Tuottajaesittely: Weingut Dautel

Saksan viini-instituutin ja Saksan viinitiedotuksen organisoiman The Other Grapes of Germany -kierroksen toinen päivä oli melko rankka rupeama: olimme lähteneet liikkeelle aamulla yhdeksän maissa ja saavuimme hotellille iltaseitsemältä, neljän viinitalovierailun ja peräti 40 arvioidun viinin jälkeen – eikä ilta ollut vieläkään tullut päätökseensä! Meille oli nimittäin järjestetty viinitaloesittely hotellilla järjestetyn neljän ruokalajin illallisen yhteyteen.

Alkumalja hotellin ravintolan takapihalle avautuvalla terassilla.

Hotellillemme saapui illalla Christian Dautel viineineen viinitalo Dautelilta. Kyseessä ei ole mitenkään tavanomaisen oloinen viinintekijä; pitkänhuiskea, kolmekymppinen Christian vaikutti pitkine rastoineen ja kulmalävistyksineen kaverilta, joka tulisi todennäköisemmin vastaan jossain Berliinin trendikkäässä kahvilassa tai pienpanimo-olutbaarissa kuin viinitalon kellarissa. Paikalle saavuttuaan rento Christian kaatoi kaikille alkumaljat viinitalon kuohuviiniä, kutsui kaikki istuutumaan ruokapöydän ääreen ja alkoi alkupalojen lomassa kertomaan meille historiaa ja muuta dataa Dautelin viinitalosta.

• 1970-luvun lopulla Bönnigheimin kylässä alkunsa saanut Weingut Dautel on perheomisteinen viinitalo, joka kuuluu VDP-laatuviinijärjestöön.
• Talon omistuksessa on nykyisin noin 13 hehtaaria köynnösviljelyksiä, joista hieman yli 3 ha on Rieslingiä. Viljelyksistä n. 60% on punaista ja 40% valkoista. Talon vuosituotanto on noin 90,000 pulloa.
• Dautelin suvussa on viljelty viiniköynnöksiä aina – todistettavasti suvussa on viljelty viiniköynnöksiä jo vuonna 1510, eli yli 500 vuotta sitten.
• Christian Dautelin isoisä oli yksi paikallisen osuuskunnan perustajajäsenistä. Kun Christianin isä Ernst Dautel peri isältään reilun hehtaarin laajuiset viinitarhat valmistuttuaan Geisenheimin viiniyliopistosta, hän erosi heti osuuskunnasta – oman isänsä suureksi harmiksi.
• Kun Ernst Dautel perusti Weingut Dautelin 1970-luvun lopulla, valmistettiin Saksassa lähinnä simppeleitä makeita viinejä. Ernst ryhtyi heti uimaan vastavirtaan tuottamalla kuivia viinejä sekä sekoiteviinejä useammasta rypälelajikkeesta – molemmat olivat tuolloin Württembergissä käytännössä ennenkuulumattomia käytäntöjä.
• Ernst Dautel imi vaikutteita muista viinimaista ja jatkoi 1980-luvulla vastavirtaan uimista mm. ryhtymällä kypsyttämään punaviinejään pienissä, 225 litran barrique-tynnyreissä ja kasvattamalla talon repertuaaria myös kansainvälisiin lajikkeisiin; hän esimerkiksi istutti Chardonnayta tarhoilleen, vaikka kyseinen lajike ei ollut tuolloin sallittu alueen viinilaissa. Dautel pyrki myös tasaisesti kasvattamaan viini-istutuksiaan ja vain hehtaarin viljelyksillä aloittanut Weingut Dautel oli nopeasti moninkertaistanut tuotantonsa.
• 1990-luvulla Dautelin viinitalolla haluttiin pyrkiä viinien yhä korkeampaan laatuun. Tätä tavoitetta ryhdyttiin tavoittelemaan aluksi siirtymällä vain yhtä spesifiä, "optimaalista" köynnöskloonia suosivasta viljelystä (clonal selection) useita erilaisia klooneja suosivaan viljelyyn (massal selection). Muita keinoja, joita talo käyttää mahdollisimman korkealaatuisten viinien tuottamisessa ovat mm. luonnonmukainen kestävän kehityksen viljely (sustainable farming), tarhojen pitäminen mahdollisemman luonnonvaraisessa tilassa, rypäleiden käsinpoiminta useassa erässä, viinien käyttäminen rypäleiden omilla luonnonhiivoilla ja mahdollisimman minimaaliseen peukalointiin perustuva toiminta kellaripuolella.
• Ernst Dautel luovutti paikkansa viinitalon kapteenina pojalleen Christianille vuonna 2013. Viinintekijänä Christian on jatkanut isänsä aloittamia perinteitä, eli useimmat viinit ovat alueelle epätyypillisesti sekoitteita ja monet viinit käytetään ja kypsytetään tammitynnyreissä. Christian kuitenkin suosii viineissään enemmän rypäleen omia piirteitä kuin tammea, minkä vuoksi kellaripuolella ollaan siirrytty aiempaa suurempiin tynnyreihin, minkä lisäksi uusia tynnyreitä hankitaan aiempaa harvemmin.
• Christian pyrkii saamaan valkoviineihinsä rakennetta, syvyyttä ja terroirin piirteitä jättämällä rypäletertut rankaamatta, minkä lisäksi kuoria ja rankoja yleensä maseroidaan viinissä 6–12 tuntia murskaamisen jälkeen. Niin puna- kuin valkoviinien annetaan kypsyä pitkään sakkojen kanssa ennen pullotusta ja viinien suodatus pidetään minimaalisena, sikäli jos viiniä ylipäänsä suodatetaan.

Christian Dautel puhumassa käsillään.

Illallisen lomassa tuli juteltua Christianin kanssa niitä sun näitä niin heidän viineistään kuin Württembergin viineistä ylipäänsä. Hän mm. kertoi, että kun viinitalo aloitti toimintansa 1970-luvulla, Saksassa tehtiin vain lähinnä makeita viinejä; jos tuolloin halusi kuivaa viiniä, piti sitä hommata rajan toiselta puolelta, eli kivenheiton päässä sijaitsevasta Alsacesta. Nykyisin asiat tuntuvat olevan yhä enenevässä määrin päin vastoin: Saksassa makeiden viinien tuotanto kutistuu joka vuosi, kun taas Alsacessa perinteisesti rutikuivien viinien keskimääräinen jäännössokeripitoisuus on kasvanut vuosi vuodelta. Christian myös kertoi talon käyttävän pulloissaan Diam-korkkeja; nämä nostavat yksittäisen pullon hintaa 30–40 sentillä, mutta Christian uskoo, että ihmiset ovat valmiita maksamaan ekstraa heidän viineistään korkean laadun lisäksi myös siksi, että Diam-korkilla pullot on suljettu perinteisellä luonnonkorkilla, mutta niissä ei takuuvarmasti ole koskaan korkkivikaa.

Alta löytyy muistiinpanoni Dautelin viineistä. Koska Dautelilla on (württembergiläisille viinitaloille poikkeuksellisesti) suomalainen maahantuoja, Wine Temple, käytän viinien yhteydessä maahantuojan hintoja.

• Dautel Blanc de Noir Sekt Extra Brut 2013: Pinot Noir (100%). Viinin ensimmäinen vuosikerta koskaan, tuotanto 1,200 litraa. Käynyt neljässä 300 litran tammitynnyreissä, kypsynyt hiivasakan kanssa pulloissa 2 vuotta. Jäännössokeri 4–5 g/l.
  Kevyen kellervä väri. Varsin runsas, kypsä ja houkutteleva tuoksu, jossa paahdettua pähkinärouhetta, mantelia, kohtalaisesti paahteista autolyysiä, kevyttä keltaista hedelmää, hentoa sienimäisyyttä ja ujoa synkempää kirsikkaisuutta. Suussa viini on kypsä ja intensiivinen, mutta silti samalla rutikuiva ja enemmän rakenne- kuin hedelmävetoinen. Makumaailmasta löytyy teräksistä mineraalisuutta, hillittyä kypsää omenaa, kevyttä mausteisuutta, etäistä kirsikkaa ja ujoa paahtoleipäistä autolyysiä. Mousse on hyvin pientä, hienostunutta ja kermaisen pehmeää. Viini jättää suuhun rapean, eloisan ja rakenteikkaan jälkivaikutelman, jossa jäilyy kypsää, mutta kuivakkaa kellervää hedelmää ja teräksistä mineraalia. Viini on kokonaisuutena erittäin hurmaava, tyylikäs ja selkeästi korkealaatuinen – ehdottomasti reissulla maistettujen kuohuviinien parhaimmistoa, ellei koko reissun paras kupliva. Todella vakuuttavaa tavaraa ja 26,90€ hintaan hyvä ostos.
• Dautel Kreation Weisse 2013: Kerner (1/3), Pinot Blanc (1/3), Riesling (1/3). Käytetty ja kypsytetty 300 litran tammitynnyreissä, joista 10% uusia. Kerner-rypäleet vanhoista, 50-vuotiaista köynnöksistä.
  Vaalean vihertävä väri, seassa aavistus viinikiveä. Houkutteleva, vivahteikas ja aromaattinen tuoksu, jossa makeaa kukkeutta, persikkavoittoisesti kypsää keltaista kivellistä hedelmää ja kevyttä kermaisuutta. Suussa täyteläinen, mehevä, runsas ja kypsänmakea. Makumaailmassa keltaista omenaa, kevyttä kermaisuutta, maltillista kivistä mineraalisuutta, hentoa hunajaa ja ujoa kukkaisuutta. Kohtalainen hapokkuus riittää pitämään melko rehevän ja hieman konsentroituneen oloisen kokonaisuuden paketissa. Runsas, keskipitkä jälkimaku, jossa persikkaa, aprikoosia, keltaista omenaa, kevyttä mineraalisuutta ja ujoa puisevaa mausteisuutta. Kokonaisuutena Kreation on miellyttävä ja hyvin mehukas runsaan pään valkoviini – siinä tuntuu olevan uuden maailman hyvin kypsää ja muhkeaa hedelmää, mutta yhdistettynä eurooppalaishenkiseen eleganssiin, vivahteikkuuteen ja mineraalisuuteen. Melko vaikuttava esitys, muttei aivan oma juttuni.
• Dautel Weissburgunder 2012: Pinot Blanc (100%). Kypsytetty 12 kk hiivasakkojen päällä.
  Vaaleanvihertävä väri. Runsas, kypsänmakea ja kompleksinen tuoksu, jossa rehevän persikkaisuuden luotsaamaa keltaista hedelmää, kevyttä savuisuutta, hentoa kermaisuutta, ujoa märän kivistä mineraalia ja aavistus nahistunutta trooppista hedelmää. Kohtalaisen tuntuvan hapokas, mutta samalla täyteläinen, rauhallinen ja samettinen suutuntuma. Vivahteikkaassa ja puhdaspiirteisessä makumaailmassa mehukasta persikkaa ja aprikoosia, kermaisuutta, kevyttä ananaksisuutta, ujoa savuisuutta ja häivähdys bitterisempää omenankuorta. Maukas ja vivahteikas jälkimaku, jossa kypsää omenaisuutta, persikkaisuutta, kevyttä kermaisuutta ja hentoa mausteisuutta. Todella tyylikäs, yhtä aikaa sekä runsaan hedelmävetoinen että vakuuttavan rakenteikas Pinot Blanc, joka on samalla myös vivahteikkaampi ja moniulotteisempi kuin leijonanosa saksalaisista Weissburgundereista. Loistava esitys ja varsin mainio ostos 15,90€ hintaan.
• Dautel Lemberger St. Michaelsfeder Grosses Gewächs 2012: Blaufränkisch (100%) Cleebronner Michaelsberg -viinitarhalta. 2 viikon maseraatio kuorten kanssa.
  Kevyesti läpinäkyvä tummanpunainen väri, jossa aavistus nuorekasta sinertävyyttä. Melko runsas ja tummanpuhuva tuoksu, jossa mausteista ja melko kuivakkaa marjaisuutta, kevyttä pippuria, hentoa savuisuutta ja aavistus rankaista puisevuutta; melko vakava ja vaikuttava nokkaosasto. Suussa kohtalaisen täyteläinen ja hieman maltilliseksi jäävän hapokkuuden sekä kiltin tanniinisuuden osalta suutuntumaltaan samettisen pehmeän tuntuinen. Maustevetoinen, vivahteikas makumaailma, jossa pippuria, kypsiä tummia metsämarjoja, kevyttä luumua, ujoa boysenmarjaa ja hennoin aavistus tammen aromikkuutta. Pitkä ja mausteinen jälkimaku, jossa karhunvatukkavetoisesti tummaa marjaisuutta, kevyttä pippurisuutta, ujoa tammisuutta ja aavistus vadelmahilloa. Erittäin hyvä, moniulotteinen ja kompleksinen Lemberger, mutta jää pehmeän rakenteensa puolesta hieman turhan kiltiksi ja pehmoiseksi esitykseksi – ei aivan pärjää mainioille Heidin ja Weinmanufaktur Untertürkheimin vastaaville.
• Dautel Spätburgunder Kalkschupen Grosses Gewächs 2012: Pinot Noir (100%) 1970-luvulla istutetulta palstalta Bönnigheimer Sonnenberg -viinitarhalla. 15 päivän maseraatio kuorten kanssa, 12 kk kypsytys 300 litran tammitynnyreissä.
  Läpinäkyvä ja hohtava tumman kirsikanpunainen väri, joka taittuu reunoilta värittömäksi. Avoin, burgundiaaninen ja äärimmäisen hurmaava tuoksu; runsaassa ja puhdaspiirteisessä aromimaailmassa intensiivistä, kompleksisen punamarjaista pinositeettia, maamaisuutta, pippuria, neilikkaa ja orvokkia. Puhdaspiirteinen, eloisa ja napakka makumaailma on yhtä lailla intensiivinen: hapankirsikkaa, pippurista mausteisuutta, maamaisuutta, kivistä mineraalisutta, hentoa kuivakkaa puisevuutta ja ujoa suolaisuutta. Ryhdikäs, kuivakka ja rapean keskitäyteläinen suutuntuma, jossa rakenteesta pitävät huolen lähinnä napakat hapot, eivät varsin kiltit tanniinit. Pitkä ja vivahteikas jälkimaku, jossa pippurivetoista mausteisuutta, orvokkia, maamaisuutta, kevyttä kypsää kirsikkaa ja hentoa karpaloa. Todella erinomainen, hurmaava ja upeaa tasapainoa huokuva Pinot Noir, joka nousee helposti yhdeksi reissun parhaista punaviineistä – ihastuttavan kuivakkaa, mineraalista ja terroir-vetoista meininkiä ryyditettynä juuri sopivan maltillisen kypsällä hedelmällä. Tarjoaa mainiosti vastinetta rahalle 36,30€ hinnalla.
• Dautel Gewürztraminer Auslese 2015: Gewürztraminer (100%). Rypäleet murskattu kokonaisina terttuina, viini käytetty ilman kuorikontaktia. Jäännössokeri n. 35–40 g/l.
  Kevyesti vihertävä väri. Yllättävän hillitty tuoksu Gewürztramineriksi: kevyttä päärynäistä makeutta, hillittyä mausteisuutta, ujoa ruusuvettä. Puolimakea maku on sen sijaan runsas, sekä Gewürztramineriksi poikkeuksellisen hapokas ja eloisa. Makumaailmassa kypsää päärynää, melko voimakasta kukkaista parfyymisyytta, kevyttä hunajaisuutta, hentoa omenahilloa, etäistä litsiluumua ja ujoa appelsiinimarmeladia. Runsaudestaan ja makeudestaan huolimatta suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen ja miellyttävän fokusoitunut. Vivahteikkaassa, eloisassa ja melko voimakkaassa jälkimaussa teräksistä mineraalisuutta, kypsää omenaa ja kevyttä ruusuista kukkaisuutta. Ihastuttavan tyylikäs, tasapainoinen ja charmantti esitys – tietyllä tapaa kuin rapsakka Trimbachin Gewürztraminer, mutta vain tuntuvalla mausteisuudella. Olen vakuuttunut; haluaisin kokeilla tätä jonkin hieman tulisemman thaikkuruoan kyljessä!
• Dautel Riesling Grüberstein Grosses Gewächs 2013: Riesling (100%) Bönnigheimer Sonnenberg -viinitarhalta. Käytetty ja kypsytetty hyvin vanhoissa tammitynnyreissä sakkojen päällä 11 kk ajan.
  Melko intensiivinen limetinvihreä väri. Hillitynpuoleinen, mutta melko aromikas tuoksu, jossa pinnassa on erityisesti Rieslingille tyypilliset valkoisten kukkien aromit; taustalla kevyttä keltaista hedelmää, hillittyä kypsää, punaista omenaa ja hentoa vahamisuutta tai mehiläisvahaa. Suussa viini on kepeän keskitäyteläinen, mutta maultaan suhteellisen runsas ja intensiivinen: sitruunavetoista sitrushedelmää, mehukasta viheromenaa, kevyttä mausteisuutta ja bitteristä mineraalia. Kokonaisuus on nuorekas ja tuntuvilla hapoillaan varsin rakennevetoinen. Eloisa ja rapsakan hapokas jälkivaikutelma on melko kypsältä ja intensiiviseltä maultaan sitruunavetoinen, viheromenainen, kevyesti omenankuorisen bitterinen ja hennon kukkea. Kokonaisuutena viini on todella tyylikäs, hieno ja tasapainoinen Riesling; vakuuttava vasta-argumentti niille, jotka epäilevät, ettei Württemberg kykene kuivillaan Rieslingeillään pärjäämään Pfalzille tai Rheingaulle. Vielä hyvin nuori viini, jonka voi hyvillä mielin unohtaa kellariin.

Dautelin viinien maistelu oli varsin miellyttävä tehtävä: viineissä oli selkeästi rakennetta, persoonaa ja substanssia merkittävästi enemmän kuin valtaosassa maistamistamme Württembergin viineissä. Viinien laadun todettuaan oli helppo uskoa Christianin puheet viinitalon pyrkimyksestä tuottaa mahdollisimman korkealaatuisia viinejä, joissa maistuu niin alueen terroir kuin myös talon oma persoona. Oli myös ilahduttavaa havaita, että vaikka valtaosa Dautelin viineistä oli valmistettu tammitynnyreissä, oli hyvin harvassa viinissä merkittäviä tammitynnyrikypsytyksen piirteitä – ja niissä, joissa oli, eivät ne haitanneet millään tavalla. Kun Christian sanoi, että hän haluaa viiniensä mieluummin ilmaisevan rypäleiden kuin tynnyreiden piirteitä, pystyi tämän helposti omalla suullaan maistamaan.

Alkupala

Keitto

Pääruoka

Jälkiruoka

Saksa-vierailumme rankka toinen päivä oli vihdoin tullut päätökseensä – ja saanut samalla arvoisensa lopetuksen maukkaalla illallisella, vielä maukkaammilla viineillä ja innokkaasti mutta rennosti juttelevan Christianin hauskoilla ja valaisevilla jutuilla. Hotellimme kovatasoinen ja huokea viinilista houkutteli jäämään hotellibaariin vielä Christianin poistuttua, mutta koska päivä oli ollut pitkä, ilta oli jo myöhäinen ja aamulla olisi tiedossa herätys uuteen viinitalokieputukseen, päädyin vain ostamaan pari pulloa vanhempaa Rieslingiä tuliaisiksi ja taapersin huoneeseeni nukkumaan.