, hapanta puolukkaa, makeampaa karpalomarmeladia, hillittyä mausteista puuta ja hennosti suklaahippuja. Suussa viini on melko hapokas, kohtalaisen kypsä ja Pinot Noiriksi melko täyteläinen; makumaailmassa kypsää kirsikkaa ja vadelmaa, kevyttä maamaista mausteisuutta, hentoa hapankirsikkaa, ujoa hapanta puolukkavetoista marjaa ja aavistus raa'ahkoa vihertävyyttä. Viinistä jää runsas, kypsän vadelmainen, makean kirsikkainen ja maltillisesti puisevan tamminen jälkimaku. Tummanpuhuva jälkivaikutelma on pehmeä, kypsänmakea ja kestoltaan keskipitkä. Perushyvä, tasapainoinen ja varsin helppo Pinot Noir, josta kuitenkin puuttuu asennetta, särmää ja luonnetta. Kohtalainen hinta-laatusuhde 14€ hinnalla.
  • Pfannebecker Spätburgunder Sankt Georgenberg 2013: Pinot Noir (100%). Ns. premier cru -tason viini, joka valmistetaan käsinpoimituista rypäleistä ja käytetään villihiivoilla. Kypsyy 225 litran barrique-tynnyreissä (+60% uusia, loput 2. tai 3. käyttökerran tynnyreitä) vähintään 18 kk.
    Tummahko, kevyesti läpinäkyvä kirsikanpunainen väri, joka pakenee reunoilta. Runsas ja kypsänmakea tuoksu, jossa kirsikkamarmeladia, kirschiä, melko runsasta ja pölyistä tammea sekä kevyttä suklaisuutta. Tuoksu antaa odottaa makeankypsää makua ja läskihköä suutuntumaa, mutta viini on suussa melko selvästä konsentraatiostaan huolimatta korkeintaan keskitäyteläinen ja ilahduttavasti rapean hapokas. Rehevästä, tummanpuhuvasta ja kohtalaisen kypsähköstä makumaailmasta erottuu mausteisuutta, tummaa kirsikkaa, vadelmaa, kohtalaisesti tuntuvaa (muttei mitenkään liiallista) makean mausteista tammisuuta ja hentoa karpalomehuisuutta. Kevyt tanniinisuus antaa viinille mukavaa särmää ja tarraavuuden tuntua. Pitkässä ja kompleksisessa jälkimaussa maamaista mausteisuutta, soraisuutta, tummaa kirsikkaa, mehukasta punaista marjaisuutta ja vähän tummanpuhuvaa, aromikasta tammisuutta. Tyylillisesti ei aivan oma juttuni, mutta laadullisesti selkeästi parempi kuin Pfeddersheimer Spätburgunder. Nyt jo vallan hyvä esitys, mutta varmasti kehittynee paremmas kunhan vähän pääsee kellaroinnillä kuivahtamaan ja integroimaan tammea hedelmän alle. OK-ostos 21€ hinnalla.
Osa Pfannebeckerillä maistamistamme viineistä.

Talon hurja vahtieläin, Emma.
Pfannebeckerin kattauksen maistamisen jälkeen oli helppo yhtyä Maxin mielipiteeseen: Pinot Blanc vaikuttaa selvästi tuottavan varsin vakuuttavaa tavaraa näillä alueilla! Vaikka myös Württembergissä tuli vastaan joitain varsin maukkaita Weissburgundereita, oli alueen tyyli yleisesti näitä viinejä selkeästi simppelimpää ja mutkattomampaa. Pfannebeckerin vahvuus tuntuikin olevan lähinnä Weissburgunderissa: vaikka myös talon skumppa ja Goldmuskateller olivat varsin maukkaita esityksiä, jäi Saksan Kuuluisista Rypäleistä, eli Rieslingistä ja Pinot Noirista valmistetut viinit selkeästi vaatimattomammiksi esityksiksi – Sankt Georgenberg Spätburgunderissa oli kyllä jo vakuuttavaa meininkiä, mutta viini ei viininvalmistuksellisten ratkaisujen vuoksi ollut ihan täysin omaan makuuni. Sen sijaan ne Weissburgunderit menivät helposti reissulla maistettujen viinien kärkikastiin, aivan jokainen – perustason versiosta alkaen! Oli myös todella mielenkiintoista ja valaisevaa, kun Max halusi esitellä meille miten hänen viininsä kehittyvät iän myötä kahden eri vuosikerran rinnakkaismaistelulla, sillä muilla taloilla pääsimme maistelemaan ainoastaan tuoreimpia vuosikertoja.

Lopuksi on vielä pakko mainita talon oma spundekäse, Rheinhessenin oma, herkullinen ja kermaisen pehmeä tuorejuusto, jota meille tarjoiltiin paikallisten pretzeleiden kanssa. Supermaukasta tavaraa, joka toimi mainiosti viininmaistelun lomassa – maistui julmetun hyvältä, muttei kuitenkaan jäänyt suuhun häiritsemään viinien makujen arviointia. Pitänee metsästää jostain hyvä resepti tälle mössölle ja ruveta käyttämään myös kotopuolessa!

Holker Pfannebecker. Suvun viinitalo taustalla.
Koska meininki oli Pfannebeckerillä huolettoman hidastempoista ja luppoisaa, rupesi meille tulemaan maistelun loppua kohti jo pieni kiire siirtyä seuraavalle viinitalolle. Lopun kiiruksesta huolimatta Pfannebeckerin perheestä jäi päällimmäiseksi mieleen äärimmäisen lämmin ja mukava kuva, ja erityisesti Holkerin jatkuvaa turinaa ja leppoisaa jutustelua oli suorastaan ilo kuunnella. Kiitimme Pfannebeckereitä lämpimästi mielenkiintoisesta kierroksesta, loikkasimme siniseen minibussiimme ja jätimme eteläisen Rheinhessenin taaksemme. Seuraava pysäkki: enemmän Rheinhessenin keskiosissa sijaitsevasta Dittelsheimista löytyvä Weingut Winter!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti